Opiskelijavalintauudistus lisää lukion opojen merkitystä, mutta aika on kortilla, kun ohjattavia on 400

Korkeakoulujen opiskelija-valintauudistus lisää lukiossa tehdyn työn merkitystä ja lukio-opintojen suunnitelmallisuutta. Ohjausresurssien turvaaminen on tärkeämpää kuin koskaan, sanovat opinto-ohjaajat.

Kiinnostusta ja innokkuutta lukio-opintojen suunnitteluun ja rutkasti lisää kysymyksiä kurssivalinnoista. Tässä korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen päällimmäiset seuraukset varsinaissuomalaisten opinto-ohjaajien Eeva Mäkisen, Armi Nurmen ja Tuula Putkurin työarkeen.

– Ylioppilaskirjoitussuunnitelmaa on mietitty osan kanssa jo ensimmäisen vuoden aikana, Salon lukiossa työskentelevä Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja Nurmi sanoo.

 

Pihvi uudistuksessa on se, että vuodesta 2020 lähtien pääväylä korkeakouluihin on todistusvalinta. On siis aiempaa enemmän väliä, mitä aineita ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa ja miten kokeissa menestyy. Pääsykokeet eivät saa enää edellyttää pitkää ja kallista valmistautumista.

Uudistus tähtää siihen, että lukiosta päästäisiin nykyistä nopeammin eteenpäin. Opokolmikon mukaan se tulee tarpeeseen, sillä vain kolmannes valmistuvista ylioppilaista jatkaa opinnoissa seuraavana syksynä.

Monen lukiolaisen mielestä kirjoitukset ja pääsykokeet ovat liian rankka yhdistelmä samalle keväälle, ja osa päätyy jo siksi pitämään välivuoden.

Raision lukiossa työskentelevästä Putkurista on hyvä, että uudistus lisää lukiossa tehdyn työn merkitystä.

– Ennen uudistusta tuntui, että lukiosta haluttiin vain läpi, ja sen jälkeen mietittiin, mihin pääsykokeisiin ruvetaan lukemaan.

 

Konkretiaa pääsykoeuudistukseen saatiin kesällä, kun yliopistot ja ammattikorkeakoulut julkaisivat vuoden 2020 todistusvalinnan pistetaulukot. Niistä näkee, miten paljon pisteitä saa mistäkin kirjoitetun aineen arvosanasta.

Naantalin lukiossa työskentelevän Eeva Mäkisen mukaan taulukot herättivät lukiolaisissa aluksi hämmennystä, mutta nyt tilanne on tasaantunut. Taktikointi lukion ainevalinnoissa on lisääntynyt jonkin verran.

Armi Nurmi kertoo, että hyvin pärjäävien opiskelijoiden mielestä uusi malli on erinomainen, sillä menestys kirjoituksissa takaa yhä useammin suoran pääsyn korkeakouluun. Toisaalta osa stressaa, pärjääkö tarpeeksi hyvin.

Väliinputoajia ovat ne, joka ovat jo tehneet valintoja lukiossa ennen tietoja uudistuksesta. Mäkisen mukaan opiskelijoita rauhoittaa se, että hyväksyttyä ylioppilaskoetta saa näillä näkymin ensi syksystä lähtien uusia rajattomasti.

 

Opokolmikon mielestä opinto-ohjaajien tärkein tehtävä onkin valottaa vaihtoehtoja. Seinä ei tule vastaan, vaikka kirjoituksissa ei onnistuisi. Jatko-opiskelupaikka voi irrota myös pääsykokeiden, avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Ylioppilaskokeita voi uusia ja tutkintoa täydentää.

Vaihtoehtoisten polkujen säilyminen on heistä tärkeää varmistaa uudistuksessa.

– Aina pitäisi voida antaa nuorelle uusi mahdollisuus, Nurmi sanoo.

Opinto-ohjaajien puheissa toistuu ohjausresurssien tärkeys. Tulevaisuuttaan pohtivat opiskelijat tarvitsevat apua suunnistaessaan opintopolkujen reiteillä. Mieli voi muuttua, ja yksilöllistä ohjausta tarvitaan läpi lukion.

– Kaikki tarvitsevat rohkaisua, kannustusta ja henkilökohtaista kohtaamista, Nurmi sanoo.

 

Ohjauksen resurssit vaihtelevat lukioittain. OAJ:n suositus on korkeintaan 200 opiskelijaa per opinto-ohjaaja. Nurmesta suosituksesta pitäisi tehdä normi, jotta jokainen opinto-ohjaaja pystyisi tekemään työnsä laadukkaasti.

Nurmella on 250, Mäkisellä 300 ja Putkurilla 400 ohjattavaa lukiolaista.

– Välillä kalenteri on niin täynnä, että ohjausaikoja ei ole antaa. Se tuntuu tosi kurjalta, Putkuri sanoo.

Opoista on hienoa, että nykyisessä opetussuunnitelmassa on kaksi pakollista opinto-ohjauksen kurssia aiemman yhden sijaan. Jokaiselle opiskelijalle pitää laatia jatko-opintosuunnitelma, ja kursseilla on mahdollisuus tutustua itseä kiinnostavan ammattilaisen työhön.

– Tulevaisuudensuunnitelmat selkiytyvät, kun koulussa voi keskustella opintoihin hakemisesta ja mahdollisuuksista työelämässä, Mäkinen sanoo.

Opot oikovat mielellään uudistukseen liittyviä väärinkäsityksiä. Jatko-opintoihin on edelleen monta väylää. Kenenkään ei tarvitse heti lukion alussa osata valita optimaalista aineyhdistelmää jatko-opintoja varten, sillä ensimmäinen vuosi menee pakollisia kursseja opiskellessa.

– Kerron korkeakouluhaun uudistuksesta, pisteytysmalleista ja jatko-opintosuunnitelmasta myös lukiolaisten vanhempainillassa, Nurmi sanoo.

Vielä on liian aikaista arvioida, miten pisteytysjärjestelmä vaikuttaa eri aineiden opiskelu- ja kirjoitusintoon lukiossa. Opot muistuttavat, että nyt tiedetään vain vuoden 2020 valintaperusteet. Ohjauksen ja lukioiden kurssisuunnittelun kannalta olisi tärkeää, että tiedot tulevista kriteereistä tulisivat ajoissa.

Opoista on sääli, että korkeakoulut eivät ole käyttäneet lukion opinto-ohjaajien ja aineenopettajien ammattitaitoa pisteytyksiä laatiessaan. Nyt esimerkiksi ammattikorkean insinööriopintoihin voi päästä todistusvalinnalla ainoastaan yhden kurssin fysiikan opinnoilla.

 

Alati muuttuva koulutuskenttä lisää opinto-ohjaajien koulutustarpeita. Armi Nurmen mukaan koulutusta on tarjolla, mutta sitä saisi olla vielä enemmän ja ympäri Suomen. Riippuu koulun resursseista, pääsevätkö opinto-ohjaajat koulutuksiin. Eeva Mäkisestä ja Tuula Putkurista on hyvä, että myös webinaareja on tarjolla.

Putkuri muistuttaa, että opinto-ohjaajan työ ei ole vain jatko-opintojen pohtimista. Lukiossa on myös opiskelijoita, jotka eivät keksineet peruskoulun jälkeen muutakaan. Oppimisvalmiudet vaihtelevat, ja opinto-ohjaajan tukea tarvitaan myös kouluarjesta selviytymiseen.

– Emme tähtää vain siihen, millä pisteillä pääsee korkeakouluun vaan siihen, että jokainen nuori löytäisi oman polkunsa.

 

Valtakunnalliset Åpopäivät 7.–9.2.2019 Turussa. Pohdinnassa muun muassa tulevaisuuden työelämä ja mitä se opinto-ohjaajilta vaatii.

opopaivat2019.fi