Uudenlainen keksintö
Yksityisen opetusalan työehtosopimus pitää sisällään paikallisen kehittämiserän, jonka suuruudesta ja jakomahdollisuuksista neuvotellaan vuosittain.
Kehittämiserä kirjattiin sopimukseen vuonna 2024 osana sovitteluratkaisua. Vastaavanlaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa paikallista erää ei ole aiemmin ollut muissa sopimuksissa. Toki aina voi maksaa enemmän kuin sopimus edellyttää.
Opetuksen järjestäjien tulee neuvotella luottamusmiesten kanssa, jaetaanko kehittämiserä, kuinka suuri se on, millä perusteella se jaetaan ja keille. Aloitteen neuvotteluista voi tehdä joko luottamusmies tai työnantaja.
Neuvotteluissa kiinnitetään huomiota muun muassa oppilaitoksen taloudelliseen tilanteeseen, investointitarpeisiin, oppilasmääriin ja kustannusrakenteeseen. Jakamisen perusteita voivat olla esimerkiksi työntekijän osaamisen laaja-alaisuus, joustavuus, kehittymishalu ja työn tulokset.
Tavoitteena on parantaa yksityisen opetusalan tuottavuutta ja laatua, edistää opetushenkilöstön saatavuutta ja ylläpitää alan veto- ja pitovoimaa.
Sopimus koskee noin 5 000:ta OAJ:laista
Yksityisen opetusalan sopimuksen piirissä on peruskouluja ja lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja urheiluopistoja. Niissä työskentelee noin 5 000 OAJ:n jäsentä.
Valistuneet työnantajat hyödynsivät
Kun työehtosopimus julkistettiin, OAJ:n jäsenistö otti tiedon kehittämiserästä vastaan varovaisen kriittisesti. Etenkin ammatillisten oppilaitosten talous on tiukalla, ja osaa jäsenistä arvelutti, miten vapaaehtoisesta erästä sopiminen onnistuisi.
OAJ:n kyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, että erästä on ollut jäsenille hyötyä. Kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä yli 90 prosenttia kertoi, että paikallisesta kehittämiserästä neuvoteltiin heidän oppilaitoksessaan viime vuonna.
Neuvotteluista noin puolet johti siihen, että erä jaettiin työntekijöiden ja työnantajan yhteisymmärryksessä.
Neljäsosassa oppilaitoksista työnantaja päätti yksipuolisesti, että erää ei jaeta.
15 prosentissa erä jaettiin työnantajan yksin päättämällä tavalla ilman että neuvotteluissa syntyi yhteisymmärrystä.
12 prosenttia neuvotteluista puolestaan päättyi työnantajan ja työntekijöiden yhteisymmärrykseen siitä, että kehittämiserää ei jaeta.
OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos on tulokseen kokonaisuutena varsin tyytyväinen.
– Vaikka ammatilliset oppilaitokset ovat olleet toistuvien leikkausten kohteena, valistuneet työnantajat ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta. Meillä on hyviä työnantajia, jotka haluavat pitää henkilöstöstään huolen.
Erä jäi monelle pysyväksi
Erityisen ilahduttava tulos opetushenkilöstölle on se, että puolessa kehittämiserän saaneista oppilaitoksista erä otettiin käyttöön pysyvästi. Noin kolmasosassa erä puolestaan oli kertaluonteinen. 16 prosentissa kehittämiserästä sovittiin tietyksi määräajaksi, esimerkiksi kolmeksi vuodeksi.
Tyypillisimpiä jakoperusteita kehittämiserälle olivat työn vaativuus, työntekijän koulutus ja työssä suoriutuminen.
Enemmistö työnantajista oli jakanut kehittämiserän rahana, mutta noin 20 prosenttia vastaajista kertoi, että se oli käytetty muuhun henkilöstöetuun kuin palkkaan.
Sopimuksen mukaan kehittämiserästä on määrä neuvotella paikallisesti taas tänä vuonna.
– Kyselyn tulokset osoittavat, että neuvotteleminen kannattaa aina, Petri Lindroos sanoo.
OAJ selvitti paikallisen kehittämiserän käytön viime vuoden tilannetta luottamusmiehille lähetetyllä kyselyllä, joka oli avoinna 10.2.–13.3.2026. Vastausprosentti oli 50.
Työnantajajärjestö Sivista puolestaan on selvittänyt kehittämiserän käyttöä sopimuksen ensimmäisenä vuonna 2024. Koulutuksen järjestäjille tehdyn kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia kuin OAJ:n kyselyssä.