Valoisan tulevaisuuden resepti – eri alojen vaikuttajat löivät viisaat päänsä yhteen

Ensin taito, sitten talous

Se, millainen taito meillä on, määrittää myös sen, millainen talous meillä on. Jos ajatellaan, että haluaisimme filmiteollisuutta Suomeen, se ei onnistu, jos meillä ei ole ihmisiä, jotka osaavat tehdä filmejä

Jokaisen muun asian kanssa on sama juttu.

Matti Sarvimäki, Aalto-yliopiston taloustieteen professori

Muiden keksimää pitää oppia käyttämään

Välillä suomalaisessa keskustelussa korostuu, että osaaminen ja koulutus ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan keksiä uusia innovaatioita. Korostaisin, että ne ovat keskeisiä myös siksi, että pystymme ottamaan käyttöön muualla keksittyjä innovaatioita.

Tämä kyky on ollut esimerkiksi Aasian maille aika tärkeä keino kasvaa.

Meri Obstbaum, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja

Perinteen tunteminen luo maanpuolustustahtoa

On hienoa ottaa vastaan näitä päiväkodin ja koulun käyneitä nuoria. Heillä on tietopohjaa, mutta kaikista tärkeintä meidän kannaltamme ovat arvot, asenteet ja tunteet. Maanpuolustustahto kiinnittyy minun nähdäkseni niihin.

Nuoret tuntevat kansalliset tarinat Kalevalasta viime sotien veteraanien perinnön kautta urheilusaavutuksiin – ja sisun: yksi suomalainen vastaa kymmentä maahan hyökkääjää.

Rami Saari, Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ja kenraaliluutnantti

Koulutus auttaa uuden edessä

Tiedämme, että koulutus tuo lisää terveyttä yhteiskuntaan, vahvistaa demokratiaa ja myös tätä kautta lujittaa yhteiskunnan toimintakykyä.

Työyhteisötasolla koulutus antaa erinomaiset valmiudet uudistaa osaamista ja soveltaa tietoa uusissa tilanteissa: mistä lähden hakemaan uutta tietoa ja miten opin muilta.

Sinimaaria Ranki, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija

Opettaja avasi ovet taiteelle

1970-luvulla Porissa kukaan ei opinto-ohjauksessa puhunut tanssijan ammatista. Se piti itse löytää, mutta opettajilta tuli mielettömät kipinät.

Minulla oli kuvaamataidossa opettaja, joka tavallaan avasi koko sen ekosysteemin: mitä kaikkea taiteen tekemiseen kuuluu ja mitä se voi olla.

Tero Saarinen, Tero Saarinen Companyn taiteellinen johtaja, koreografi

Aasia porskuttaa hurjalla vauhdilla

Emme ehkä riittävästi Suomessa keskustele siitä, kuinka kova vauhti maailmalla on ja minkälaisessa ympäristössä suomalaiset yritykset ja suomalainen yhteiskunta toimivat jo nyt – ja sitten 2030-luvulla.

Aasiassa panostetaan tekniikan koulutukseen ihan valtavasti. 15 vuotta sitten alan parhaista kouluttajista maailmassa noin kolmasosa oli Aasiassa. Tuolloin Eurooppa ja Yhdysvallat olivat hyvin kärjessä.

Nyt, kun katsotaan samaa tilastoa, kaksi kolmasosaa parhaista yliopistoista on Aasiassa, erityisesti Kiinassa.

Ilkka Niemelä, Aalto-yliopiston rehtori

Perheiltä leikkaaminen käy kalliiksi

Vetoan päättäjiin, että samalla kun pidetään mielessä koulutuksen merkitys, muistettaisiin myös perheiden hyvinvoinnin merkitys.

Jos Suomesta poistettaisiin perheitä tukeva sosiaaliturva, lapsiköyhyys pomppaisi reilusti yli 30 prosenttiin. Sosiaaliturvan voimin olemme painaneet sen kymmeneen eli maailman alhaisimpiin tasoihin, ja nyt me tietoisesti annamme sen nousta.

Perheiden turvallisuudentunne ja erityisesti taloudellinen tilanne on suorassa yhteydessä lapsen koulu- menestykseen, koska stressi heikentää tutkitusti vanhemmuutta, ja taloudellinen stressi on erityisen kuormittavaa.

Ymmärrän, että meidän pitää saada nopeasti taloudellisia säästöjä, mutta meidän ei missään nimessä kannata tehdä sitä lasten kustannuksella. Se tulee jatkossa huomattavasti nykyistä kalliimmaksi.

Elina Pekkarinen, Lapsiasiavaltuutettu