Koulukelauksia: Seppo Kääriäisestä ei tullut pappia eikä upseeria

Seppo Kääriäinen sai elämän opit vanhempien radion ääressä, lyseon yhteiskuntaopin tunnilla ja yliopiston poliittisissa myrskyissä.

Seppo Kääriäisen ensimmäisessä joulutodistuksessa vuonna 1954 oli pelkkiä kuutosia. Seppo oli ujo eikä mielellään mennyt luokan eteen. Yhdessä asiassa hän oli kuitenkin päätä pidempi muita: hän oli Ulmalan kansakoulun hiihtokuningas jokaviikkoisissa hiihtokilpailuissa.

– Se oli kaikkein tavoiteltavin asia, hän muistelee.

Sepon kotona Iisalmessa seurattiin paitsi urheilutuloksia myös yhteiskunnan tapahtumia. Maatilalle tuli Savon Sanomat ja Iisalmen Sanomat, ja radiouutiset piti kuunnella hiiskumatta.

– Tärkeimmät opit olen saanut kotoa, mutta heti seuraavana on kansakoulu.

Vanhemmat muistuttivat, ettei viiden hehtaarin pientilalla ollut pojalle tulevaisuutta. Vaihtoehtoina oli koulutie tai muutto Ruotsiin. Niinpä Seppo alkoi ottaa koulun vakavasti, ja tie Iisalmen lyseoon aukesi.

 

Isä toivoi Seposta upseeria ja äiti pappia. Urasuunnan kannalta suurimman vaikutuksen teki kuitenkin lyseon nuori historian ja yhteiskuntaopin opettaja Erkki Leimu.

– Hän edusti opettajien uutta polvea. Hän ei vaatinut muistamaan kuninkaiden nimiä, vaan kehotti tarkastelemaan historian syy–seuraussuhteita. Se iski minuun.

Päästyään Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan Seppo päätti ryhtyä tutkijaksi.

– Ehkä senkin takia, etten halunnut olla edessä tai näkyvillä.

Leiskuva vasemmisto pakotti kuitenkin muodostamaan kannan politiikkaan. Ja kun apulaisprofessori Risto Sänkiaho suositteli häntä keskustapuolueen tutkimussihteerin tehtäviin, sattuma vei.

 

Oli iso asia päästä savolaiskylästä pääkaupungin yliopistoon. Seppo Kääriäisen mielestä suomalainen koulu onkin maailman paras juuri siksi, että kuka tahansa voi edetä mihin tahansa.

Nyt hän toivoo, että eduskunta tarkastelisi koulua ja sen muutoksia kokonaisuutena. Hänen mukaansa koulutuksen leikkaukset ovat olleet kaikkein kipeimpiä ja huonoimmin perusteltuja. Se tie on loppuun käyty.

– Koulujärjestelmää on muutettu tukkimalla vuotoja sieltä täältä, mutta nyt on aika pohtia, mitä koululta haluamme, kun maailma muuttuu. Täytyy pitää huoli siitä, että voimavarat riittävät koululle, ettei syrjäytymistä tapahtuisi.

Seppo Kääriäinen

  • 70-vuotias keskustan kansanedustaja. Jättää eduskunnan tämän kauden päättyessä 32 vuoden jälkeen.
  • Väitteli valtiotieteiden tohtoriksi 2003.
  • Kotoisin Kirman kylältä Iisalmesta. Perheeseen kuuluvat vaimo ja poika.
  • Kirjoittanut puheenvuoron tuoreeseen Työväen sivistysliiton historiikkiin Hengenpimeyttä vastaan – Puheenvuoroja sivistyksestä.