Päiväkotien mitoituksille selkeät sävelet

Varhaiskasvatuslain muutokset tulivat voimaan elokuussa. Laki on yksiselitteinen, eikä henkilöstömitoituksilla voi kikkailla, sanoo ministeriön erityisasiantuntija Mervi Eskelinen.

Varhaiskasvatuksessa tuli elokuun alussa voimaan kaksi merkittävää muutosta. Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautettiin, ja samalla henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku pieneni kahdeksasta lapsesta seitsemään aikuista kohti.

Muutoksista päätettiin jo viime vuoden lopulla, joten kunnilla on ollut runsaasti aikaa varautua muutokseen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Mervi Eskelinen.

– Uskoisin, että tarvittavat henkilöstörekrytoinnit on ehditty tehdä ja mahdolliset uudet tilavaraukset myös.

 

Eskelinen korostaa, että päiväkodin henkilöstömitoituksesta voidaan poiketa vain kahdessa tapauksessa: silloin, jos lapsen varhaiskasvatuspäivät ovat huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Tai siinä tapauksessa, että lapsen varhaiskasvatusaika laajenee ennakoimattomasti, vaikkapa vanhemman työllistyessä.

– On aivan selvää, että poikkeamispykälää tulkittiin aiemmin löysästi. Ei mitoitusta voi henkilöstön koulutuksen tai sairauspoissaolojen vuoksi muuttaa.

Jos henkilöstöä on vaikea saada riittämään työvuorojärjestelyin, sitä on Eskelisen mukaan liian niukasti.

Myöskään ryhmien muodostamisessa ei ole sijaa suhdelukumatemaattiselle kikkailulle, hän sanoo.

– Esimerkiksi kaksi kahden kasvattajan ryhmää, jotka toimivat tosiasiallisesti yhdessä eli yksissä tiloissa, ovat yksi ylisuuri ryhmä. Ja se ei ole lainmukainen tilanne.

 

Ryhmät pienenivät ja lasten määrä kasvaa

  • Elokuusta lähtien kolme vuotta täyttäneiden lasten ryhmässä pitää olla yksi opetus-, kasvatus- ja hoitotehtävissä oleva henkilö seitsemää lasta kohden, jos lapset ovat paikalla vähintään viisi tuntia päivässä.
  • Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen kasvattanee lasten määrää päiväkodeissa.