Neuvottelutuloksia ja lakkovaroituksia

Kunta-alan neuvottelutulokset lupaavat opetusalalle esimerkiksi yleisen tason mukaiset palkankorotukset ja tunnustuksen tuloksellisesta työstä. Lastentarhanopettajille sopimus lisää suunnittelu- ja arviointiajan osuutta työajasta. Sopimuksia ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty, sillä JUKOn hallitus jätti kaikki omissa nimissään olevat sopimukset pöydälle. Ratkaisulla pyrittiin vauhdittamaan yksityisen puolen paikallaan jumittaneita neuvotteluja.

Meneillään oleva sopimuskierros on ollut poikkeuksellisen vaikea, korostaa OAJ:n ja JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen. Jo yleisen palkankorotustason saavuttaminen on edellyttänyt rajuja ponnisteluja, koska julkisen sektorin rahoitus on alijäämäinen ja työnantajapuoli ohjaa niin vahvasti neuvotteluja.

Työnantajapuolen vahva koordinointi näkyy Luukkaisen mukaan esimerkiksi siinä, että vaikka perusteita olisi, edes lakon uhalla tai lakolla ei kukaan ole toistaiseksi saanut yleistä tasoa ylittäviä palkankorotuksia.

– Lisäksi yksityiset työnantajat kantavat neuvottelupöytään tolkuttomat määrät ehdotuksia työsuhde-ehtojen heikentämiseksi. Niihin on sitten haettu ratkaisu valtakunnansovittelijan johdolla.

Lisävaikeutta neuvottelupöydissä aiheuttivat julkisalalla voimassa olevat lomarahaleikkaukset, joita alan työntekijät pitävät epäoikeudenmukaisina.

– Leikkaukset ovat osa kiky-sopimusta, ja siksi niistä on mahdotonta päästä eroon.

Kiky eli kilpailukykysopimus oli hallituksen vaatimus työntekijäjärjestöille, eikä hallitus suostu lieventämään jo sovittua. Sopimus ja sen sisältämät osittaiset lomarahaleikkaukset ovat voimassa vuoteen 2019.

Kivikkoisen neuvottelureitin jälkeen Luukkainen pitääkin erityisen hyvänä julkisen alan työntekijöille maksettavaa 9,2 prosentin tuloksellisuuserää.

– Tuloksellisuuserä tunnustaa sen sitoutuneen ja tuloksellisen työn, jota julkisen puolen työntekijät tekevät koko kansan hyväksi.

Luukkainen haluaa nostaa neuvottelutuloksista esiin myös esimiestyön tukemisen.

Luukkainen haluaa nostaa neuvottelutuloksista esiin myös esimiestyön tukemisen, varhaiskasvatustyötä arvostavat ratkaisut sekä historiallisen saavutuksen ammatillisen koulutuksen työaikamallin uudistamisesta.

– Liittokierros toimi noissa asioissa niin kuin liittokierroksen tuleekin, tekstejä kehittäen. Toki kaikkiin teksteihin jäi työtä tuleville neuvottelukierroksille.

Neuvottelukielessä teksteillä tarkoitetaan sopimista muista työehdoista kuin palkasta. Teksteissä sovittaviin asioihin kuuluvat esimerkiksi työajat, lomat ja muut edut.

Myönteistä on myös se, että voimaan tullessaan kunta-alan sopimukset edistävät perheen ja työelämän yhteensovittamista. Isyysloma on pidentymässä ja mahdollisuus hoitaa sairasta lasta laajenee.

Pettynyt Luukkainen on yksityisten koulujen, oppilaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, aikuiskoulutuskeskusten ja päiväkotien henkilöstön puolesta.

– On surullista, miten vähän omistajat arvostavat henkilökuntaansa. Vaikka opettajat ja heidän esimiehensä tekevät tärkeää työtään hyvin, palkkioksi tarjotaan työehtojen sekä työolojen heikennyksiä ja ala-arvoisia palkankorotuksia.

Lehden mennessä painoon tiistaina 20. helmikuuta OAJ:n jäseniä koski neljä lakonuhkaa.

JUKO jätti 13.2. Helsingin yliopistoa ja normaalikouluja koskevan lakkovaroituksen. Valtakunnansovittelija on jo ottanut yliopistoalan käsittelyyn.

20.2. annetulla lakkovaroituksella ilmoitettiin yliopistojen lakon laajenevan myös kuuteen muuhun yliopistoon ja niiden harjoittelukouluihin, ellei neuvottelutulokseen päästä viimeistään 6.3.

16.2. annettiin lukuisia yksityisiä päiväkotiyrityksiä koskeva lakkovaroitus, jota laajennettiin 20.2. Lakko koskee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä työskenteleviä OAJ:n jäseniä.

OAJ, JHL ja Jyty antoivat 18.2. lakkovaroitukset, jotka koskevat yksityistä opetusalaa ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

– OAJ:n jäsenet ovat lakkoilleet viimeksi vuonna 1984. Tämä jo kertoo siitä, miten poikkeuksellisiin keinoihin palkansaajapuolen on tällä kierroksella pitänyt ryhtyä, Olli Luukkainen toteaa.

 

OVTES uudistaa ammatillisten opettajien työaikaa

OVTESiin kuuluville noin 64 000:lle kunnan ja kuntayhtymien palveluksessa työskenteleville peruskoulujen ja lukioiden opettajille sekä ammatillisille opettajille maksetaan kahden vuoden sopimuskauden aikana kaksi yleiskorotusta sekä yksi paikallinen järjestelyerä.

Ensimmäinen yleiskorotus on suuruudeltaan 1,17 prosenttia ja se maksetaan 1.5.2018. Toinen yleiskorotus maksetaan 1.4.2019, ja sen suuruus on 0,99 prosenttia.

Lisäksi 1.1.2019 maksetaan 0,9 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä. Erällä kehitetään paikallista palkkausjärjestelmää, korjataan palkkausepäkohtia ja tuetaan tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä.

Paikallisen järjestelyerän tavoitteena on taata henkilöstölle vaikutusmahdollisuus korotusten jakamiseen. Ellei erän jakamisessa päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää, miten paikallinen erä jaetaan.

Lisäksi koko henkilöstölle maksetaan tammikuussa tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka on 9,2 prosenttia marraskuun palkasta. Edellytyksenä kertaerän maksamiselle on, että palvelussuhde on jatkunut keskeytymättä 2.9.–18.11.2018 ja tällä ajanjaksolla on vähintään yksi palkallinen päivä.

Ammatillisessa koulutuksessa otetaan vaiheittain käyttöön uusi työaikamalli, vuosityöaika. Kaikissa julkisen puolen ammatillisissa oppilaitoksissa se on käytössä 1.8.2020 mennessä.

– Uudistus on todella iso. Se poistaa kymmeniä vuosia vanhan työaikajärjestelmän. Tällä vastaamme toimintaympäristön ja opettajan työnkuvan muuttumiseen, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.

Vuosityöaika on laskettu 1 500 työtunnin mukaan. Lisäksi voidaan antaa lisätyötä 1 700 tuntiin asti.

Vuosityöaika jakautuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Sitomaton työaika on vähintään 25 prosenttia vuosityöajasta, ja opettaja voi itse päättää tämän työn tekemisen ajan ja paikan.

Opettaja laatii ennen työkauden alkua yhteistyössä esimiehen kanssa työaikasuunnitelman, johon kirjataan kaikki opettajan työtehtävät ja niille varattu aika. Vapaajaksoja on yhteensä kaksitoista viikkoa, joista kesäkaudella pidetään kahdeksan. Kesän vapaajakso voi olla pätkitty korkeintaan kolmeen osaan. Loput neljä vapaaviikkoa voi pitää korkeintaan neljässä osassa.

Opinto-ohjaajan loma-aika on kesällä viisi viikkoa, ja se voidaan jakaa korkeintaan neljään osaan, joista yhden on oltava vähintään kolmen viikon mittainen. Muuna aikana lomaa on viisi viikkoa, ja sen voi pitää enintään viidessä osassa.

Aikuiskoulutuskeskuksen sopimuksesta vuosityöaikaan siirtyvillä lomaa on kesällä kuusi viikkoa. Se voidaan jakaa korkeintaan neljään osaan, joista yhden on oltava vähintään kolme viikkoa. Muuna aikana lomaa on neljä viikkoa. Ne voi pitää korkeintaan neljässä osassa.

Peruskoulujen johdolle annetaan lisää voimavaroja. Johtajien ja esimiesten työaikaan ja palkkaukseen tulee parannuksia.

Lindroos pitää johtajapakettia myönteisenä edistysaskeleena.

– Koulu- ja oppilaitosverkosto on muuttunut viime vuosina paljon. Nyt olemme saamassa järjestelmän vastaamaan paremmin nykyisiä vaatimuksia.

Kokonaan opettajan tehtävistä vapautetun pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkaukseen liittyviä kirjauksia tarkennettiin. Tavoitteena on varmistaa, että pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saavat näiden tehtävien hoidon ajalta samantasoisen palkan kuin edeltävissä opettajan töissä.

Palkkaus määritellään koko pääluottamusmiestehtävän kestoajalle.

– Palkka ei saa laskea luottamustehtävien hoitamisen vuoksi, Lindroos sanoo.

 

Lastentarhanopettajille lisää suunnitteluaikaa

Kuntien päiväkodeissa työskenteleville lastentarhanopettajille uusi virka- ja työehtosopimus tuo kahdessa osassa maksettavan palkankorotuksen sekä paikallisen järjestelyerän. Työajasta nykyistä suurempi osuus on varattu suunnitteluun ja arviointiin.

Sopimus on kaksivuotinen, ja kun se hyväksytään, se tulee voimaan takautuvasti 1.2. alkaen ja päättyy 31.3.2020.

Kuntien päiväkotien lastentarhanopettajat noudattavat kunnan yleistä virka- ja työehtosopimusta KVTESiä. Neuvottelutuloksen mukaan KVTESin mukaisten palkkojen yleiskorotus on tänä vuonna vähintään 1,25 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia. Ensi vuoden tammikuussa maksetaan paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka on 9,2 prosenttia marraskuun palkasta.

Järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja henkilökohtaisiin lisiin.

Paikallinen järjestelyerä on 1,2 prosenttia palkkapotista. Järjestelyerän tarkoitus on kehittää paikallista palkkausjärjestelmää ja korjata paikallisia palkkausepäkohtia.

– Järjestelyerällä on mahdollista nostaa lastentarhanopettajien ja johtajien tehtäväkohtaiset palkat tehtävän vaativuuden edellyttämälle tasolle. Erää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen tai henkilökohtaisten lisien korotuksiin, työmarkkina-asiamies Kristiina Johansson OAJ:stä sanoo.

Lastentarhanopettajan työajasta vähintään 13 prosenttia on omaa suunnittelu- ja arviointiaikaa. Käytännössä prosenttiosuus tarkoittaa viittä tuntia viikossa. Nykyisin tähän työhön on varattu vähintään 8 prosentin osuus työajasta.

Suunnitteluajan lisäksi lastentarhanopettajalle on varattava riittävästi työaikaa lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen- ja asiantuntijayhteistyöhön.

KVTES-sopimuksessa sovittiin myös, että työntekijän lomarahojen vaihto vapaaksi on mahdollista.

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen on tyytyväinen siihen, että varhaiskasvatuksen laatu paranee.

– Uusi KVTES tunnustaa varhaiskasvatuksen opettajan vastuun ja roolin. Esimiesten tehtävänä on huolehtia siitä, että riittävä suunnitteluaika toteutuu.

Hyvä asia on Pakasen mukaan sekin, että varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtäviin erityislastentarhanopettajille tuli oma hinnoittelukohta. Erityisopettajan palkka määräytyy nyt erillään lastentarhanopettajan palkasta, onhan myös tehtävä erilainen.

Riitta Korkeakivi

 

Myös valtio maksaa tuloksellisuudesta

Valtion sopimuskausi on sama kuin kunta-alalla, 1.2.2018–31.3.2020. Ensimmäinen prosentin suuruinen yleiskorotus maksetaan 1.4.2018. Toinen yleiskorotus, 1,1 prosenttia tai vähintään 24 euroa, maksetaan 1.4.2019.

Paikallisina virastoerinä maksetaan tänä vuonna 0,6 prosenttia ja ensi vuonna 0,75 prosenttia. Maksupäivät ovat 1.6.2018 ja 1.4.2019

– Paikallisten erien käytöstä neuvotellaan koulutuksen järjestävän keskusviraston kanssa. Neuvottelut tämän vuoden virastoerän jaosta pitää käydä 15.5. mennessä. Erät voidaan myös yhdistää, ja silloin niiden voimaantuloaikakin voi muuttua, neuvottelupäällikkö Visa Pohjola OAJ:stä sanoo.

Valtion neuvottelutulokseen sisältyy lisäksi tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Se on 9,2 prosenttia marraskuun kuukausipalkasta ja maksetaan tammikuussa 2019.

OAJ:n jäsenistä noin 650 kuuluu valtion sopimuksen piiriin. He työskentelevät muun muassa Opetushallituksen alaisissa erityiskouluissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n alaisissa koulukodeissa, Valtion kielikouluissa, Pelastusopistossa ja Rajavartiokouluissa.

Avainotes noudattelee OVTESiä

Avainotes-sopimuskausi on 1.2.2018–31.3.2020. Yleiskorotukset maksetaan 1.5.2018 ja 1.4.2019. Ensimmäinen korotus on suuruudeltaan 1,28 prosenttia ja toinen 1,18 prosenttia.

Avainotes koskee 2 500:aa OAJ:n jäsentä ja sitä sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTAn jäsenyhteisön ylläpitämän ammattikorkeakoulun, musiikkioppilaitoksen, kansalaisopiston, ammatillisen oppilaitoksen ja aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön työsuhteen ehtoihin.

Paikallinen järjestelyerä maksetaan 1.1.2019, ja se on suuruudeltaan 1,0 prosenttia. Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti.

Ammatillisessa koulutuksessa otetaan vaiheittain käyttöön uusi työaikamalli 1.8.2020 mennessä.

Avainotesissa sovittu ammatillinen vuosityöaikamalli noudattelee pitkälti kunnan opetusalan sopimukseen OVTESiin kirjattua työaikamallia. Lue uudistuksesta tämän juttupaketin OVTES-osuudesta.

 

Avaintes tuo kaksi yleiskorotusta ja järjestelyerän

OAJ:n neuvottelema Avaintes-sopimus tuo sen piirissä oleville lastentarhanopettajille palkkoihin yleiskorotukset sekä paikallisesti sovittavan järjestelyvaraerän. Avaintes-sopimusta noudattaa osa yksityisten päiväkotien lastentarhanopettajista.

1.5.2018 maksetaan yleiskorotuksena 25 euroa tai vähintään 1,25 prosenttia. Toinen yleiskorotus tulee maksuun 1.4.2019. Se on suuruudeltaan 1,2 prosenttia. Kolmas palkkaerä on prosentin suuruinen järjestelyerä. Sopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020.

Lastentarhanopettajien viikkotyöajasta on varattava 13 prosenttia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen

– Tämä 13 prosenttia on tarkoitettu pelkästään opettajan vastuulla olevaan suunnitteluun ja arviointiin sekä suunnitelmien laatimiseen. Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos tähdentää.

Lisäksi viikkotyöajasta käytetään edelleen riittävä aika päiväkodin ohjeiden mukaan työpaikalla vanhempainiltoihin, vanhempien tapaamisiin ja toiminnan yhteiseen suunnitteluun. Tiimipalaverit eivät ole enää opettajan omasta suunnitteluajasta pois.

Prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä tulee maksuun 1.1.2019. Erä käytetään paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämiseen ja epäkohtien korjaamiseen.

– Paikallisesta palkkauserästä neuvotellaan niin, että henkilöstön edustajilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa erän kohdentamiseen. Erän jakotavasta on tavoitteena yksimielisyys, työmarkkina-asiamies Kristiina Johansson OAJ:stä kertoo.

Mikäli järjestelyerän jakamisesta ei saavuteta yksimielisyyttä, työnantajan on annettava 14.12.2018 mennessä selvitys jaetusta palkkasummasta, korotuksen saavien lukumäärästä ja keskimääräisistä korotusten suuruuksista. Ellei selvitystä anneta tai neuvottelut ovat käymättä, paikallinen järjestelyerä jaetaan prosentuaalisena yleiskorotuksena kaikille.

Isyysvapaa pitenee kuudesta arkipäivästä yhdeksään.

Sopimus korottaa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuuteun korvauksia.

– Luottamusmiehen ajankäyttösopimukseen saatiin edustettavien lukumäärään sidottu ajankäyttötaulukko. Tämä on merkittävä muutos, sillä aikaisemmin pääsääntönä oli, että luottamusmihen tehtävät tehdään työtehtävien lomassa, Johansson sanoo.

Työpaikoilla on jatkossa aina oikeus valita luottamusmies. Myös luottamusmiesten koulutusmääräyksiä parannettiin.

Isyysvapaa pitenee kuudesta arkipäivästä yhdeksään.

Opi nimet, tunne termit

Liittokierros. Eri alojen työnantaja- ja työntekijäliitot neuvottelevat suoraan keskenään palkoista ja työehdoista ilman keskusjärjestöjen solmimaa ratkaisua.

Virka- ja työehtosopimus. Työnantaja- ja työntekijäpuolen solmima sopimus, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelusuhteen ehdoista.

Järjestelyerä. Neuvotteluissa sovittu palkankorotuserä, jonka käytöstä sovitaan paikallisesti tai keskustasolla. Sillä on tarkoitus paikata palkkakuoppia eli korotusta eivät saa kaikki.

KT Kuntatyönantajat. Kunta-alan työnantajajärjestö. Ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Avaintyönantajat Avainta. Valtakunnallinen ja monialainen yksityisen sektorin työantajien edunvalvontajärjestö. OAJ neuvottelee Avaintan opetusalan työehtosopimuksen AVAINOTESin ja muun muassa yksityisiä päiväkoteja koskevan AVAINTESin.

JUKO. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö. Neuvottelee julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen korkeasti koulutettujen virka- ja työehtosopimukset. OAJ kuuluu JUKOon.

KVTES. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES määrittää kuntien palveluksessa työskentelevien OAJ:n jäsenistä lastentarhanopettajien palkkauksen ja muita työehtoja, kuten työajat ja vuosilomat.

OVTES. Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus. Sopimuksen piirissä ovat kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opettajat ja esimiehet. OAJ neuvottelee OVTESin KT:n kanssa.

Kertaerä maksuun tammikuussa

KVTES- ja OVTES-neuvottelutulos sisältää koko henkilöstölle maksettavan tuloksellisuuserän.

Se maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä. Kertakorvauksen suuruus on 9,2 prosenttia marraskuun palkasta.

Samanlainen tuloksellisuuserä maksetaan myös valtion sopimukseen kuuluville.

Edellytyksenä kertaerän maksamiselle on, että palvelussuhde on jatkunut keskeytymättä 2.9.–18.11.2018 ja että tällä ajanjaksolla on vähintään yksi palkallinen päivä. Mikäli nämä edellytykset täyttyvät, erä tulee maksuun, vaikka palvelussuhde olisi päättynyt ennen tammikuuta.

Jos siis näiden sopimusten piiriin kuuluva opettaja jää eläkkeelle esimerkiksi vuodenvaihteessa, hänelle maksetaan kertaerä tammikuussa. Korvauksen saa myös sijainen, jos hän on töissä vaaditulla ajanjaksolla.

Äitiyslomalla, vanhempainvapaalla, opintovapaalla tai vuorotteluvapaalla oleva ei kertakorvausta saa, jos hän ei ole töissä jaksolla 2.9.–18.11.2018.

Ajankohtaista tietoa päivittäin OAJ:n nettiuutisissa ja somekanavilla