Seitsemäntuhattakaksikymmentä kilometriä ja kahdeksan metriä. Siinä on matka, jotka Marika Lämsä on elokuun 2016 jälkeen kävellyt Pokémon Go -pelin parissa.
Peli kuuluu oululaisen Huvikummun päiväkodin johtajan jokapäiväiseen elämään. Hänen työkaverinsa kyselevät usein, onko uusia pokémoneja löytynyt. Kotona sen sijaan kuuluu välillä kummastelua.
– Mies ihmettelee, että hei Marika, oot jo 52-vuotias ja sä vain pokémoneja keräät, Marika sanoo ja nauraa.
Marika perusti vuonna 1998 yksityisen Huvikummun päiväkodin Oulun Myllyojalle. Silloin hänen 5- ja 7-vuotiaat tyttärensä löysivät Pokémon-keräilykortit.
– Tykkäsin jo silloin niistä. Mielestäni kerättävät pokemonit olivat hauskoja tyyppejä.
Pokémon Go lanseerattiin heinäkuussa 2016. Jo elokuussa Marika latasi eskaripoikien toiveesta pelin päiväkodin kännykkään. Hän opetteli pelaamaan, jotta osaisi hyödyntää peliä opetuksessa.
Pokémon Go on mobiilipeli, jossa pelaaja liikkuu oikeassa maailmassa ja samalla pelaajan hahmo liikkuu pelin kartalla. Pelissä kerättäviä pokémoneja voi pyydystää eri puolin oikeaa ympäristöä. Pokémonit napataan heittämällä puhelimen näytöllä virtuaalisia pokepalloja.
Pokésaleilla voi puolestaan käydä tapaamassa muita pelaajia ja taistella heidän pokémonejaan vastaan. Salitaistelut kerryttävät kokemuspisteitä, joiden avulla pelaaja nousee pelissä seuraavalle tasolle.
Marika loi peliin oman pelaajahahmon, jonka nimeksi tuli Huvikumpu98. Sillä on vaaleat hiukset ja yllään pinkki mekko ja harmaa hupullinen villatakki.
Marika alkoi käydä kävelyillä kotinsa lähistöllä tai Oulun keskustassa Ainolanpuistossa. Hän haki pokéstopeilta puhelimeen lisää poképalloja, jotka olivat aina lopussa.
Pian pallojen ja pokémonien hakemisesta tuli tapa, ja Marika siirsi pelin omalle puhelimelleen.
– Minulla ei ole ikinä ollut vastaavanlaisia harrastuksia. En ole ollut peli-ihminen, mutta tätä tulee pelattu päivittäin, Marika ihmettelee.
Pokémon Gon ansiosta kävelyistä tuli pitkiä, jopa parituntisia. Marikan tavoitteena on kävellä viikoittain 50 kilometriä, koska tuolloin pelistä saa lahjoja, esimerkiksi palloja ja munia.
– En ajattele pelatessani ollenkaan työasioita.
Neljän vuoden pelihistoria on vaikuttava: 100 290 pokémonia ja 54 590 vierailua pokéstopeilla. Suurempi saavutus ovat kuitenkin ystävät, joita Marika on saanut pelin kautta.
Marika tapasi 15-vuotiaan Laurin osallistuessaan otteluun Pokémon-salissa Pateniemen kirkon luona Oulussa. Lauri ehdotti, että Marika liittyisi asuinalueen Pokémon-pelaajien Whatsapp- ryhmään. Salitaistelut on helpompi voittaa, kun mahdollisimman monia pelaajia on mukana oman joukkueen taistelussa.
Nyt Marika kuuluu useisiin Whatsapp-ryhmiin ja hänelle tulee kymmeniä peliin liittyviä viestejä päivässä. Pelaajia on alakouluikäisistä eläkeläisiin.
Marika pelaa Pokémonia usein 50-vuotiaiden Monikan ja Terhin kanssa. Ystäväpiiriin kuuluu myös kaksi nuorta pariskuntaa. Monesti kaupungille lähtee pelaamaan Marikan mukana naapurin 25-vuotias Pasi.
Kerran kun Marika ja Pasi pelasivat kaupungilla, vastaantulija pysähtyi ihastelemaan.
– Hän sanoi, että onpa ihanaa, että äidillä ja pojalla on yhteinen harrastus. Vastasin, että hän voisi olla lapseni, mutta hän on kaverini.
Marikan oma Helsingissä asuva tytär sen sijaan käskee äitiään laittamaan puhelimensa kaupungilla pois.
Helsinki on pelaajalle houkutteleva paikka. Se on täynnä poképysäkkejä, saleja ja uusia pokémoneja.
– Lähdenkin sitten vielä yksin kävelylle ja pelaamaan.
Marika Lämsä
- 52-vuotias varhaiskasvatuksen opettaja ja 24-paikkaisen Huvikummun päiväkodin perustaja ja johtaja.
- Asuu Oulussa. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista tytärtä, aviomies ja Pörrö-kissa.
- Harrastaa myös showtanssia, latinotanssia ja hiphopia.