Keravalla opetustoimi tuli tutuksi, kun virasto vaihtoi työpisteen kouluun

Keravalla opetustoimi sai kasvot, kun hallinnon väki aloitti vierailut kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa. Uusi käytäntö on tiivistänyt opetushenkilökunnan ja johdon yhteistyötä.

Kati Airisniemellä on mielenkiintoinen ja liikkuva työ. Airisniemi on Keravan kaupungin kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija, ja välillä hän siirtää työhuoneensa muutamaksi päiväksi jollekin Keravan kymmenestä koulusta. Koulussa hän jatkaa omia töitään mutta on samalla opettajien käytettävissä.

– Opettajat ovat halunneet keskustella esimerkiksi opetusjärjestelyistä. Onko vaikkapa tietyn oppilaan kohdalla tehty ratkaisu varmasti oikea, Airisniemi kertoo.

Jotta kohtaamisille on aikaa, Airisniemi huomioi työnsä rytmittämisessä koulun aikataulut, kuten pitkät välitunnit. Hän myös tiedottaa vierailuistaan hyvissä ajoin.

Kuluneen lukuvuoden aikana Airisniemi on vienyt toimistonsa kahteen kouluun. Kun hän oli työparinsa kanssa Keravanjoen koulussa, he esittäytyivät opettajille yhteissuunnitteluajalla.

– Kerroimme keitä olemme, miksi olemme täällä ja että ovelle voi tulla koputtamaan. Osa opettajista varasi tapaamisajan, osa tuli keskustelemaan ilman ajanvarausta.

Myös kasvatuksen ja opetuksen johtoryhmä kokoustaa kouluissa ja päiväkodeissa.

Airisniemen liikkuva työhuone on Keravan kasvatuksen ja opetuksen johtajien ja asiantuntijoiden uusi käytäntö. Se syntyi viime syksynä, kun hallinnon väki halusi päästä lähemmäs toimialan arkea. Ensimmäisenä kouluun lähti perusopetusjohtaja Terhi Nissinen.

Myös kasvatuksen ja opetuksen johtoryhmä kokoustaa kouluissa ja päiväkodeissa, ja jopa koko kaupungin johtoryhmä pitää kokouksia eri toimialojen yksiköissä. Samalla ryhmät tutustuvat yksiköiden toimintaan.

Kouluissa käytäntö on saanut hyvän vastaanoton. Kurkelan koulun rehtori Ilari Tasihin toivottaa hallinnon ihmiset lämpimästi tervetulleeksi. Hänestä on hyvä, että hallinto näkee koulun arkea ja koulun väki hallinnossa työskenteleviä.

– Opetustoimi saa kasvot. He eivät ole enää vain nimiä, joilta tulee määräyksiä ja tiedotteita, Tasihin sanoo.

Hän arvostaa sitä, että rehtoreiden esihenkilö ehtii koulukäynnille.

– Siitä tulee vaikutelma, että häntä kiinnostaa mitä täällä tapahtuu. Koulutyötä nähtyään hänen on helpompi ymmärtää, mistä puhun, kun kerron koulun asioista.

 

Kati Airisniemi siirtää toimiston kouluun mielellään yhdessä toisen asiantuntijan kanssa, sillä joidenkin kysymysten ratkomiseen tarvitaan heitä molempia.

 

Killan koulussa Kati Airisniemi purki valmistavan opetuksen tilannetta yhdessä opettajien kanssa. Opetusta piti organisoida uudelleen kasvaneiden oppilasmäärien vuoksi.

– Ennen Ukrainan sotaa koulussa oli yksi valmistavan opetuksen ryhmä, nyt kaksi. Kolmannellekin ryhmälle oli tarve, mutta koulussa ei ollut vapaita tiloja.

Asia ratkaistiin siten, että noin puoli vuotta valmistavassa opetuksessa opiskelleita oppilaita siirrettiin pieneen yleisopetuksen luokkaan, jossa heillä on oma opettaja tukenaan.

Valmistavan opetuksen opettaja Virve Saarinen kertoo, että keskustelut antoivat tilanteeseen laajempaa perspektiiviä ja valaisivat, millaisten kysymysten kanssa hallinnossa työskennellään.

– Vaikka jokin ratkaisu ei olisi kannaltamme ideaalein, vaihtoehto voi olla kokonaisuuden kannalta vielä huonompi, Saarinen sanoo.

Airisniemi taas näki koulussa työskennellessään sen, miten päätökset konkretisoituvat.

– Kun vapaata tilaa on vain pienehkössä koulussa ja sinne sijoitetaan 40 valmistavan opetuksen oppilasta, se näkyy kaikkien koulun opettajien arjessa.

 

Tavoitteellisten keskustelujen lisäksi hallinnon ja opetushenkilöstön epämuodolliset kohtaamiset ovat tärkeitä. Kahvitauolla saattaa tulla puheeksi yllättäviä asioita, esimerkiksi tietotekninen pulma.

– Koulunkäynnin ohjaajilta hävisi Wilmasta tietoja, joita he tarvitsevat työssään. Luulimme sen liittyvän EU:n tietosuoja-asetukseen, Virve Saarinen kuvaa.

Ongelma ratkesi, kun hänen työparinsa istahti perusopetusjohtajan viereen henkilöstöhuoneessa ja kertoi asiasta. Perusopetusjohtaja soitti järjestelmän pääkäyttäjälle.

Hallinnon kanssa on saatu muutenkin hyviä keskusteluja aikaan. Saarinen puhui perusopetusjohtajan kanssa vieraskielisistä ja S2-oppilaista. Keskustelu monikielisestä oppimisesta jatkui sähköpostitse.

Oppia on siirtynyt myös oppilailta kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijalle.

– Oppilaat näyttivät Katille, kuinka käytetään Googlen kamerasovellusta, jolla voi kääntää kieltä. Sitä tarvitaan hallinnon työssä, Virve Saarinen kertoo.