Ruotsin opetuksen katkoksia tilkitään yläkoulussa

Eija Heikkalan mukaan yhden viikkotunnin lisäys ruotsin opetukseen on tasa-arvon ja oppimisrytmin kannalta tervetullut.

Hallituksen budjettiesitys sisälsi pienen yllätyksen: samalla kerrottiin yhden B1-kielen vuosiviikkotunnin lisäyksestä perusopetuksen kieliohjelmaan.

Suomenkielisissä peruskouluissa se tarkoittaa yhden ruotsin viikkotunnin lisäystä yläluokilla. Hallitus varasi muutosta pohjustavaan opetussuunnitelmatyöhön miljoona euroa ensi vuodelle. Itse muutos on tulossa voimaan viimeistään syksyllä 2024.

 

Kyse on valuvian paikkauksesta. Vika syntyi, kun B1-kielen opetusta vuonna 2016 varhennettiin alkavaksi kuudennella luokalla.

Mahdolliseksi tuli siirtää yläluokkien tunteja kutoselle. Näin monessa kunnassa ja koulussa tehtiin. Vain muutama opetuksen järjestäjä kompensoi yläkoulun opetusmäärää valtakunnallisen minimin yli.

Toisaalta esimerkiksi Helsinki piti yläkoulun tuntimäärän entisellään. Niin tehtiin myös ruotsinopettaja Eija Heikkalan työpaikalla Tampereen steinerkoulussa.

– Alun alkaen ajatus oli, että kun opetusta vieritetään kutoselle, se ei ole mistään pois. Mutta lopulta hyvin monessa kunnassa ja koulussa kuudennella alkava opetus otettiin yläluokkien tunneista, Heikkala sanoo.

Tämä asetti opiskelijat epätasa-arvoiseen asetelmaan. Osalle tulee ruotsin opiskeluun yläkoulussa lukuvuoden mittainen katkos.

 

Heikkala opettaa ysiluokan lisäksi lukiossa, jossa ruotsin osaamisen tasoerot ovat selvät. Opetuksen katkokset yläkoulussa tarkoittavat osalle nuorista vaikeuksia.

– Lukioon tulee opiskelijoita, jotka eivät ole koko ysin aikana opiskelleet ruotsia. Kieltenopiskelussa oppiminen edellyttää säännöllistä rytmiä.

Heikkalan mukaan yksi viikkotunti on plussaa mutta yhä riittämätön lisä. Se kun on edelleen vain puolet monessa yläkoulussa vähentyneestä ruotsin opetuksesta.

B1-kielen opetussuunnitelmaa täsmennetään ensi vuonna. Lopullinen toimeenpano vuonna 2024 edellyttää tulevan hallituksen sitoutumisen asiaan.