Sitouttava kouluyhteisötyö tuo tunnetaitojen opetukselle aikaa

Tunnetaito-opetukselle järjestyvä aika ja koulupudokkuus huolettavat opetusalan ammattilaisia. Sitouttavan kouluyhteisötyön pilotissa pulmiin haetaan ratkaisuja. Mitä pilotti tarkoittaa opettajan työn kannalta? Apulaisrehtori ja erityisluokanopettaja Anne Saloveden lomalta paluu sujui kuin tanssi uusien käytäntöjen avulla.

Kesäloman jälkeen sävelet olivat kerrankin selvät.

Apulaisrehtori ja erityisluokanopettaja Anne Salovesi näki lukujärjestyksestä heti, milloin hänellä on ilmiötunteja. Silloin on aikaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen.

Opetuksen sisältöjä ja materiaalejakaan ei tarvinnut polkaista tyhjästä. Helsingin Jätkäsaaren peruskoulun opettajilla on pääsy sivustolle, jossa on linkkejä aineistoihin, ryhmäytymisleikkeihin, kyselypohjiin ja koulun järjestyssääntöihin.

Hyvinvoinnin vuosikello puolestaan kertoo, mitä opetetaan ja milloin.

Jätkäsaaren koulun työarki on näin jäsentynyttä, koska se on mukana Sitouttava kouluyhteisötyö -pilottihankkeessa. Pilotissa ovat mukana kaikki Helsingin kaupungin peruskoulut.

 

Valtakunnallisen kehittämistyön tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää oppilaiden poissaoloja. Lisäksi tuetaan oppilaiden kouluun kiinnittymistä ja yhteisöllisyyttä. Erilaisiin pilotteihin osallistuu 5.–9.-luokkalaisia sekä koulujen henkilökuntaa eri puolilta maata.

Paikallisten pilottien ja niiden arvioinnin pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi ja Opetushallitus kehittävät toimintamallin. Testauksen jälkeen malli vakiinnutetaan kaikkiin Suomen peruskouluihin.

 

Opettajakunnassa sitouttava kouluyhteisötyö herättää hämmennystä ja jopa huolta, kertoo koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Pauliina Viitamies OAJ:stä. Hän on mukana opetusministeriön asettamassa sitouttavan kouluyhteisötyön ohjausryhmässä.

Osa aineenopettajista on huolissaan, että he joutuvat opettamaan tunne- ja vuorovaikutus-taitoja oman oppiaineensa sisällä. Kysymyksiä on herännyt osaamisesta, ajankäytöstä, kelpoisuuksista ja työstä maksettavista korvauksista.

Viitamies ja työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Tomi Törrönen rauhoittelevat huolestuneita jäseniä.

Sitouttavan kouluyhteisötyön mallia kokeillaan kolmella tavalla. Kunnat voivat käyttää saamaansa rahoitusta opettajan oman ryhmän tunteihin, opetusvelvollisuuteen sitomattoman henkilöstön palkkaamiseen ja kansallisen toimintamallin valmisteluun.

OAJ luottaa jäsenistönsä pedagogiseen ammattitaitoon ja kannattaa valtakunnalliseksi toteutustavaksi mallia, jossa tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettaa opettaja.

Uudistus voi tuoda lisätunteja opettajille, joilla on pienet tuntimäärät.

Jos OAJ:n pitkään ajama tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppitunti toteutuu, uudistus voi parhaimmillaan tuoda lisätunteja opettajille, joilla on vähäiset tuntimäärät.

– Tulkintamme on, että jokainen peruskoulun opettaja on kelpoinen opettamaan näitä asioita, Viitamies sanoo.

Maksettaviin korvauksiin liittyy avoimia kysymyksiä palkkausjärjestelmän jäykkyyden vuoksi.

Mikäli korvaus maksetaan ylituntipalkkiona, asia on helppo järjestää. Opetusvelvollisuuden sisällä toteutus on kimurantimpi.

– Pyrimme ratkomaan asiaa, Törrönen painottaa.

 

Joissakin kunnissa työnantaja on jakanut laajoja listoja aiheista, joita tunne- ja vuorovaikutustaitojen tunneilla olisi tarkoitus opettaa.

Osalle opettajista on Törrösen mukaan syntynyt virheellinen käsitys, että kaikki listan asiat pitäisi kahlata läpi. Tämä on aiheuttanut valtavia paineita.

– Näkisin, että kyseinen tunti pitää käyttää asioihin, joihin ei muuten ole aikaa. Kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat ryhmän kipukohtia, ja keskittää paukut niihin. Tämä vaatii yhteistä mietintää koulussa, Törrönen linjaa.

 

Takaisin Jätkäsaareen. Apulaisrehtori ja luokanopettaja Anne Saloveden mielestä sitouttava kouluyhteisötyö on kantanut hedelmää jo yhden lukuvuoden jälkeen.

– Yhteisöllisyys on vahvistunut, mikä näkyy työrauhana ja oppilaiden välien parantumisena. Myös poissaolijoiden paluukynnys on madaltunut, mistä on useita rohkaisevia esimerkkejä.

Poissaolijoiden paluu liittyy pilotissa kehitettyihin toimintamalleihin. Myös konfliktin ratkaisuun on kehitetty malli. Opettajan jaksamisesta on huolehdittu mahdollisuudella varata sähköisesti konsultaatioaika erityisopettajalle, kuraattorille tai psykologille.

Salovesi kollegoineen tekee tiivistä yhteistyötä Sitouttava-hankkeen alueellisen työntekijän kanssa. Syksyn alkua helpottaneet aineistopankit, linjaukset ja toimintamallit koulun väki valmisteli moniammatillisena yhteistyönä. Hanketyöntekijä, koulupsykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja ovat osallistuneet opettajien palavereihin yhteissuunnittelutyöajalla.

 

Tulevaisuudessa Saloveden mielestä olisi tärkeintä raivata jokaisen opettajan työpäivään tilaa sitouttavalle kouluyhteisötyölle.

– Muuten emme jaksa tehdä tätä duunia. Kun aikuisilla on hyvä olla, saamme pidettyä lapset ja nuoret onnellisina.

 

Juttua varten on haastateltu myös opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämispäällikköä Johanna Sergejeffiä.

 

Kokeiluissa mukana 549 koulua

  • Koulupudokkuutta ehkäisevä kehittämistyö juontaa juurensa parin vuoden takaiseen Kouluakäymättömyys Suomessa -selvitykseen. Raportin mukaan 2–3 prosenttia yläkoululaisista on usein pois koulusta.
  • Paikallisesti kehitettyjen toimintatapojen pilotointi alkoi viime lukuvuonna. Valtakunnallista, yhdenvertaisuuteen tähtäävää mallia testataan kuluvana lukuvuonna 2022–2023.
  • Pilotointia varten valtio on jakanut opetuksen järjestäjille 12,4 miljoonaa euroa eritysavustusta.
  • Pilotoinnissa on mukana 549 koulua ja 117 000 oppilasta.
  • Opetushallitus toteuttaa täydennyskoulutuskokonaisuuden, joka auttaa mallin käyttöönotossa.
  • Kehittämistyön yhteydessä päivitetään opetussuunnitelmaa ja lainsäädäntöä.