Ahdingossa. Näin kalanviljelyn lehtori Antti Forsman kuvaa kalatalouden ammatillisen koulutuksen tilannetta Suomessa.
Häntä huolettaa eniten se, miten uusia opiskelijoita saisi houkuteltua alalle. Hänestä kala-alan alkutuotannosta puuttuu hyvä pöhinä. Vaikka ala on pieni, se on hänestä Suomelle tärkeä.
– Kyse on terveellisestä ruoasta ja ennen kaikkea ruoan omavaraisuudesta.
Forsman työskentelee Kalatalous- ja ympäristöopistossa Paraisilla Varsinais-Suomessa. Opistossa koulutetaan kalanviljelyn, kalastuksen, kalanjalostuksen ja kalastusmatkailun ammattilaisia. Yksikkö kuuluu Paraisten, Kaarinan ja Paimion kuntien yhteiseen Ammattiopisto Liviaan.
Suomessa kalatalous on ammatillisen koulutuksen marginaalissa. Paraisilla kalatalouden perustutkinnon aloittaa vajaat kymmenen opiskelijaa vuodessa. Mittakaava on sama myös Ammattiopisto Lappiassa ja Koulutuskeskus Salpauksessa, jotka tarjoavat samaa koulutusta.
Nyt Antti Forsman on kuitenkin toiveikas opetusalansa tulevaisuuden suhteen. Syy on Bridges-nimisessä EU-hankkeessa, johon hän lähti mukaan vuosi sitten.
– Hankkeen ajatuksena on parantaa opettajien ja opiskelijoiden osaamista, opiskelijoiden työllistymistä sekä alan näkyvyyttä ja imagoa, hän summaa.
Livian lisäksi mukana on oppilaitoksia ja yrityksiä Norjasta, Ruotsista ja Islannista. Hanke keskittyy ruokakalan kasvattamiseen, mutta Forsman uskoo tulosten hyödyttävän koko kalatalouden koulutusta.
Kala-alan alkutuotannosta puuttuu hyvä pöhinä.
Livia saa neljän miljoonan euron hankepotista puoli miljoonaa. Ylimääräisen resurssin ansiosta Forsman on voinut hypätä kokopäiväiseksi hanketyöntekijäksi.
Hänellä on ikävä lehtorin työtä ja erityisesti opiskelijoita, mutta myös kova halu saada uutta puhtia Livian kalatalouskoulutukseen.
– Uskon ehdottomasti alan tulevaisuuteen Suomessa.
Bridges-hankkeen ydin on Forsmanin mukaan se, että opiskelijan koko opintopolku suunnitellaan tiiviisti alan yritysten kanssa. Yhdessä pohditaan, miten henkilö saadaan kiinnostumaan alasta, miten kiinnostusta pidetään yllä opiskelun aikana ja miten varmistetaan, että tämä työllistyy.
Tiivis yritysyhteistyö on Forsmanista erityisen tärkeää kalatalousalalla, jossa opiskelija saattaa lähteä harjoitteluun satojen kilometrien päähän kotoa. Alan yritykset alkavat ymmärtää, että varsinkin nuoresta harjoittelijasta pitää huolehtia kokonaisvaltaisesti.
– Tämä on konkreettisempaa yritysyhteistyötä verrattuna aikaisempaan. Kahlasin yrityksiä läpi ja kyselin, voitteko ottaa opiskelijan teille kahdeksaksi viikoksi töihin.
Hankkeessa halutaan myös laatia pohjoismaiset osaamiskriteerit vesiviljelykoulutukseen. Näin samalla todistuksella voisi työllistyä alan yrityksiin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa.
– Uskon, että uudet työllistymismahdollisuudet lisäävät alan houkuttelevuutta ja tuovat osaavaa työvoimaa myös Suomeen.
Nelivuotisen hankkeen ensimmäinen vuosi on kulunut yhteistyöverkoston luomisessa. Samalla opettajien ammattitaito on kasvanut: Forsman oli esimerkiksi kollegansa kanssa tutustumassa alan vireään startup-toimintaan Ruotsissa.
Forsman odottaa hankkeen hyötyjen näkyvän Livian arjessa ensi vuodesta lähtien. Keväällä 2023 toteutetaan opiskelijoiden houkuttelukampanja hankkeen opein. Yritykset halutaan mukaan Livian toimintaan opiskeluiden alusta saakka.
Forsman haluaa, että yritykset auttaisivat opettajia houkuttelemaan opiskelijoita kalatalouden opintoihin. Hänestä avain ei ole vain isoissa messuissa. Pitää tehdä täsmäiskuja niille paikkakunnille, joissa on jo alan toimintaa.
– Olen varma, että tiivis keskustelu alan yritysten kanssa jatkuu myös hankkeen jälkeen.
Viime vuodet Forsmanista on tuntunut, että Livian kalatalouskoulutusta johdetaan numeroja tuijottaen. Kun opiskelijamäärät ovat pudonneet, on pitänyt säästää. Pedagogiikan kehittäminen, verkostoituminen ja markkinointi ovat unohtuneet.
Forsmanin mielestä suurin ongelma on alan näkymättömyys. Työnantajaltaan hän toivoisi uskoa alan koulutukseen ja satsausta markkinointiin. Kun opiskelijamäärät saadaan nousuun, kasvavat resurssitkin.
Forsman itse odottaa opetusarjen muuttuvan hankkeen jälkeen mielekkäämmäksi. Jos mikään ei muutu, hänestä ei ole enää lehtorin työhön. Hän on opiskellut varoiksi koneenhoitajan tutkinnon.
– Jos tämä ei lähde toimimaan, lähden jonnekin merille ajamaan lossia.