Tutkittu juttu: Varhennettu kielenopetus lisää motivaatiota

Vuosiluokkien 1–2 tuntimäärää lisättiin vuodesta 2020 alkaen kahdella A1-kielen vuosiviikkotunnilla. Samoihin aikoihin Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kehittämishanke vastasi opettajien koulutustarpeeseen.

Opetushallituksen rahoituksella toteutetun hankkeen yhtenä tuloksena syntyi opas opettajille.

Varhennettua kieltenopetusta on parin vuosikymmenen aikana kokeiltu ja tutkittu eri maissa. Suomalaishankkeessa tuotiin täydennyskoulutuksen kautta tutkimustietoa käytäntöön.

Oppilaat saavat yleensä ensimmäiset kokemukset vieraiden kielten opetuksesta alkuopetuksen luokkien kieltenopetuksessa. A1-kielen opetussuunnitelmassa pyritään siihen, että oppilaat kiinnostuisivat kielestä.

Moni tutkimus on vahvistanut, että varhennettu kieltenopetus kasvattaa opiskelumotivaatiota, sanoo professori Minna Maijala Turun yliopistosta.

Myös innokkuus puhua kieltä on lisääntynyt, jos kielen opinnot on aloitettu aikaisin.

– Varhennetussa oli alun perin tavoitteena kielivarannon monipuolistaminen, mutta nyt aloitettava kieli on yleensä englanti.

Alaluokkien kieltenopetuksessa käsitellään kuitenkin kielten ja kulttuurien monipuolisuutta esimerkiksi eri maiden perinteiden ja tapojen kautta. Oppimista voi parantaa, jos opetukseen yhdistetään oppijan omia kokemuksia kielistä ja kulttuureista.

– Opetussuunnitelmassa oleva kielitietoisuus on tärkeä periaate. Kieltenopetuksessa se voi olla esimerkiksi sitä, että vertaillaan kieliä toisiinsa, Maijala kertoo.

Alaluokilla kielitietoisuus merkitsee etenkin kielten tunnistamista ja arvostamista. Opetuksessa tavoitellaan taitoa toimia vuorovaikutuksessa ja käyttää kielitaitoa esimerkiksi osana leikkiä. Oppilaita rohkaistaan puhumaan pienistä virheistä välittämättä.

Ensimmäisen ja toisen luokan kielenopetuksessa korostuvat suullisen kielitaidon vahvistaminen ja ääntämisen opetteleminen.

– Näitä harjoitellaan luovilla ja toiminnallisilla työtavoilla. Varhennetun yksi päämäärä on toiminnallisten työtapojen tuominen kieltenopetukseen, Maijala sanoo.

Leikit, laulut ja lorut auttavat suullisen kielitaidon ja kielen sujuvuuden kehittämisessä. Näin voidaan oppia esimerkiksi puherytmiä ja ääntämistä.

Maijalan mielestä tulisi pohtia, miten luovia menetelmiä ja myönteisiä asenteita saataisiin myös ylemmille luokille, joissa opiskelu voi olla oppikirjapainotteista ja opiskeluinto matala.

Tutkijoiden ja opettajien tulisi tehdä enemmän asioita yhdessä.

Tutkimusten mukaan ensimmäisten luokkien kieltenopetus tuottaa parhaita tuloksia, jos siinä hyödynnetään sekä luokanopettajien että kieltenopettajien osaamista ja ideoita.

Minna Maijala toivoo opettajien yhteistyön lisääntyvän, sillä opettajat voivat oppia toisiltaan, ja yhteistyö voi mahdollistaa asioiden laaja-alaisen tarkastelemisen. Myös tutkijoiden ja opettajien tulisi tehdä enemmän asioita yhdessä esimerkiksi arvioinnin kehittämiseksi.

Ykkös- ja kakkosluokkien opetuksen tärkeimpiä asioita ovat kieliin ja kulttuureihin innostaminen, suullisen kielitaidon kehittäminen sekä rohkeus käyttää kieltä, sanoo luokanopettaja Sanna Sova.

Sova on opettanut oppilaita tunnistamaan englannin kieltä ja löytämään yhtäläisyyksiä eri kielten väliltä.

– Opetuksessa on helppo käyttää vaihtelevia työtapoja ja ylläpitää motivaatiota esimerkiksi laulun, leikin ja digitehtävien kautta.

Turussa Luostarivuoren koulussa ykkösille ja kakkosille englantia opettava Sova korostaa, että opettajan pitää muistaa erilaiset oppijat ja vaihdella työtapoja. Joidenkin oppilaiden mielestä on parasta, jos saa tehdä tehtäviä.

Ekaluokalla oppilaat ovat Sovan mukaan hyvin rohkeita ja innokkaita, mutta toisella luokalla he vertailevat jo enemmän osaamistaan muihin.

Vaikka tutkimusten mukaan lapsella on luontainen taipumus oppia kieliä tässä vaiheessa, ei opetukselle pidä asettaa liian suuria odotuksia.

– Yksi tunti viikossa ei tee oppilaista heti valtavan sujuvia puhujia. Oppiminen luo kuitenkin pohjaa myöhemmälle kehitykselle, Sova sanoo.

Ääntämisen ja suullisen kielitaidon opettelu tapahtuu luontevasti, kun maistellaan uusia sanoja ja sanontoja. Tunneilla myös opetellaan kuuntelemaan erilaisia puhujia.

– Ykkösillä ääntämistä helpottaa, kun oppilaat oppivat suoraan puhuttuja sanoja. Kirjoitettu teksti voi alkaa myöhemmin kahlita lausumista, Sova kertoo.

Muut opettajat ovat kertoneet Sovalle, että varhennettuun kieltenopetukseen osallistuneiden ääntäminen on kolmannella luokalla parempaa ja rohkeampaa.

Myös perussanastoa on opittu. Koulussa on huomattu, että yhden vieraan kielen osaaminen auttaa toisen kielen oppimista. Tämä ilmiö on näkynyt jo aiemmin kielikylpyluokilla.

Luokanopettajana Sovalla on oman luokkansa kanssa ollut mahdollisuus yhdistää englantia päivärutiineihin sekä muihin oppiaineisiin eri leikkien ja lorujen kautta.

Turussa varhennetun kielitutoropettajana toiminut Sova oli mukana hankkeen koulutuksissa ja tutustui murrosvaiheessa alan tutkimuksiin. Suuri osa luokanopettajista ei ole kuitenkaan saanut koulutusta A1-kielen opetukseen. Hän toivoo, että aiheesta järjestettäisiin koulutuksia jatkossakin.