Pallo käsissämme – näkökulmia ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutos on monimutkainen ja vaarallinen ilmiö, joka lävistää koko elämäntapamme. Sen hillitsemiseksi tarvitaan nopeita, suuria muutoksia, mutta miten? Valintoja tehtäessä on tärkeää on katsoa kokonaisuuksia ja luottaa oppivan yhteisön voimaan.

Sinä olet ilmastojohtaja!

Ilmastonmuutos uhkaa kaikkea sitä mitä rakastamme, ja meillä kaikilla on rooli suunnan kääntämisessä. Tavalliset ihmiset voivat yhteisvoimin osoittaa voimakasta ilmastojohtajuutta sekä kotonaan että työssään. 70 prosenttia kulutuksen päästöistä syntyy kotona, joten kotitalouksilla on paljon valtaa. Kestävä elämäntapa lisää tutkitusti arjen tyytyväisyyttä ja kokemusta oman elämän merkityksestä.

Kokonaisuus ratkaisee

Mediassa on pitkään painotettu pieniä tekoja, mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan ymmärrystä kokonaisuuksista. Suurimmat osa-alueet ovat asuminen, liikkuminen, ruoka ja kulutus.

Ydinhaaste ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa on se, että enemmistö pysyy passiivisena, vaikka ilmiö uhkaa kaikkia. Yksi ihminen vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Nämä ovat vaalit, joissa ei voi olla äänestämättä.

Neljä maapalloa

Suomi kuuluu maailman rikkaimpaan kymmeneen prosenttiin, joka tuottaa 50 prosenttia päästöistä. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin noin neljä maapalloa. Jos jatkamme syömistä, asumista, liikkumista ja kuluttamista totuttuun tapaan, heikennämme merkittävästi tulevien sukupolvien kykyä elää.

Esimerkiksi suomalaisten ulkomaanmatkat tuplaantuivat vuosina 2005–2015 kolmesta miljoonasta kuuteen miljoonaan.

Ilmastonmuutos ei odota meidän ehtojemme toteutumista. Sen sijaan, että turvaudumme alistumista ylläpitäviin selityksiin, me voisimme yrittää ymmärtää, että meillä on päätösvaltaa.

Tunnista esteet

Jokaisella voi olla ajattelutapoja ja uskomuksia, jotka jarruttavat ilmastovastuun ottamista. ”Lentäähän se lentokone joka tapauksessa.” ”Kiina ja Intia tän ratkaisee.” Individualistisessa kulttuurissa miellämme oman toimintamme yksilökeskeisesti, vaikka olemme jatkuvasti osa isompaa joukkoa, joka toimii jonkin asian puolesta.

Ilmastolahjakkuudet esille

Käytännön ratkaisut ovat koulukohtaisia. Siksi on tärkeää ymmärtää, mikä tuottaa vähemmän ja mikä enemmän päästöjä. Oppivassa yhteisössä tiedonhakua voi jakaa ja ratkaisuja pohtia yhdessä. Paras työkalu kokonaisuuden hahmottamiseen on oman hiilijalanjäljen kohtuullistaminen.

Rehtorit ovat avainasemassa. He voivat luoda kannustavaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa kehitysehdotuksiin suhtaudutaan avoimesti. Esimiestuki ilmastokasvatukselle ja ilmastokasvatuksen kehittäjille nostaa piilevät ilmastolahjakkuuden esiin.

Lupa olla kömpelö

Ekososiaalinen sivistys – ymmärrys sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävästä elämästä – ei synny itsestään vaan vaatii pitkäjänteistä harjoittelua koko oppivalta yhteisöltä. Jotta opettajat kehittyisivät omassa ammatissaan ilmastojohtajiksi, he tarvitsevat tutkimista ja kokeilemista tukevaa ilmapiiriä sekä oman ilmasto-oppimisensa näkyväksi tekemistä.

Ilmasto-oppimisen portaiden ensimmäisellä tasolla olemme tietämättömiä. Toisella askelmalla havahdumme muutoksen tarpeeseen. Taitaviksi meidät tekee vain kolmas porras eli kömpelö harjoittelu. Tämän hyväksyminen auttaa jaksamaan. Lapsille ja nuorille se antaa esimerkin, että myös aikuisena saa olla keskeneräinen ja valmis oppimaan.

Ilmastodieetti.fi

Hiilijalanjäljen säännöllinen seuraaminen on tehokkaampaa kuin mielikuvilla ratsastaminen. Oman kulutuksen vähentämisessä auttaa esimerkiksi tutkiva oppiminen ja pienten tavoitteiden asettaminen. Omaa hiilijalanjälkeään voi seurata ilmastodieetti.fi -sivustolla.

Ylisukupolvinen lastensuojelu

Omaa aikakäsitystä kannattaa pohtia, sillä me olemme osa laajempaa elämäntarinaa. Miellänkö, että minun elämäntapani vaikuttaa eteenpäin myös seitsemänteen sukupolveen eli noin kahdensadan vuoden päähän? Ylisukupolvinen lastensuojelu on valintoja sekä kasvamassa olevien että tulevien sukupolvien hyväksi, jotta myös heillä olisi mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

Mielikuvituksen voima

Uhkakuvat lamauttavat. Faktoihin juuttuminen tuottaa staattista ajattelua. Inspiroiva visio sen sijaan innostaa toimimaan. Omassa oppivassa yhteisössämme voimme yhdessä kuvitella, millaista ilmastotulevaisuutta toivomme: Mitä haluamme nähdä tapahtuvan ja mitä se edellyttää? Mikä olisi minulle paras rooli tässä?

 

Näkökulmia opettajille antoi jyväskyläläinen luokanopettaja ja väitöskirjatutkija Mikko Valtonen, joka elää kuten opettaa. Hän on muun muassa vähentänyt omaa kulutustaan 4 maapallosta 1,2:een.