Tästä opin
Valitsemani teos on yleistajuisempi versio kirjoittajan samaa aihetta käsittelevästä väitöskirjasta. Samalla se on taidekirja. Kirjoittaja tulkitsee Suomen kultakauden taiteilijoiden teoksia salatun maailman kautta. Spiritualismi, okkultismi ja teosofia olivat osa tuon aikakauden henkisiä aatevirtauksia ja ihanteita. Nuo virtaukset liittyvät oman tutkimuskohteeni, säveltäjä Erkki Melartinin elämään. Hänkin haki totuutta ja inspiraatiota kurkistuksella tuonpuoleiseen.
Nina Kokkinen: Totuudenetsijät – Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Vastapaino 2019.
Tähän haluan tarttua
Kun luin Anni Kytömäen ensimmäistä romaania Kultarinta, suomalaiseen maisemaan ja luontoon eläytyminen oli huikea kokemus. Nyt odotan, että ehtisin hänen kirjansa Kivitasku pariin. Korkeakoulumme kulttuuriblogin Myrsky ja kiihko yhtenä toimittajana kyky kirjoittaa kauniisti ja rikkaasti on minulle henki ja elämä. Uskon, että Kivitasku antaa voimaa pitää yllä rikasta kieltä ja löytää ilmaisuja, jotka eivät ole ihan tavanomaisimpia.
Anni Kytömäki: Kivitasku. Gummerus 2017.
Tästä innostun
Innostun yhä uudelleen säveltäjä Erkki Melartinin elämästä ja elämänasenteesta. Hän oli väitöskirjatyöni kohde ja olen kirjoittamassa hänen elämäkertaansa. Arkistoista löytyi harvinaisuuksia, Melartinin sävellyksiä ruotsinkielisten runoilijoiden kuten Jarl Hemmerin, Gustaf Frödingin, J. L. Runebergin ja Vilhelm Ekelundin runoihin. Tunsin päässeeni vähän tunnetun aarteen äärelle ja ryhdyin siksi päätuottajaksi näistä sävellyksistä tehtyyn levyyn.
Erkki Melartin: Songs to Swedish texts. CD. Toccata Classics 2017.
Vinkit antoi Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Tuire Ranta-Meyer Helsingistä. Häntä inspiroi oopperamusiikki, ihmisäänen ja orkesterin yhteisvaikutuksena syntyvä ylimaallinen kauneus ja ilmaisukyky.