Korona leviää 5g-verkossa. Virus vapautettiin kiinalaisesta laboratoriosta.
Siinä pari varsin yleistä salaliittoteoriaa, joista helsinkiläisen Vuoniityn peruskoulun seiskaluokkalaiset olivat tietoisia jo Onko media totta -kurssin alussa.
Tietolähteiksi he mainitsevat Youtuben kanavat, jotka eivät ole ”liian foliohattuja”, podcastit sekä vanhempansa. Kurssia vetävä kuvataiteen ja mediataidon opettaja Taina Meriläinen iloitsee, miten kartalla nuoret ovat.
– Mediakritiikin siemen syntyy, kun nykynuoret tekevät itse mediaa, esimerkiksi meemejä. He ymmärtävät, että joku muukin voi manipuloida kuvia.
Aikuista tarvitaan laajiempien yhteyksien avaamiseen, kuten salaliittoteorioiden käsittelyyn. Meriläisen kurssilla niitä opitaan tunnistamaan etsimällä verkkohuijareita pelillisesti.
Leikkimielisen kisan voittaa joukkue, joka löytää verkosta eniten väärää tai vääristeltyä tietoa tai salaliittoteorioita. Apuna ovat faktantarkistussivut, kuten Faktabaari. Samalla keskustellaan valeuutisten ja väärän tiedon leviämisen vaaroista sekä keinoista löytää faktaa.
Pelot ruokkivat salaliittoteorioita. Korona taas on näkymätön uhka, joka saattaa pelottaa.
Tänä vuonna julkaistun, psykologien kirjoittaman Conspiracy Theory Handbookin mukaan salaliittouskomuksia ruokkivat muun muassa juuri uhkaavista tilanteista selviytyminen sekä helpohkot selitykset yllättäviin tapahtumiin.
Vuoniityssä korona tai siitä kumpuavat salaliittoteoriat eivät oppilaita pelota. Näennäisesti ainakaan.
– Kollegoiden kanssa pallotellaan, mitä oppilaille kannattaa tunnilla näyttää, ettei itse luo pelkoa, Meriläinen kertoo.
Koulussa pitäydytään tiedossa: nuorille korona ei ole tutkitusti kovin vaarallinen, mutta joillekin ihmisille kyllä. Siksi turvajärjestelyjä on. Koronaa käsitellään kuten muitakin ahdistavia uutisia.
– Yllättävän nopeasti kevään säikähdys tasoittui nuorilla. Vankat koulurutiinit luovat turvaa. Välitunnille käskeminen ärsyttää oppilaita aivan kuin ennen, ja se on hyvä merkki.