Korkeakoulu lukion kaverina

Jo kolmasosa Suomen lukioista tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa, ja ammattikorkeakoulutkin virittelevät kumppanuuksia. Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Savitaipaleen ja Utajärven lukioissa korkeakouluyhteistyöllä innostetaan lukiolaisia jatko-opintoihin ja tehdään maapalloa paremmaksi.

Kotijärven vettä vaalimassa

Vesinäytteiden ottamista tutusta lähijärvestä, näytteiden analysointia yliopiston laboratoriossa, yhteisluentoja. Savitaipaleen lukiolaiset tutkivat paikallisen Kuolimon järven vettä yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

– Olemme tutkineet, mitä kasveja ja eliöstöä järven rannoilta löytyy. Olemme myös tehneet retken vedenpuhdistamolle. Kuolimo on vielä tosi puhdas järvi, ja nuorison on hyvä ymmärtää, että valinnoillaan he voivat auttaa sitä pysymään sellaisena, kemianopettaja Mari Korhonen sanoo.

Kemianopettaja Mari Korhonen ottaa Kuolimon järvestä vesinäytettä, josta määritetään yliopiston laboratoriossa esimerkiksi ravinnepitoisuus ja orgaanisen hiilen määrä.

Näytteitä on saatu analysoida yliopiston kemian laboratoriossa. Viime lukuvuonna työskentelyyn liitettiin opintomatka Kööpenhaminan yliopistoon, jossa tutkittiin Itämeren eliöstöä yhdessä tanskalaisten tutkijoiden kanssa.

Yiopistossa vierailevana tutkijana työskentelevä Kari-Matti Vuori on lisäksi pitänyt koko lukiolle yhteisen luennon vesistötutkimuksesta ja Suomen vesistöjen tilasta.

Nyt Savitaipaleen lukio on lähdössä mukaan hallituksen Puumavesi-kärkihankkeeseen, jossa tehostetaan metsätalouden vesiensuojelua myös Kuolimolla. Lukiolaisille näytetään, miten Kuolimoon laskevien purojen kuormitusta voidaan vähentää.

– Lukiolaiset tekevät muun muassa maastotöitä, ja heidän apunsa on hankkeellemme valtavan hieno bonus, Suomen ympäristökeskuksen Syken johtava tutkija, professori Vuori sanoo.

Jo aiemmin yhteistyö yliopiston kanssa on tarkoittanut alueen lukioille räätälöityjä kursseja, vierailevia luennoitsijoita ja tutustumiskäyntejä. Lukiolaiset voivat suorittaa myös yliopiston fysiikan kursseja lähinnä etäopiskeluna.

Yliopiston tavoitteena on kehittää lukiolaisten valmiuksia yliopisto-opintoihin ja saada heidät hakeutumaan nimenomaan omaan lähiyliopistoon.

Yliopiston yhteistyö alueen koulujen kanssa huipentui tänä syksynä Junnuyliopiston käynnistämiseen. LUT Junior University Lappeenranta tutustuttaa peruskoululaisia ja lukiolaisia luonnontieteeseen, tekniikkaan ja yrittämiseen ja koulii heidät ratkomaan kestävän kehityksen haasteita. Syksyllä 2019 Junnuyliopisto tulee osaksi kaikkien kaupungin peruskoulujen toimintaa.

 

D-vitamiinin salat julki

Utajärven lukion D-vitamiinitutkimus nappasi keväällä ensimmäisen palkinnon kovatasoisessa Tiedetonni-kilvassa. Kilpailulla selvitettiin, kuinka lukiot, korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot tuovat tiedettä ja tutkimusta opiskelijoiden elämään.

Utajärven lukio ja Itä-Suomen yliopisto testasivat tutkimuksessaan, saavatko koehenkilöt riittävästi D-vitamiinia kesäkuukausina.

Maantieteen ja biologian opettaja Liisa Virta ja lukiolainen Eedith Taskila seuraavat, kun Tilda Luukkoselta otetaan Utajärven terveyskeskuksessa verinäytettä D-vitamiinitutkimusta varten.

Opiskelijat pitivät kesän 2017 ajan ulkoilupäiväkirjaa, jonka tiedot yhdistettiin koulun sääaseman antamaan uv-dataan.

– Näin saimme arvioitua henkilökohtaiset altistusluvut auringon ultraviolettisäteilylle. Tutkimus paljasti, ettei auringosta saa välttämättä tarpeeksi D-vitamiinia kesälläkään, jos ei ulkoile runsaasti ja sää on huono. Veren D-vitamiiniarvot jäivät myös huolestuttavan alhaisiksi, jos koehenkilö ei syönyt maitotuotteita eikä kalaa, biologian ja maantieteen opettaja Liisa Virta avaa tutkimustuloksia.

Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on hänelle tuttua. Mentorina D-vitamiinitutkimuksessa toimi dosentti Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta ja uv-datan käsittelyyn antoi arvokkaita vinkkejä Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

– Meillä Utajärvellä yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat jo yli 20 vuoden ajan osallistuneet maailmanlaajuiseen Globe-projektiin, jonka yhteydessä olen tehnyt monenlaista yhteistyötä yliopistotutkijoiden ja ympäristöasiantuntijoiden kanssa.

Kun korkeakoulujen määrärahoja leikataan, ne tarvitsevat entistä enemmän myös kansalaisten keräämää dataa.

Utajärvellä luontoharrastukselle luodaan tieteellistä pohjaa jo yläkoulussa. Kaikki oppilaat osallistuvat säähavaintojen tekoon ja lähettävät tiedot Yhdysvaltoihin tietokantaan.

Mainion oppimisympäristön tarjoaa myös Rokua Geopark, jonka alueella oppilaat retkeilevät ahkerasti. Retkillä kartoitetaan myös kasvillisuutta ja tehdään vesi- ja maaperämittauksia.

 

Auringosta energiaa kouluun

Nina Branderin toiveesta tuli totta, kun Turun suomalaisen yhteiskoulun lukion katolle asennettiin remontin yhteydessä 12 aurinkopaneelia.

Turun kaupungin, Turku Energian ja Finnwindin kanssa yhdessä toteutettu projekti sopi kaupungin strategiaan, sillä Turun tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2029.

Maantieteen ja biologian opettaja Nina Brander tutustuu ammattikorkeakoulun aurinkoenergialaboratoriossa pieneen aurinkopaneeliin, joka sopii käytettäväksi esimerkiksi kesämökillä. Paneelia esittelee tutkimusryhmän vetäjä Samuli Ranta.

Opiskelijat saivat olla mukana, kun ideaa kehiteltiin, tietoa hankittiin, lupia haettiin ja aurinkopaneeleita asennettiin.

– Järjestimme myös maantiedettä ja fysiikkaa integroivan energiakurssin. Energia-asioita käsitellään opetussuunnitelmassa aivan liian vähän, ja nuori voi käydä lukion läpi kuulematta energia-asioista juuri mitään, maantieteen ja biologian opettaja Brander sanoo.

Apua saatiin Turun ammattikorkeakoulun New energy – tutkimusryhmältä. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan aurinkovoimalan kenttämittauksia laboratorion koevoimalaan ja suunnittelemaan tietokoneella omakotitalon aurinkovoimalaa ammattilaisille tarkoitetulla simulointiohjelmistolla.

– Energia-ala muuttuu nopeammin kuin koulujen opetussuunnitelmat päivittyvät. Yhteistyö on hyvä tapa tarjota lukiolaisille tuoreinta tietoa energiatekniikasta ja siihen liittyvistä uravaihtoehdoista, Uuden energian tutkimusryhmän vetäjä Samuli Ranta kehuu.

Lukion yhteistyö tutkimusryhmän kanssa jatkuu.

– Heidän avustuksellaan saamme koulun nettisivuille ja aulan näyttötaululle oman aurinkovoimalamme reaaliaikaisen seurannan. Jatkoimme vielä hyvän ketjua, ja lukiolaiset kävivät opettamassa yläkoululaisille, miten rakennetaan aurinkokennolaturi kännykkään, Brander sanoo.

Yhteistyö myös Turun yliopiston kanssa on kuulunut luonnontiedelukion toimintaan jo pitkään. Brander sai edistää korkeakouluyhteistyön rantautumista muihinkin lukioihin toimiessaan puolipäiväisesti projektikoordinaattorina Lukioteko-hankkeessa.

Uusi lukiolaki vaatii yhteistyötä

  • 1.8.2019 voimaan tulevan lukiolain mukaan osa lukion opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa.
  • Tavoitteena on joustavoittaa ja jouduttaa opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluopintoihin.
  • Nopeasti lukio-opinnoissa eteneville opiskelijoille yhteistyö voi avata täydentäviä opintoja.
  • Lukion opettajalle korkeakouluyhteistyö antaa mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan.
  • OAJ:n 2018 alkuvuodesta julkaistun lukiokyselyn mukaan yli 30 prosenttia lukioista tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuutta opintojen suorittamiseen korkeakoulussa, esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyötä tekee vain 12 prosenttia.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä selvittää parhaillaan lukioiden korkeakouluyhteistyön kehittämistä. Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä.