Arni, Alafoss, Riddari, Threipmuir, Vetur. Perinteisten islantilaisneuleiden nimet soivat kielen päällä kauniisti ja vievät aikaan, jolloin kalastajien vaimot neuloivat puolisoilleen lämmikettä myrskyäville merille.
Lappeenrantalainen Marjo Kälviäinen ihastui islantilaisneuleisiin parisen vuotta sitten nähdessään sellaisen esimiehensä yllä.
– Minua viehättää neuleen kauneus, kestävyys ja eettisyys. Islantilaislampaan villa on ainutlaatuista, sillä päällimmäinen villa on karheaa ja säänkestävää ja sisin villakuitu pehmeää ja lämmintä. Langasta syntyy lämmin, tuulta ja sadetta pitävä neule, joka vain paranee vanhetessaan.
Villapaitojen kaarrokkeet muodostuvat erilaisista kuvioista, jotka kuvaavat usein luontoa, kuten pilviä tai vuoria.
– Alun perin kuviot olivat myös tähtiä ja ristejä, joiden uskottiin suojaavan ja tuovan turvaa.
Intohimoiselle käsityöihmisille islantilaisneule avasi oven aivan uuteen maailmaan. Ensimmäisen neuleen Marjo teki miehelleen. Viimeisin neule oli vuorossaan jo kuudestoista. Se meni siskolle Ouluun.
Suunnittelu on tärkeä osa neulomista.
– Mietin paljon, mitkä värit ja kuviot sopisivat juuri tälle ihmiselle, teen ehdotuksia ja kuuntelen toiveita. Rakastan myös neulomiseen liittyvää ongelmanratkaisua ja kierrosten ja silmukoiden laskemista.
Marjo neuloo vain perheenjäsenilleen ja läheisilleen. Esimerkiksi tyttärien poikaystävät ovat saaneet islantilaisneuleet valmistujaislahjoikseen.
Poikkeus on inarilainen korutaiteilija Tytti Bräysy.
– Olin kiinnostunut yhdestä Tytin korusarjasta. Tapasimme ja hän ihastui päälläni olleeseen islantilaisneuleeseen. Nyt teemme vaihtokauppaa: minä teen Tytille neuleita ja Tytti minulle koruja.
Marjon työ varhaiskasvatuksen erityisopettajana tarkoittaa sitä, että hän saattaa työskennellä päivän aikana jopa neljässä eri toimipisteessä ja kohdata kymmeniä ihmisiä. Käsityöt auttavat häntä rentoutumaan ja palautumaan.
– Aamuni alkavat aina niin, että neulon keittiönpöydän ääressä ja luen padilta päivän uutiset. Seuraavan kerran ehdin yleensä neuloa vasta myöhään illalla.
Neule kulkee Marjon mukana kassinpohjalla siltä varalta, että työpäivä tarjoaa rakosen. Esimerkiksi mentorointikeskusteluja käydessään tai ajaessaan työkaverin kyydissä toiselle puolelle kaupunkia Marjo kaivaa neuleen esiin.
– Käsityöt auttavat minua keskittymään ja jäsentämään ajatuksiani. Erityisesti pitkä, sileä neuleosuus jättää aivoille tilaa askarrella muiden asioiden parissa. Koen, että neulominen tehostaa myös kuulonvaraista oppimista.
Jotain Marjon intohimoisesta suhteesta neulomiseen kertoo se, että hän saattaa neuloa myös saunassa.
– Vaikka se voi kuulostaa oudolta, minusta se on rentouttavaa.
Islantilaisneuleet – villapaidat, neuletakit ja asusteet – ovat Marjolle arkivaatteita, joita hän käyttää töissä ja vapaalla. Ulkoillessaan Marjo pukee villapaidan alle ohuen tuulenpitävän urheilutakin.
Yksi Marjon lempipaidoista on vaaleansinistä, vaaleanpunaista, fuksiaa ja valkoista yhdistelevä ”herkkuneule”.
– Koko neulomisen ajan minulla oli epävarma olo, että läksinkö keulimaan sävyjen kanssa liikaa ja tuleeko lopputuloksesta levoton.
Ei tullut, vaan aivan ihana. Tämän ja muutkin neuleet voi nähdä Marjon Lankamamma-blogissa, jonne hän kuvaa töitään.
Marjo Kälviäinen
- Varhaiskasvatuksen erityisopettaja.
- Työskentelee Lappeenrannan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.
- Perheeseen kuuluvat aviomies, neljä lasta ja miehen kolme lasta tämän edellisestä liitosta.
- Harrastaa käsitöiden lisäksi juoksua, hiihtoa, suunnistusta ja tanssia.