Medialukutaitoa ja digiturvataitoja voi luonnehtia nykypäivän kansalaistaidoiksi. Ilman niitä jopa oma terveys ja turvallisuus voivat olla uhattuna, pienemmistä harmeista puhumattakaan.
Koronarokotteista sosiaalisessa mediassa levinnyt disinformaatio ja erilaiset verkkohuijaukset ovat vain korostaneet medialukutaidon ja digiturvataitojen tärkeyttä.
Lapset alkavat harjoitella digimaailman pelisääntöjä jo varhaiskasvatuksessa, ja työ jatkuu koko opintopolun ajan.
Uudenlaisia kansalaistaitoja ei ole korvamerkitty minkään tietyn oppiaineen sisällöiksi. Taitojen on tarkoitus karttua niin äidinkielen kuin vaikkapa historian tunneilla.
Kysyimme kolmelta digiosaajalta, millaisia hankaluuksia ja mahdollisuuksia uusien taitojen opettamiseen liittyy.
Kilpajuoksua huijareiden kanssa
Juha Kirves, tietoturva-asiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto, Helsinki
Digiturvataitojen opettaminen vaatii opettajaltakin jatkuvaa omien tietojen ja taitojen päivittämistä, sillä teknologian kehittyessä myös huijauskeinot ja hyökkäyksien menetelmät digijärjestelmiä kohtaan muuttuvat.
Digiturvataitoja voisi mielestäni verrata vaikkapa šakin peluuseen. Perusteet oppii helposti, mutta ylärajaa taidoille ei ole. Koskaan ei ole valmis.
Omien taitojen harjaannuttamisen voi aloittaa vaikkapa Digi- ja väestötietoviraston Digiturvallinen elämä -mobiilipelin avulla. Peli on tarkoitettu aikuisille, mutta kouluikäisetkin ovat siitä pitäneet.
Osaaminen ja opetus kirjavaa
Lauri Palsa, erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Helsinki
Parin vuoden takainen Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tutkimus osoitti, että peruskoulunsa päättäneiden medialukutaidot vaihtelevat suuresti.
Meillä opetussuunnitelmien perusteet luovat hyvän pohjan niin medialukutaidolle kuin digiturvataidoille. Molemmat ovat hyvin mukana opseissa varhaiskasvatuksesta lähtien.
Käytännössä opettajat ja koulut huomioivat uudet kansalaistaidot opetuksessa hyvin vaihtelevasti. Toisaalla asiat ovat hyvin hoidossa, toisaalla eivät niinkään.
Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma voi olla tässä avuksi. Siinä on kuvattu, millaisia taitoja eri-ikäisillä lapsilla pitäisi olla.
Tieto valuu lapsilta koteihin
Piritta Siekkinen, luokanopettaja, Nummen yhtenäiskoulu, Hämeenlinna
Opetan ekaluokkalaisia. Näiden pienten kanssa puhumme esimerkiksi siitä, että netin ja pelien keskusteluissa ei pidä kertoa koko nimeään ja osoitettaan, tai siitä, onko kuva totta vai onko sitä muokattu.
Digiturvataitojen ja medialukutaidon opetukseen tuo haastetta se, että lapset ja perheet ovat hyvin erilaisia. Jollekin oppilaalle digimaailma on tuttu, mutta toinen ei tiedä, mistä puhutaan.
Joskus pyydän lapsia juttelemaan vanhempien kanssa verkon pelisäännöistä. Tieto voi valua lasten kautta koteihinkin.