Miksi laatua arvioidaan?
Varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet eli vasu edellyttävät laadun arviointia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on kehittänyt työkaluja, joilla pyritään tunnistamaan, mitkä ovat työtiimin oman toiminnan vahvuudet ja mitä voitaisiin vielä parantaa.
− Tähän saakka laadun arviointi on ollut hajanaista. Nyt varhaiskasvatuksen laatua voidaan arvioida koko valtakunnan tasolla Karvin tuottamien laatuindikaattorien pohjalta, arviointineuvos Janniina Vlasov kertoo.
Arviointityökaluja pilotoidaan 149 päiväkodissa, ja parin vuoden päästä niiden on tarkoitus ovat kaikkien käytössä.
Mitä hyötyä tästä on?
Systemaattinen laadunarviointi on Janniina Vlasovin mukaan yksi keino tarkastella vallitsevia työtapoja ja pohtia niitä lapsiryhmän tarpeista käsin.
Kansallisten laatuindikaattoreiden pohjalta luodut arviointityökalut tuottavat tietoa kuitenkin vain rajatusta näkökulmasta. Arki on paljon moniulotteisempaa.
− Omaa työtä kannattaa reflektoida myös ilman valmiita työkaluja ja arviointikriteerejä, Vlasov sanoo.
Systemaattinen arviointi ei saa myöskään kuormittaa henkilöstöä liikaa.
− Arviointi on aina kytkettävä arjen työtapoihin eikä kehittämisen prosesseista saa tehdä liian raskaita.
Ketä arviointi koskee?
Arviointityö on osa henkilöstön työtehtäviä eli se luetaan työaikaan.
Kukin työntekijä miettii, miten ja millä tasolla arvioitava teema toteutuu omassa ryhmässä. Aihetta syvennetään lapsiryhmän henkilöstön yhteisessä itsearviointikeskustelussa.
Kysymys kuuluu, mikä omassa ja koko lapsiryhmän toiminnassa on hyvää ja säilyttämisen arvoista. Arvioinnissa pureudutaan aina yhteen teemaan kerrallaan.
− Jos pohditaan esimerkiksi leikin edellytyksiä, päästään kiinni sellaisiin asioihin kuin mikä edistää ja mikä estää leikkiä, Janniina Vlasov sanoo.
Estääkö päivärytmi lasten keskeytymätöntä ja pitkäkestoista leikkiä vai ovatko työvuorojärjestelyt leikin kannalta hankalia? Pitäisikö henkilöstön olla leikeissä enemmän läsnä, jotta kaikkien lasten osallisuus leikkeihin voidaan varmistaa?
Eikö nykytaso riitä?
Suomalainen varhaiskasvatus on Vlasovin mukaan korkeatasoista. Meillä on koulutettua henkilöstöä, pedagogisesti vahva lainsäädäntö, velvoittavat vasut ja pitkät perinteet.
− Laadun taso kuitenkin vaihtelee ja omaa toimintaa on aina varaa kehittää. Maailma muuttuu ja uutta tutkimustietoa tulee lisää.
Varhaiskasvatuksen laatua pitää kehittää pitkäjänteisesti, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus hyvään varhaiskasvatukseen.
Mistä laatu syntyy?
Lapsiryhmän arjessa varhaiskasvatuksen laatu koostuu useista eri tekijöistä, joilla on vaikutusta toisiinsa.
− Laatuun vaikuttaa muun muassa se, miten varhaiskasvatusta johdetaan, kuinka työvuorot suunnitellaan, miten lapsiryhmät muodostetaan, onko päiväkodissa tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa ja täydennyskoulutusta, Janniina Vlasov kertoo.
Myös aikuisten ja lasten välisellä vuorovaikutuksella, opetussuunnitelman toteuttamisella, ryhmän toimintakulttuurilla ja yhteistyöllä vanhempien kanssa on vaikutusta toiminnan laatuun.
Vlasov ei lähde arvottamaan, mikä palasista on tärkein.
− Vaikka meillä olisi kuinka hienot tilat ja paljon henkilöstöä, mutta jos vuorovaikutus ei ole sensitiivistä, varhaiskasvatuksen laatu kärsii. Mikään osatekijä ei voi kokonaan korvata toista, vaan kaikkien osien on oltava kunnossa.
Osaava henkilöstö on tärkeä resurssi.
− Kun henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta, se näkyy toiminnan laadussa lapsiryhmän tasolla.
Educa 2021
Laatua varhaiskasvatukseen -keskustelu Educassa la 30.1. klo 16.15.