Hurja laji innostaa oppimaan uutta

Jere Santala on jalostanut vauhdikkaasta harrastuksestaan oppilailleen kerhon. BMX-pyöräilyn parissa on mahdollista kohdata lapset eri tavalla kuin luokkahuoneessa.

Viisi vuotta sitten vantaalainen luokanopettaja Jere Santala mietti perheelleen mukavaa tekemistä äitienpäiväksi. Tuolloin hänen silmiinsä osui ilmoitus, jossa helsinkiläinen BMX-pyöräilyrata kutsui äidit ilmaiselle koeajolle. Päälle oli vielä tarjolla munkkikahvit.

Jeren vaimo piti vauhdikkaasta pyöräilystä. Varsinaisen kipinän radalta sai kuitenkin Jere, joka seurasi sivusta puolisonsa menoa ja autteli lajia kokeilleita perheen poikia.

Pari vuotta ensikosketuksen jälkeen Jere alkoi poikiensa kanssa harrastaa lajia tosissaan.

BMX-pyöräilyssä polkupyörillä ajetaan kumpuilevaa rataa pitkin tai temppuillaan erilaisilla esteillä. Jere harrastaa BMX:n alalajia racingiä, jossa kahdeksan kilpailijaa starttaa 400 metrin matkalle samaan aikaan ja kisaa nopeudesta. Yhdessä kilpailussa eriä on useita.

– Hurjaa tämä ajoittain on. Radalla voi satuttaa itsensä. Minultakin on murtunut ranne ja sormi.

Suomessa vauhdikas laji on vielä nuori. Kilpailutoiminta alkoi Suomessa vuonna 2010.

Jeren tiessä opettajaksi oli aikoinaan hieman samanlaista sattumaa kuin harrastuksen aloittamisessa. Lukion jälkeen mies opiskeli hallintoa ja päätyi töihin pieneen yritykseen henkilöstöneuvottelijaksi. Firma meni kuitenkin nurin, ja 25-vuotiaana Jere oli vailla työtä.

– Samaan aikaan äitini jäi kouluavustajan työstä vuorotteluvapaalle ja kehotti minua hakemaan paikkaansa. Hain, pääsin ja sille tielle jäin. Työ oli jumalattoman hauskaa. Innostuin tekemään luokanopettajaopinnot 2,5 vuodessa, Jere kertoo.

Nyt Jere aloittelee kolmattatoista vuottaan opettajana. Tänä lukuvuonna hän luotsaa kuudetta luokkaa helsinkiläisessä Siltamäen ala-asteen koulussa.

BMX kehittää lihasvoimaa, motoriikkaa ja tekniikkaa – pyörän hallintaa.

– On hauskaa, miten tässä iässä voi vielä oppia uutta. Hyppyjen ja muun tekniikan oppiminen on nelikymppiselle toki vaikeampaa kuin seitsenvuotiaalle. Laji on auttanut minua ymmärtämään, miltä tuntuu oppilaasta, joka ei vain saa sitä kuperkeikkaa onnistumaan, myös liikuntaa opettava Jere kertoo.

Äkkiseltään BMX-pyöräily ei kuulostaa koko perheen harrastukselta, mutta sellainen se Jeren mukaan kuitenkin monille on. Samoissa harjoituksissa on pyöräilijöitä viisivuotiaista yli nelikymppisiin. Jerekin treenaa omien alakouluikäisten lastensa kanssa.

Hän on vienyt harrastustaan myös työpaikalleen. Siltamäessä hän vetää oppilaille BMX-kerhoa.

Kerho on hänen mukaansa oiva tapa edistää pyöräilykasvatusta ja innostaa lapsia nousemaan satulaan koulun ulkopuolellakin. Toissa vuonna Jeren oppilaat voittivat BMX Helsinki -yhdistyksen järjestämän Fillaristara-kilpailun.

– Harjoittelemme välituntisin tekniikkaa lainapyörillä koulun salissa. Radallakin olemme käyneet. Kerhossa olen saanut kohdata oppilaat eri tavalla kuin luokkahuoneessa. On hienoa seurata, kun lasten taidot karttuvat ja aina joku uskaltaa koettaa jotain uutta ja näin ylittää itsensä.

Lajissa kehittyminen ja kilpailujen tuoma tavoitteellisuus viehättävät BMX:ssä myös Jereä.

Lyhyen harrastushistoriansa aikana Jere on jo ehtinyt niittää menestystä. Tänä vuonna hän voitti ikäluokkansa Suomen mestaruuden. Mitaleja on tullut myös Pohjoismaiden mestaruuskisoista.

– Haluaisin vielä oppia teknisesti paremmaksi ajajaksi. Hienoa olisi, jos yli viisikymppisenä kisaisin MM-kisoissa, Jere visioi.

Jere Santala

  • 41-vuotias luokanopettaja helsinkiläisessä Siltamäen ala-asteen koulussa.
  • Kuluvana lukuvuonna luotsaa kuudetta luokkaa. Opettaa liikuntaa ja käsityötä 4–6-luokkalaisille.
  • Asuu Vantaalla puolisonsa ja kahden alakouluikäisen poikansa kanssa.