Verkkokiusaaminen, houkuttelu, järkyttävän sisällön näkeminen ja sen kanssa yksin jääminen. Seurauksia voi olla monenlaisia, jos lapsi ei hallitse digiturvataitoja.
Digitaalisen hyvinvoinnin asiantuntija Laura Sillanpää korostaa, että lapsilla pitäisi olla tietoa riskeistä ja suunnitelma, miten toimia, jos verkossa kohtaa ikäviä asioita.
Toiset lapset joutuvat verkossa ikäviin tilanteisiin herkemmin kuin toiset. Tämä on Pelastakaa lapset ry:ssä työskentelevän Sillanpään mukaan merkki lasten teknologisesta eriarvoisuudesta. Teknologista eriarvoisuutta ei ole vain mahdollisuus omistaa ja käyttää laitteita.
– Teknologinen eriarvoisuus on sitä, että teknologian mahdollistamat hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti.
Teknologinen eriarvoisuus näkyy myös kouluarjessa. Luokanopettaja Anna-Kaisa Kaurala huomaa sen erityisesti oppilaiden vaihtelevissa taidoissa käyttää laitteita ja toimia verkossa, vaikka kaikilla on älypuhelin.
Kaurala opettaa kuudesluokkalaisia 140 oppilaan Pusulan koulussa Lohjalla. Digiturvataidot ja verkon riskit eivät nouse pienessä koulussa tapetille päivittäin.
Joitain nettikiusaamistapauksia on tullut esiin, ja niitä on selvitelty yhdessä.
– Ainahan lapset eivät kerro, mitä ennen luokkatilannetta on tapahtunut. Välillä nettikiusaaminen jää opettajalta pimentoon.
Pelastakaa lasten viimevuotisen Kuka haavoittuu verkossa -selvityksen mukaan lapsen tai nuoren yksinäisyys, läheisten tuen puute, matala sosioekonominen asema sekä kuuluminen kieli-, seksuaali- tai etniseen vähemmistöön lisäävät riskiä kohdata ikäviä tilanteita verkossa.
Sillanpään mukaan samat tekijät aiheuttavat haavoittuvuutta muissakin asioissa, kuten sosiaalisissa suhteissa.
Digi- ja reaalimaailma ovat tiivisti kytköksissä toisiinsa. Kaurala tunnistaa tämän hyvin oppilaistaan.
– Jos vanhemmilla on aikaa tukea lasta muutenkin, se pätee usein myös näihin digijuttuihin.
Opettajat kohtaavat lapsia kaikista taustoista. Siksi kouluilla on Sillanpään mukaan tärkeä rooli digitaalisen eriarvoisuuden tasoittamisessa. Avuksi Pelastakaa lapset kehittelee nyt uutta Huippula-digipalvelua.
Huippulan materiaalit on paketoitu valmiiksi oppitunniksi. Ensin oppilaat tekevät interaktiivisen ja tarinallisen kyselyn, joka mittaa heidän taitojaan toimia verkossa eri tilanteissa. Palvelu tuottaa opettajalle koosteen luokan oppilaiden taidoista ja antaa opetussuosituksia.
– Huippula on ensisijaisesti tarkoitettu viidesluokkalaisille ja heidän opettajilleen. Se vahvistaa digitaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden taitoja sekä tarjoaa opettajille tietoa ja työkaluja näiden taitojen vahvistamiseen, Sillanpää summaa.
Digipalvelun materiaalit pohjautuvat opetussuunnitelman lukutaitojen osaamistavoitteisiin. Huippula julkaistaan vuodenvaihteessa. Aineistot ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.
Huippula oli Kauralan luokalla kahdesti kokeilussa viime lukuvuonna. Hänestä se oli helppo käyttää ja sopi keskustelevalle luokalle. Materiaaleja voisi käyttää keskustelun pohjana myös vanhempainillassa.
– Vanhemmat voivat olla aika tietämättömiä digiasioista.
Digitaitojen oppiminen on jokaisen lapsen oikeus.
Kauralasta on hyvä, että Huippula tarjoaa opettajalle valmiin oppitunnin. Hänen mukaansa vastaavia valmiita opetuspaketteja oppiaineiden ulkopuolisista, tärkeistä teemoista on nykyään hyvin tarjolla. Priorisointi tuntuu kuitenkin välillä kuormittavalta: mitkä teemat saa sovitettua opetusarkeen, kun oppiaineissakin pitää edetä.
Kaurala ajattelee, että koulun kuuluu opettaa peruskansalaistaidot digimaailmaan liittyen. Päävastuu digiturvataitojen opettamisesta on silti lasten vanhemmilla.
Samaa mieltä on Sillanpää. Lasten teknologisen eriarvoisuuden tasoittaminen on hänestä iso yhteiskunnallinen kysymys. Samaan aikaan digitaitojen oppiminen on jokaisen lapsen oikeus. Näin linjasi ensimmäistä kertaa myös YK:n lapsen oikeuksien komitea viime vuonna.
– Yhteiskunnan vastuu on tarjota tukea sekä vanhemmille että opettajille, jotta kukaan ei jäisi yksin näiden asioiden kanssa, Sillanpää sanoo.