Yle vertaili keväällä useilla mittareilla sitä, miten paljon kunnat ovat sijoittaneet perusopetukseen verrattuna muihin samantyyppisiin kuntiin. Tiedot saatiin 289 kunnasta.
Parhaat koulukunnat saivat Ylen Koulukoneessa viisi tähteä, kun heikoimpien tähtikartassa pilkistää vain yksi valopilkku. Viidestä tähdestä on iloittu esimerkiksi Iisalmessa, Varkaudessa ja Forssassa. Yhden tähden kunniksi jäivät muun muassa Vihti ja Kerava.
Keravalla opetusryhmät olivat suurempia, opettajia oli vähemmän suhteessa oppilaisiin ja heiltä puuttui kelpoisuus useammin kuin muissa samantyyppisissä kunnissa.
– Tilanne on onneksi huomattu, ja siihen halutaan muutosta, vihreiden kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen, Keravan musiikkiopiston opettaja Eero Forstén kertoo.
Kuntalaisten valitsemilla valtuutetuilla on paljon valtaa siinä, kuinka niukasti tai runsaasti kunta voi sijoittaa kouluihinsa.
– Kun aloitin valtuutettuna runsas kymmenen vuotta sitten, kokoussaleissa saatettiin muistella ”vanhoja hyviä aikoja” ja 40 oppilaan luokkia. Jo viime kaudella ryhdyttiin onneksi asteittain pienentämään ryhmäkokoa, emmekä enää kanna kyseenalaista kunniaa olla Suomen suurimpien luokkien kaupunki.
Erityisopettajana työskentelevän vaimonsa kautta Forstén on kuullut huolestuneita kommentteja peruskoulun opettajien jaksamisesta.
– Kaupunginhallituksessakin on havahduttu siihen, että kaupungin työntekijöiden poissaoloista kertyy kahden miljoonan euron kustannukset vuodessa, ja niistä 700 000 euroa tulee opettajien sairauslomista.
Koulukone on monisäikeisen asian yksinkertaistus.
Eniten koululaisten saamat pelimerkit vaihtelevat oppimateriaaleissa ja tietokoneiden ja tablettien määrässä. Ainoan tähtensä Kerava sai siitä, että kunnassa oppimateriaalirahat oppilasta kohden olivat himpun maan mediaania suurempia.
– Tietotekniikan käyttö kuuluu nykykouluun, mutta siihenkin pätee mielestäni vanha viisaus hyvästä rengistä mutta huonosta isännästä, Forstén kommentoi.
Koulukoneen tulokset kertovat, että vaikka Suomi pärjää edelleen kansainvälisesti hyvin koulutuksen alueellisessa tasa-arvossa, eriarvoisuus on kasvussa. Perusopetus ei ole enää likimainkaan samaa koko maassa, erityisasiantuntija Jaakko Salo OAJ:stä sanoo.
– Juhlapuheissa jokainen kunta on sivistys- ja koulutusmyönteinen, mutta kun eurot laitetaan jonoon, nähdään paljonko puheille on katetta. Ylen Koulukone on monisäikeisen asian yksinkertaistus. Siinä eivät esimerkiksi näy oppimisen tuen kunnittaiset vaihtelut, jotka nekin ovat mittavia.