Tukioppilastoiminta oppilaista tehokasta, kun tukarit näkyvästi esillä

Yksi tukioppilastoiminnan tavoitteista on ehkäistä kiusaamista. Tukari on siinä esimerkki ja vertaistuki. Oppilaiden mielestä tukaritoiminta on sitä vaikuttavampaa, mitä näkyvämmin tukioppilaat ovat koulussa esillä.

Tukioppilaat ovat silmiä ja korvia kiusaamisen vastaisessa työssä, kuvailee englannin lehtori ja tukioppilasohjaaja Tiina BenMoussa.

Tukioppilaiden tehtävä on kertoa huomaamastaan kiusaamisesta koulun aikuisille.

– Viimeksi tänä syksynä ysiluokkalaiset tukaritytöt toivat luokseni kaksi seiskaluokkalaista tyttöä, jotka kertoivat rinnakkaisluokkalaisten kiusaavan. Vein viestiä tyttöjen luokanvalvojalle, BenMoussa kertoo.

Hän on ollut turkulaisen Nummenpakan koulun tukioppilasohjaaja pian parikymmentä vuotta. Aina siitä lähtien, kun koulu otti menetelmän käyttöönsä.

BenMoussa on koulun ainoa tukioppilasohjaaja, mutta apuna toimii koulunkäynninohjaaja. Palkan hän saa ohjaajana tekemistään työtunneista.

Nykyisin kouluissa on usein kaksi Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n koulutuksen käynyttä tukioppilasohjaajaa. Ohjaaja voi olla opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja tai vaikka koulunuorisotyöntekijä.

 

Suomen tukioppilastoiminta täytti viime vuonna 50 vuotta. MLL:n malli tuli Yhdysvalloista, ja alun perin tarkoitus oli päihdevalistaa vertaisten avulla.

– Nykyisin paino on kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja yksinäisyyden torjumisessa, kouluyhteistyön asiantuntija Anna-Kaisa Hiedanniemi MLL:stä sanoo.

Toiminnassa on mukana noin 80 prosenttia suomenkielisistä ylä- ja yhtenäiskouluista. Ruotsinkielisten koulujen tukioppilastoiminnasta vastaa Folkhälsan.

Hiedanniemen mukaan tukioppilastoiminnan toteutustavat vaihtelevat kouluittain, mutta tavoitteena on aina turvallisen ilmapiirin ja yhteisöllisyyden rakentaminen.

– Tukarit tekevät myös arkipäiväistä hyvän mielen tuomista. Hymyilevät ja menevät juttelemaan, jos huomaavat jonkun olevan yksin.

Hiedanniemi tähdentää, että kiusaamistapausten selvittely on aina aikuisten työtä. Tukioppilaiden koulutuksessa käydään kuitenkin läpi, miten pitää toimia, jos huomaa kiusaamista ja miten voi mennä kiusatun tueksi. Tutkimusten mukaan vertaisen tuella on valtava merkitys kiusatulle.

Tutkimusten mukaan vertaisen tuella on valtava merkitys kiusatulle.

 

Nuorilta nuorille on tukioppilastoiminnan kantava ajatus.

BenMoussan mukaan Nummenpakan koulussa toiminta on oppilaiden näköistä. He suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa käytännössä.

– Olen ohjaajana enemmän mahdollistaja kuin toteuttaja. Huolehdin käytännön asioista, kuten koulutusleirien varaamisesta ja luvista sekä sovin muiden opettajien kanssa aikatauluista ja järjestelyistä, BenMoussa kuvailee.

Nummenpakan tukioppilaat osallistuvat esimerkiksi uusien seiskaluokkalaisten ryhmäytykseen ja kulkevat ensimmäiset päivät kummiluokkiensa mukana. Tarkoitus on, että tuoreet yläkoululaiset kokevat olonsa turvalliseksi. Usein vertaiselle on helpompi puhua murheista kuin aikuiselle.

– Positiivisella esimerkillään tukarit myös ehkäisevät kiusaamista. Kun ilmapiiri on hyvä, on kiusaamista vähemmän, BenMoussa sanoo.

 

Yhdeksäsluokkalainen Lujain Al-Shahrablee ei ole nähnyt tai kuullut, että ketään olisi kiusattu. Al-Shahrablee on viimeistä vuotta tukioppilaana Nummenpakassa ja vastaa erilaisten tempausten, kuten halloween- tai vapputapahtumien, järjestämisestä.

Al-Shahrablee hakeutui tukariksi, koska oman luokan tukioppilaat olivat mukavia ja heidän työnsä näytti kiinnostavalta.

– Nämä pari vuotta ovat opettaneet esimerkiksi esiintymis- ja ryhmätyötaitoja. Olen saanut myös paljon uusia kavereita.

Tukioppilaat hitsautuvat tiiviiksi ryhmäksi yön yli kestävillä leireillä.

Turkulaiset tukarit käyvät läpi Varsinais-Suomen MLL:n järjestämän tukioppilaskoulutuksen, jonka maksaa MLL:n Turun yhdistys. Monissa kouluissa vastaavan koulutuksen pitävät tukioppilasohjaajat.

 

Tukioppilasohjaajana BenMoussa on viestinviejä tukioppilaiden ja oppilashuollon välillä. Hän välittää tietoa tukareiden huomaamista huolista oppilashuollolle. Tyypillisesti huoli koskee kiusaamista tai vaikkapa kaverin syömishäiriötä.

– Kerron huolesta kuraattorille, rehtorille tai terveydenhoitajalle – sille, kenen tontille asia kuuluu. He nappaavat tilanteesta kopin ja jatkavat siitä, BenMoussa sanoo.

Hän arvioi, että tukareiden ansiosta kiusaustapauksia on noussut esiin ja niihin puuttumalla kiusaaminen on saatu loppumaan.

MLL suosittelee, että tukioppilaat pääsisivät ainakin kerran tai kahdesti vuodessa oppilashuoltoryhmän kokoukseen kertomaan, mitä he ajattelevat koulun ilmapiiristä ja kiusaamistilanteesta.

 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi vastikään kouluille tarkoitettuja kiusaamisen vastaisia menetelmiä. Arvioinnissa Karvin väki ja ulkopuoliset asiantuntijat paneutuivat erilaisten toimintamallien materiaaleihin sekä teettivät koulujen henkilökunnalle, oppilaille ja huoltajille kyselyitä ja haastatteluja.

MLL:n tukioppilastoiminta oli yksi arvioiduista malleista.

– Tukioppilastoiminnassa on hyvää mallin vakiintuneisuus. Monessa koulussa sitä on toteutettu pitkään, ja se on olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Osallisuuskin toteutuu, kun vertaiset järjestävät toisilleen toimintaa, johon on helppo tulla mukaan, arviointiasiantuntija Niina Rumpu Karvista kuvailee.

Hän tähdentää, että oppilaiden mielestä tukioppilastoiminta oli sitä hyödyllisempää, mitä näkyvämpää toiminta koulussa oli.

Rummun mukaan kyselyistä ja haastatteluista kävi ilmi, että tukioppilaat näkyvät ja kuuluvat kouluissa varsin eri tavoin. Aina oppilaat eivät tienneet, ketkä ovat tukioppilaita. Osa ei edes tiennyt, että omassa koulussa on tukareita.

– Tässä joillakin kouluilla olisi parantamisen varaa, Rumpu huomauttaa.

 

Nummenpakassa tukarit tulevat tutuiksi tuleville seitsemäsluokkalaisille jo alakoulussa, sillä tukarit käyvät keväällä esittäytymässä kuudesluokkalaisille.

Jokainen seiska tietää, kuka on hänen luokkansa kummitukioppilas. Kummit käyvät tutuiksi muun muassa kummien pitämillä oppitunneilla, Tiina BenMoussa kertoo.

Tukioppilaaksi ryhtymisen suosio vaihtelee vuosittain. Joinain vuosina tukioppilaaksi on tunkua, välillä hakijoita ei ole riittävästi. Nummenpakan 450 oppilaan koulussa tukioppilaaksi haetaan vuosittain 18 nuorta. Haku on seitsemännen luokan keväällä.

– Valinnassa ei paina koulumenestys vaan motivaatio ja kunnioittava suhtautuminen muihin, BenMoussa sanoo.

Tukioppilasryhmien seuraaminen vuosittain on ollut BenMoussasta antoisaa.

– Olen saanut tukioppilastoiminnasta valtavasti hyvää mieltä ja päässyt seuraamaan, miten oppilaat kypsyvät ja kehittyvät tukarivuosiensa aikana.

Myös oppilaat ovat opettaneet opettajaansa.

– Olen kasvanut opettajana ja oivaltanut, että nuorten luottamuksen saa heittäytymällä itsekin.

 

 

Juttua muokattu 20.1.2023. Jutusta poistettu Tiina BenMoussan sitaatista kohta, joka viittasi siihen, ettei hän kuulisi jälkikäteen mitä kiusaamistapauksille käy.