Täältä tullaan, eläke!

Jokaisen työuran loppusuoralla koittaa hetki, kun ruutulippu heilahtaa. Lakimuutokset ja eläke-uudistukset ovat vaikuttaneet siihen, milloin hanskat ja karttakepit jätetään naulakkoon. Tällä hetkellä eläkejärjestelmän selkeimmät suuntaviivat ulottuvat 2030-luvulle.

Uudistukset määräävät tahdin

Eläkei’issä on meneillään asteittainen nousu. Vuoden 2017 eläkeuudistukseen saakka vanhuuseläkkeelle jäätiin aikaisintaan 63 vuoden iässä. Uudistuksen jälkeen eläkeikä nousee vuonna 1955 syntyneistä alkaen kolmella kuukaudella kunkin ikäluokan syntymävuoden mukaan. Tämä jatkuu vuoteen 2027 saakka, jolloin eläkeikä on noussut 65 vuoteen.

Toisin sanoen vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä oli 63 vuotta ja kolme kuukautta. Näin ollen esimerkiksi 1958 syntyneiden eläkeikä on noussut vuonna 2022 tultaessa 64 vuoteen.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen lisäksi esimerkiksi vuonna 2005 tehtiin suuri eläkeuudistus. Nuorempien ikäluokkien kannattaakin omaa eläkeikäänsä laskiessa ottaa huomioon uuden eläkeuudistuksen mahdollisuus.

 

Tulevaisuuden eläkeikä

Kun eläkeikä on noussut vuoteen 2027 mennessä 65 vuoteen, sen on määrä pysyä ennallaan ainakin kolme vuotta, minkä jälkeen se kytketään elinajanodotteeseen.

Ikäraja alkaisi nykymallissa nousta vuoden 2030 jälkeen vuosittain vain korkeintaan kahdella kuukaudella ikäluokkaa kohden. Elinaikakertoimen laskee Eläketurvakeskus ja sen vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Olemme tottuneet siihen, että ihmisen elinajanodote vain kasvaa. Nousukäyrä ei kuitenkaan ole kiveen hakattu. Itse asiassa elinajanodotteen kasvu näyttää pysähtyneen länsimaissa, joissa on toteutunut vuoden tarkastelujaksolla hienoisia laskujakin.

Suomessa vuonna 2018 vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote oli 84,3 vuotta ja poikien 78,9 vuotta.

 

Ammatillisia eläkeikiä ratkotaan EIT:ssä

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa nostettiin OAJ:n vastustuksesta huolimatta myös valittuja eli ammatillisia eläkeikiä. Vuoteen 1989 saakka osalla valtion ja kuntien työntekijöistä oli yleistä eläkeikää alemmat ammatilliset eläkeiät, jotka oli mahdollista valita ja siten säilyttää. OAJ:läisiä ammatillisen eläkeiän valinneissa on joitakin tuhansia.

OAJ on yhdessä muiden järjestöjen kanssa riitauttamassa asian Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa. Kanne tulee vireille lähikuukausina.

– Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuuden suojan käsitettä saatetaan tulkita EIT:ssä Suomen lainsäädäntöä tiukemmin. Kyseessä on valtionhallinnon työntekijöille antama sitoumus, jota se myöhemmin yksipuolisesti muutti, OAJ:n lakimies Kai Kullaa sanoo.

 

Jatkaako pidempään?

Eläkeiän saavuttaminen, ei tarkoita työsuhteen kannalta automaattisesti vielä mitään. Eläkkeelle jääminen vaatii esimerkiksi virassa olevalta opettajalta irtisanoutumisen.

Eläkeikä on siis eri asia kuin esimerkiksi virkamiehen eroamisikä, jolloin eläkkeelle on viimeistään jäätävä. Tällä hetkellä eroamisikä on viimeistään 1957 syntyneillä 68 vuotta ja nuoremmilla 69 tai 70 vuotta.

Töissä jatkamisesta syntyy taloudellista etua, kun eläkkeen kertyminen jatkuu ja päälle saa vielä 0,4 prosenttia lykkäyskorotusta kuussa. Vuodessa kertymä kasvaa siten 4,8 prosentilla.

– OAJ:lle tulevat eläkeikää koskevat kysymykset jakautuvat melkeinpä kahtia. Kysyjistä puolet on jäämässä eläkkeelle niin pian kuin suinkin, mutta toinen puoli tiedustelee jatkamisen mahdollisuuksista, Kai Kullaa sanoo.

 

Varhentamisen vaihtoehdot

Yleisin syy varhaiseen eläkkeelle jääntiin on terveydellinen, kun alentuneen työkyvyn myötä jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläke muodostuu työuralla kertyneestä eläkkeestä sekä niin sanotusta tulevan ajan eläkkeestä. Jälkimmäiseen, omaan vanhuuseläkeikäänsä saakka voimassa olevaan 1,5 prosentin korotukseen eläkkeen karttumisessa on oikeus, jos eläkkeelle jäävällä on ollut 18 171,45 euroa työtuloja edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Vaihtoehtona on myös osittainen vanhuuseläke, jolle voi jäädä aikaisintaan 61-vuotiaana. Työntekoon on tällöin edelleen mahdollisuus, ja vaikka sitä ei edellytetä, tiettyjen vanhojen eläkekertymien säilyminen sitä vaatii.

Osittainen vanhuuseläke pienentää eläkettä pysyvästi. Laskelmat on syytä tehdä tarkkaan, ja usein osittainen vanhuuseläke vaatii säästöjä tai muunlaista taloudellista varautumista.

 

Vaadi palkkatasa-arvoa!

Kun tienaat urasi aikana enemmän kuin toinen, saat myös enemmän eläkettä. Yksinkertaista.

Joku voi olla suuremman eläkkeensä kovalla työllä ansainnut, mutta palkkoihin liittyy myös rakenteellista epätasa-arvoa.

Palkkatasa-arvo on sinänsä lain tasolla turvattu, mutta lainsäätäjä ei määrittele palkkoja.

– Niin kauan kuin naiset ovat lasten saannin vuoksi miehiä pidempään poissa töistä eikä perhevapaita täysin kompensoida eläkkeissä, naisten eläkkeet jäävät pienemmiksi, Kai Kullaa sanoo.

Hoitovapaalla kotihoidontuki kerryttää eläkettä saman verran kuin työn tekeminen 757 euron kuukausipalkalla.

Viime vuonna suomalaisten keskimääräinen kokonaiseläke oli miehillä 1 937 euroa ja naisilla 1 533 euroa.

 

Lähteet: OAJ:n lakimies Kai Kullaa sekä Eläketurvakeskus.