Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa

Kielivalintojen kaventumisen trendiä ei ole saatu pysäytettyä. Englanti näyttää dominoivan kaikilla koulutusasteilla.

Ovatko opetettavan aineesi tunnit vähentyneet?

Muun muassa tätä kysyttiin OAJ:n, Suomen kieltenopettajien liiton Sukolin ja Suomen luokanopettajien kyselyssä, joka tehtiin luokan- ja aineenopettajille. Vastaukset olivat karua kertomaa: kielivarannon kaventumista ei ole saatu kuriin.

Etenkin ranskan ja saksan opettajien vastauksissa näkyi, että ryhmiä ei muodostu, koska oppilaat eivät valitse kieliä.

Peruskouluissa vaadittava ryhmäkoko on usein laitettu niin isoksi, että ryhmiä ei synny.

 

A1-kielen opetus varhennettiin vuonna 2018 alkamaan jo ensimmäiseltä luokalta.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli monipuolistaa kielivalintoja, mutta tavoitteeseen ei ole päästy, koska suurin osa opetuksen järjestäjistä tarjoaa ensimmäisenä vieraana kielenä vain englantia.

– Olemme huolissamme opettajien työskentelymahdollisuuksista muutaman vuoden päästä, jos kieliä ei opiskella, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Viitamies OAJ:stä.

 

Espoolaisessa Otaniemen lukiossa ruotsia ja ranskaa opettavan Anna Ravilan oma tilanne näyttää tällä hetkellä turvalliselta. Ranskan opiskelijoita riittää, ja Ravila opettaa tänä syksynä aloittanutta 17 opiskelijan ryhmää.

Kielivalintojen ja -varannon kaventuminen ilmiönä huolettaa silti, niin muualla työskentelevien kollegojen kuin koko yhteiskunnankin puolesta.

– Ei Suomi globaalissa maailmassa enää pelkällä englannilla pärjää.

Ravila pitää oppilaiden ja opiskelijoiden motivoimisessa tärkeänä, että nämä tietävät saavansa kielten opiskelusta jotakin konkreettista hyötyä. Otaniemen lukiossa porkkanana ja opintoihin sitouttamassa on vaihto-ohjelma Bretagneen.

Myös päättäjien pitäisi ymmärtää konkreettisen, selkeän hyödyn merkitys.

– En ole pakon kannalla, eikä tähän ole mitään taikasauvaa. Kielet pitäisi nostaa tärkeäksi vaikkapa korkeakouluvalinnoissa tai muualla, Ravila sanoo.