Janne Juvosen rinnassa sykkii rakkaus maailmanmatkailuun. Kun koronapandemia vuosi sitten keväällä pakotti perumaan suunnitellun Aasian-matkan, Janne osti kesäasunnokseen asuntoauton.
Kotimaan turistikohteiden tai karavaanarien suosimien leirintäalueiden koluaminen ei ole erityisen lähellä erityisopettajan sydäntä. Syy uuteen kesäelämäntapaan oli käytännöllinen.
– Asuntoautossa asuen voin säästää rahaa tulevia reissuja varten ja viettää samalla aikaa samanlaista elämäntapaa elävien ihmisten kanssa.
Kuluneet koronakesät erityisluokanopettaja onkin asunut kokonaan asuntoautossa. Pysyvin kiintopiste on ollut Helsingissä Mustikkamaalla. Lisäksi Janne ja auto ovat vierailleet ystävien takapihoilla eri puolella Suomea.
Niin työssä kuin vapaallakin Jannea kiinnostaa kohdata erilaisia ihmisiä.
– Tämä elämäntapa antaa siihen mahdollisuuden.
Elämä asuntoautossa on kahden kesän perusteella ollut leppoisaa. Suurin vastoinkäyminen on toistaiseksi ollut kaasun loppuminen kesken kokkaamisen korpisissa maisemissa.
– Ylihintaisen kaasun hakeminen kymmenien kilometrien päästä opetti, että riittävä määrä kaasua ja vettä on syytä olla aina mukana syrjäseuduilla, Janne naurahtaa.
Reissaamisen kipinän Jannessa sytytti seikkailu Intiassa opiskelukavereiden kanssa kymmenen vuotta sitten. Intiaa seurasivat Euroopan kohteiden lisäksi Länsi-Afrikan Togo, Uusi-Seelanti, Samoa, Tonga ja Fidži.
Reissut maailmalla ovat rikastuttaneet opettajan työtä.
– Matkakokemukseni ja valokuvani maailman eri kolkista saavat oppilaat innostumaan opetuksesta ihan eri tavalla kuin pelkkiin oppikirjoihin perustuvat oppitunnit.
Janne on matkoillaan vieraillut paikallisissa kouluissa ja keskustellut maailman eri kolkista kotoisin olevien opettajien kanssa.
– Ensimmäiseksi lähes kaikki opettajat maasta riippumatta kysyvät, miten onnistumme pärjäämään niin hyvin Pisa-tutkimuksissa. Suomalaista koulua arvostetaan kaikkialla, hehkutus ei ole vain suomalaisen lehdistön luomaa.
Palkkakeskustelut puolestaan ovat opettaneet Jannea arvostamaan asemaansa suomalaisena opettajana. Esimerkiksi samoalaisen opettajan palkoilla ei matkusteta maailmaa ristiin ja rastiin.
Vapaus kulkea ja kohdata uusia asioita on tähän asti ollut Jannen elämäntavan perusta. Yhteydenpito ystäviin ja lapsuuden perheeseen on nykyteknologialla helppoa niin Mustikkamaalta kuin valtamerten takaakin. Omistusasuntoa tai vakituista virkaa Janne ei ole kaivannut. Tavarat on karsittu minimiin.
Koronan vuoksi Jannen haave matkustaa Trans-Siperian junalla Venäjän halki Mongoliaan, Kiinaan, Nepaliin ja Intiaan siirtyi, mutta reissuun on tarkoitus lähteä heti pandemian helpotettua.
Toiveena olisi myös päästä joskus kokeilemaan opettajan töitä maailmalla.
– Tykkään elää päivä tai lukuvuosi kerrallaan, en halua suunnitella elämää liian pitkälle. Jos joskus tulee syy jäädä Suomeen, sitten jään. Paljon on vielä näkemättä.
Janne Juvonen
- 37-vuotias erityisluokanopettaja.
- Työskennellyt vuosia muutamien kuukausien tai korkeintaan lukuvuoden mittaisissa sijaisuuksissa pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassa.
- Harrastaa lumilautailua, kuntosalia, tennistä ja muita pallopelejä. Innostui surffaamisesta Uudessa-Seelannissa kolme vuotta sitten ja harrastaa lajia reissuillaan.