Onko lomautetulla oikeuksia? Mihin lomautetun työntekijän on pakko suostua? Voidaanko lomautukset peruuttaa tai keskeyttää?
Pääluottamusmies Juha Mäkitalo sai vastattavakseen monenlaisia kysymyksiä, kun Imatran kaupunki päätti lomauttaa henkilöstöään koronarajoitusten vuoksi toukokuussa. Opettajista lomautetuiksi olivat joutumassa varhaiskasvatuksen opettajat.
Mäkitalo selvitti lomautuspäätöksen kanssa kipuileville jäsenille, millaisia oikeuksia työntekijällä on lomautusilmoituksen saatuaan. Onko lomauttaminen yksinomaan työantajan sanelua?
Mäkitalon mukaan lomauttamisessa täytyy pitää kiinni sovituista säännöistä. Työnantaja voi peruuttaa lomautuksen tai siirtää sitä ennen lomautuksen alkua. Tilanne on toinen, jos määräaikainen lomautus on jo alkanut. Silloin työnantaja ei voi keskeyttää lomautusta ilman työntekijän hyväksyntää.
− Eli jos työntekijä on ehtinyt vastaanottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä, hän saa jatkaa sen tekemistä eikä joudu vaikeuksiin varsinaisen työnantajansa kanssa, Mäkitalo selventää.
Hän muistuttaa myös, että koska nyt korona-aikana lomautuksen alussa ei ole normaalia omavastuuaikaa, lomautettu saa ansiosidonnaista korvausta koko lomautusjakson ajalta eli ensimmäisestä lomautuspäivästä lähtien.
Työnantaja varautui Imatralla neljän viikon lomautuksiin. Kaupunki kuitenkin keskeytti lomautustoimet, kun maan hallitus kevensi koronarajoituksia ja -suosituksia kesäkuun alussa. Lopulta yksikään opettajista ei joutunut lomautetuksi.
Osa varhaiskasvatuksen opettajista ehti kuitenkin saada lomautusilmoituksen. Osalle taas aiheutui mielipahaa ja hankaluuksia siitä, että työnantaja edellytti lomien pitämistä osin jo toukokuussa.
Työnantaja tosin myönsi tavallista helpommin palkatonta virkavapaata, jos joku halusi pitää vapaata kesäkuukausina. Mäkitalo kuitenkin huomauttaa, että palkaton virkavapaa on valitettavan kallis vaihtoehto taloudellisesti.
Koska Mäkitalo on pääluottamusmies, jäsenet kysyivät häneltä enemmän sopimusteknisiä asioita ja kääntyivät arkisempine harmituksineen helpommin kunnan muiden luottamusmiesten puoleen. Nämä taas kysyivät tarvittaessa apua pääluottamusmieheltä.
− Lomautusilmoituksen saaneet kysyivät myös asioista, jotka eivät kuulu omaan ydinosaamisalueeseeni. Tällaisia ovat muun muassa kysymykset ansiosidonnaisen päivärahan laskemisesta.
Näissä tilanteissa on parasta ohjata jäsenet oikean tiedon äärelle eli ottamaan yhteyttä esimerkiksi Opettajien työttömyyskassaan.
Imatralla käytiin lukuvuoden 2019–2020 aikana kolmet pitkäkestoiset yt-neuvottelut. Mäkitalo kertoo, että neuvotteluihin valmistautuessa pääluottamusmiehen kalenteri menee osin uusiksi ja lomat voivat siirtyä.
Pääluottamusmiehenä Mäkitalon tehtävä on yrittää saada työnantaja ymmärtämään lomautusten hyödyttömyys ja niistä aiheutuvat haitat. Keväällä Mäkitalo tarjosi lomautusten vaihtoehdoksi kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti koskevaa kuntaveron korotusta, mutta Imatralla poliittinen tahto oli, ettei veroa nosteta.
− Koska henkilöstökulut ovat kaikkein suurimpia, niille on vaikea löytää vaihtoehtoja. Materiaali- ja tilakustannuksista voi jonkin verran säästää, mutta usein tämä tarkoittaa säästämistä työntekijöiden työvälineistä ja työskentelyoloista.
Pääluottamusmies pitää tiiviisti yhteyttä paikallisyhdistykseen ja OAJ:n toimistoon.
Neuvotteluissa pääluottamusmies keskustelee kahteen suuntaan. Varsinainen neuvottelu tapahtuu työantajan kanssa, mutta neuvotteluiden aikana pääluottamusmies pitää tiiviisti yhteyttä jäseniin, paikallisyhdistykseen ja OAJ:n toimistoon sekä tarvittaessa muihin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon liittoihin.
Mäkitalon mukaan yt-neuvotteluissa on tärkeää hallita toimintaa säätelevä lainsäädäntö eli yhteistoimintalaki kunnassa, kunnallinen viranhaltijalaki ja työsopimuslaki. Yleensä henkilöstön vähentämiseen tähtäävissä, tuotannollis-taloudellisilla perusteilla käytävissä yt-neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen.
– Jäseniä koskevat heikennykset kuten lomautukset, osa-aikaistamiset tai irtisanomiset ovat lakisääteisen neuvotteluajan päätyttyä työnantajan yksipuolisia päätöksiä, Mäkitalo muistuttaa.
Lomauttaminen tarkoittaa aina leikkausta kuntalaisten palveluihin. Opetuspuolella kyse on lakisääteisistä tehtävistä sekä lasten ja nuorten koulutuksesta leikkaamisesta. Lomautukset myös heikentävät työntekijöiden sitoutumista työnantajaan.
− Lomautukset voivat tuoda näennäistä säästöä kunnan kuluvan vuoden palkkamenoihin. Vastapuolena ovat kuitenkin oppimisvajeen kiinni kuromiseksi tarvittavat lisääntyvät tukitoimet ja niiden kustannukset sekä henkilöstön sairauspoissaolojen määrän kasvu.
Lomautukset myös haittaavat kunnan rekrytointeja. Jos kunnassa on lomautuksia käynnissä, työtä on aina ensin tarjottava lomautetuille. Siksi kesätyöntekijöitä oli viime keväänä tavallista hankalampaa palkata.