Rohkaise lukiolaista: oma kiinnostus kantaa

Vaikka matematiikka painottuu korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, kaikkien lukiolaisten ei kannata opiskella sitä väenvängällä. Jokaisen kannattaa keskittyä monipuoliseen osaamiseen ja itselle luontaisesti tärkeisiin oppiaineisiin.

Keväästä 2020 lähtien vähintään puolet hakijoista valitaan korkeakouluihin ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Ajatuksena on, että menestys lukiossa kertoo hyvin valmiuksista korkeakouluopintoihin.

Opettajia mietityttää, ohjaako uudistus liikaa sitä, mitä lukiolaiset opiskelevat. Erityisasiantuntija Tuomo Laakso OAJ:stä vastaa aiheesta heränneisiin kysymyksiin.

 

Miksi opiskelijavalintoja uudistettiin?

Uudistuksella halutaan nopeuttaa jatko-opintojen aloittamista. Suomessa uusista ylioppilaista 75 prosenttia hakee korkeakouluihin, mutta vain reilut 33 prosenttia jatkaa opintoja välittömästi toisen asteen jälkeen.

Ylioppilaskokeet ja pääsykokeet kuormittavat lukiolaisia viimeisenä lukiovuonna, ja tätä kaksinkertaista taakkaa halutaan nyt keventää.

 

Pitääkö opiskelijan tietää jo lukion alussa, mihin korkeakouluun hän aikoo pyrkiä?

Ei tarvitse. Kaikki lukiossa opiskeltu vahvistaa yleissivistystä, ja oma kiinnostuksen kohde voi löytyä lukio-opintojen edetessä tai vasta sen jälkeen.

Todistusvalinnan lisäksi korkeakouluihin on edelleen mahdollista pyrkiä pääsykokeen kautta. Yksi reitti yliopistoon tai ammattikorkeakouluun on myös avoin väylä. Se tarkoittaa opinto-oikeuden saamista suorittamalla riittävän määrän avoimia korkeakouluopintoja.

Erilaisia reittejä opiskeluun kehitetään koko ajan.

 

Miksi matematiikkaa painotetaan korkeakoulujen todistusvalinnassa?

Korkeakoulut ovat itse laatineet pisteytystyökalun ja päättäneet sen, mitä aineita ne painottavat.

Korkeakouluilla on selkeää näyttöä siitä, että matematiikan ja äidinkielen osaamisesta on opinnoissa hyötyä. Suomessa on kannettu huolta matematiikan opiskelun vähenemisestä, ja tällä uudistuksella on haluttu lisätä mielenkiintoa matematiikkaa kohtaan.

On totta, että pitkä matematiikka sisältää paljon kursseja ja vie näin aikaa esimerkiksi lyhyiden kielten opiskelulta.

 

Pitääkö siis opiskella pitkää matematiikkaa päästäkseen korkeakouluun?

Opiskelijan ei kannata uuvuttaa itseään opiskelemalla esimerkiksi pitkää matematiikkaa, jos se tuntuu kuormittavalta. Sitä paitsi matematiikasta on erityistä hyötyä vain, jos siitä saa hyvän arvosanan. Esimerkiksi viime lukuvuonna korkeakouluissa oli 50 000 aloituspaikkaa ja laudaturin tai eximian laajasta matematiikasta kirjoitti 3 500 opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että korkeakouluihin on päästy sisään pääosin muiden aineiden arvosanoilla.

 

Tekeekö lyhyellä matematiikalla enää mitään?

Kyllä tekee. Myös lyhyen matematiikan korkeat arvosanat tuottavat joillakin aloilla pitkän matematiikan cum laudea tai magnaa vastaavat pisteet.

 

Miten opettajat ja opinto-ohjaajat voivat ohjata opiskelijoita oikeisiin valintoihin?

Opinto-ohjauksessa on hyvä korostaa monipuolisten osaamisen merkitystä. Jatko-opintosuunnitelmat tarkentuvat opintojen aikana, ja opiskelijan on hyvä painottaa valinnoissaan niitä oppiaineita, jotka häntä kiinnostavat. Yleensä opiskelija myös menestyy hyvin aineissa, joista hän on innostunut.

Korkeakoulut tarvitsevat edelleen monenlaista osaamista ja hyvää yleissivistystä.

Onko ohjaukselle tarpeeksi aikaa ja missä vaiheessa sitä pitäisi olla?

OAJ vaatii opinto-ohjaukseen velvoittavaa mitoitusta juuri siksi, että tarve henkilökohtaiselle ohjaukselle lukio-opintojen aikana on lisääntynyt. Ohjausta pitäisi saada vielä opintojen jälkeenkin.

 

Miten käy yleissivistykselle?

Yleissivistys heikkenee, jos valintauudistus ymmärretään niin, että nyt pitää opiskella vain tiettyjä aineita. Korkeakoulut tarvitsevat edelleen monenlaista osaamista ja hyvää yleissivistystä.

 

Miten pidetään huoli taito- ja taideaineiden asemasta lukiossa?

Taideaineiden opettajat pelkäävät, että koska heidän aineitaan ei kirjoiteta, opiskelijat eivät pidä niitä yhtä merkityksellisinä kuin ennen uudistusta.

Vuodesta 2022 alkaen ylioppilastutkintoon sisältyy myös vähintään viisi kirjotettavaa ainetta. Siksi OAJ onkin esittänyt, että taito- ja taideaineissa suoritettava lukiodiplomi voisi korvata yhden yo-tutkinnossa kirjoitettavan aineen.

Lukiodiplomin käyttöä opiskelijavalinnassa pitää myös selvittää. Taidealan jatkokoulutuspaikkoihin opiskelijat valitaan edelleen valintakokeilla, joissa lukioaikana hankitusta osaamisesta on luonnollisestikin hyötyä.

 

Voiko ammatillisen koulutuksen tutkintotodistuksella hakea korkeakouluihin?

Kyllä voi, mutta myös pääsykoeväylä on tarjolla. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun opiskelijoista 40 prosenttia on tullut ammatilliselta perustutkintopohjalta.

 

Mistä opettaja saa tietoa valintauudistuksen kokonaisuudesta?

Parhaiten tietoa saa Opintopolku.fi-palvelusta, johon on koottu tiedot yliopistojen ja ammattikorkeiden valintamenettelyistä linkkeineen. Lisäksi tietoa on korkeakoulujen omilla nettisivuilla.

 

Miten uudistuksen toteutumista seurataan?

Tämän vuoden jälkeen on syytä arvioida opiskelijavalinnan uudistuksen vaikutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös aloittanut kaksivuotisen selvityksen uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta ja vaikutuksista lukio-opiskeluun.

Suomessa jatko-opinnot aloitetaan keskimäärin vasta 24-vuotiaina.

 

Onnistuuko uudistus vauhdittamaan siirtymistä korkeakouluihin?

Ei välttämättä, sillä todistusvalinta voi lisätä yo-kokeiden uusintakertojen määrää ja sitä kautta pidentää opiskeluaikaa lukiossa. Yo-arvosanojen painottaminen saattaa johtaa siihen, että lukiossa halutaan opiskella hyvin ja perusteellisesti.

 

Mitä muuta pitää tehdä, jotta korkeakoulutettujen määrä saadaan kasvuun?

Vuosittain korkeakouluihin hakee 150 000 nuorta, ja paikkoja on vain heistä kolmasosalle. Hakijasuma pitäisi purkaa lisäämällä aloituspaikkoja. Tähän korkeakoulut tarvitsevat lisää resursseja.

 

Lue lisää:

Opintopolku.fi