Vaalikeskusteluun tarvitaan opettajien ääntä – ”vaarana on, että päätöksiä tehdään vanhentuneiden koulumuistojen perusteella”

OAJ:n alueyhdistykset valmistautuvat jo kevään eduskuntavaaleihin. Opettaja-aktiivit haluavat varmistaa, ettei koulutuspolitiikkaa tehdä vanhentuneiden koulumuistojen varassa.

Joo pittää paikkansa kyllä, vastaa lähihoitajaopiskelija Janita Kekäläinen Yleisradion toimittajan Kirsi Heikelin kysymykseen ammatillisen koulutuksen leikkausten vaikutuksista lähiopetukseen.

Ollaan OAJ:n Pohjois-Savon alueyhdistyksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa Kuopiossa. Meneillään on alueyhdistyksen vaalistartti, jossa pohditaan koulutuksen, kasvatuksen – ja erityisesti koulutuspolitiikan – merkitystä alueen tulevaisuudelle.

Juontajana toimiva Heikel kysyy opiskelijoilta, ovatko väitteet opetuksen tai jopa kokonaisten koulupäivien vähentymisestä totta, vai kenties vain ”joku juttu”.

– Nyt kun meillä alkoivat osaamisalaopinnot, lähiopetuksen määrä väheni ekasta vuodesta. Periaatteessa tietoja tarvitsisi yhä enemmän, mutta niitä saakin vähemmän, opiskelija kertoo.

Vaikuttamistyötä ei voi ulkoistaa.

Eduskuntavaalit ovat, elleivät sentään ihan ovella, niin porstuan kynnyksellä ainakin. Television vaalitentteihin on aikaa, mutta keskustelu ottaa jo kierroksia. Päättäjäksi aikovat viimeistelevät vaaliteemojaan ja kartoittavat niiden kannatusta. Äänestäjät miettivät asioita, joita haluavat kannattaa.

Ja on vaalityö alkanut OAJ:n alueyhdistyksissä.

– Meillä suunnitteilla on kolme vaalitilaisuutta eri paikkakunnilla, koska alue on niin iso, OAJ Lapin alueasiamies Marko Bohm kertoo.

Marko Bohm, OAJ Lappi

Bohmin mukaan opettajien ja heidän yhdistystensä on osallistuttava alkavaan vaalikeskusteluun, sillä sekä päättäjien että suuren yleisön on saatava ajantasaiset tiedot kasvatus- ja koulutusalan nykytilanteesta.

– Se on vähän niin, että tällaista vaikuttamistyötä ei voi ulkoistaa. Jos opettajien ääni ei kuulu, vaarana on, että äänestäjät ja tulevat kansanedustajat tekevät päätöksiään omien ja siten usein pahasti vanhentuneiden koulumuistojensa perusteella. Sellainen olisi todella kapea näkökulma, Bohm perustelee.

 

Loppusuoralle kääntyvän hallituskauden aikana on jälleen nähty, millaisia vaikutuksia eduskunnassa tehtävillä päätöksillä on opettajien ja oppijoiden maailmaan. OAJ Kymenlaakson alueasiamies Tuomas Riikonen antaa istuvalle hallitukselle arvosanan seitsemän.

Tuomas Riikonen, OAJ Kymenlaakso

– Eduskunta ja hallitus lakiesitysten valmistelijana ansaitsee kiitoksen kahdessa asiassa. Saimme viimeinkin uuden varhaiskasvatuslain ja lukion uudistaminen nytkähti liikkeelle, Kouvolan yhteislyseossa historiaa ja yhteiskuntaoppia opettava Riikonen sanoo.

OAJ:nkin ajama varhaiskasvatuksen kehittäminen kuuluu Riikosen mukaan jo suuren yleisön kielenkäytössä.

– Yhteiskunnassa puhutaan nyt varhaiskasvatuksesta eikä päivähoidosta vanhan ajan tyyliin. Se on arvokas asia.

 

Vaan yhtä helppo Riikosen on maan hallituksen flopitkin nimetä. Sellaisiksi hän laskee ammatillisen koulutuksen leikkaukset ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen.

– Uudistus mielletään myönteiseksi asiaksi eli kehitykseksi parempaan. On perin kummallinen tapa uudistaa koulutusta samalla, kun resurssit heikkenevät, Riikonen sanoo ja epäilee ammatillisen reformin onnistumista nykyrahoituksella.

Riikonen myöntää, että Kymenlaakson omilla neljällä kansanedustajalla ei ole erityisempää profiilia koulutuspolitiikan kysymyksissä.

– Mutta toivoa on. Vaikuttamistyössämme aiomme varmistaa, että jokainen ehdokas saa riittävästi tietoa näistä aloista. Lisäksi tiedän, että täältä on nyt opettajataustaisiakin lähdössä ehdolle.

 

Itse asiassa sekä Bohm, Riikonen että Kuopion vaalistartissa avaussanat lausunut OAJ Pohjois-Savon puheenjohtaja Kirsi Nykänen nostavat hallituksen topeiksi ja flopeiksi täsmälleen samat asiat. Varhaiskasvatuslaki saa kiitosta, mutta ammatillisen koulutuksen tilanne huolestuttaa.

Kirsi Nykänen, OAJ Pohjois-Savo

– Ammatillisen reformi ja leikkaukset ovat tietenkin alueellemme äärimmäisen tärkeä kokonaisuus. Tilaisuudessamme myös koulutuksen järjestäjät esittivät huolen, että aloituspaikat alkavat valua etelään, jos niissä huomioidaan vain nuorisoikäluokkien koko, Nykänen sanoo ja antaa hallituksen koulutuspolitiikalle arvosanan kuusi.

Itä- ja Pohjois-Suomessa aikuiskoulutuksella on suuri merkitys alueen yritysten työvoimapulaan vastaajana, korostaa Nykänen.

 

Paljon puhuttu koulutuksen tasa-arvo näyttää Lapissa toisenlaiselta kuin kasvukeskuksissa. Yhteistä ovat päämäärät, kuten syrjäytymisen estäminen.

– Syrjäytymisen riski kasvaa, jos emme saa pidettyä huolta varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta ja koulutuksen mahdollisuuksista. Meillä on kuntia, joissa alojemme laadukkaiden palvelujen järjestäminen on vaikeaa. Jos niitä halutaan järjestää, pitäisi myöntää, että se on joissakin kunnissa myös kalliimpaa, Bohm sanoo.

Vastuuta tästä on paitsi eduskunnalla, myös kunnilla. Bohm kannattaa sitäkin OAJ:n vaaliohjelman esitystä, jonka mukaan aluehallintovirastolle on säädettävä oikeus puuttua lakien tai säädösten vastaisiin tilanteisiin opetuksen järjestämisessä.

Alueen kansanedustajat ovat Bohmin mukaan sentään osoittaneet kiinnostusta koulutuksen ja kasvatuksen aiheisiin. He ovat vierailleet kouluissa ja päiväkodeissa, ja pari viikkoa sitten Lapin opettajat vierailivat eduskunnassa.

Myös Kirsi Nykänen kehuu yhteistyötä alueensa poliitikkojen kanssa erittäin hyväksi.

– Suhteet ovat tosi hyvät ja tapaamiset säännöllisiä. Kun kutsumme alueen kansanedustajia tilaisuuksiin, tyypillisesti he tulevat mielellään.

Puheiden ja tekojen vain pitäisi kohdata tulevalla hallituskaudella.

– Sitä voi toki kysyä, onko koulutusmyönteisyys joskus kadonnut eduskunnassa ryhmäkurin uumeniin, Nykänen toteaa.