Poika lonksuttaa ovenkahvaa kouvolalaisen Eskolanmäen yhtenäiskoulun käytävällä.
– Hei onks sulla avainta? hän kysyy, kun rehtori Teija Toppila-Mörsky kulkee ohi.
Vastaus on kieltävä, mutta viereisestä ovesta kiiruhtaa erityisluokanopettaja Antti Vainikka avainnippu kourassaan. Oppilas pääsee hakemaan tehtävämonisteitaan lomautettuna olevan englanninopettajan luokasta.
Vainikka palaa omaan luokkaansa.
– No niin, sitten jatketaan tehtäviä. Kutoset ekana! hän ohjaa.
Meneillään on eräänlainen monialainen oppimistuokio erityisen tuen oppilaille. Vainikka opettaa samanaikaisesti englantia neljäsluokkalaisille, ympäristöoppia vitosille ja äidinkieltä kutosille.
Se käykin jongleerauksesta, sillä hänen apunaan normaalisti oleva koulunkäynninohjaaja valvoo toisen lomautettuna olevan opettajan luokkaa.
Käytävällä nurkan takana kaksi tyttöä hiipii. Rehtorin nähdessään he jähmettyvät eivätkä enää näytä tietävän, minne olivat matkalla – ja miksi he pyörivät käytävillä kesken oppitunnin.
Selviää, ettei mielessä ollut sen kummempaa. Tunnille annetut tehtävät olivat tulleet valmiiksi. Kun luokassa ei ole opettajaa, käytävillä kuikuillaan vain uteliaisuudesta.
– Vähän tällaista härdelliä tämä on, Toppila-Mörsky sanoo.
Meneillään olevasta härdellistä päätettiin Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksessa viime joulukuussa.
Silloin hyväksyttiin vuosien 2020–2022 taloussuunnitelma, johon sisältyivät kaupungin henkilökunnan lomautukset. Säästötavoite on yhteensä 5,5 miljoonan euroa.
Joulukuun jälkeen maailma on muuttunut melkoisesti, mutta Kouvolan lomautuspäätös on pysynyt. Opettajat lomautetaan syyslukukauden aikana kahdeksi viikoksi, pienin poikkeuksin. Esimerkiksi luokkamuotoisen erityisopetuksen opettajien lomautus rajattiin viikon mittaiseksi. Rehtorit ja apulaisrehtorit olivat lomautettuina kolme viikkoa jo kesällä.
Lukiot Kouvola laittoi lomautusten ajaksi kiinni ja antoi opiskelijoille omatoimisia etätehtäviä.
Kuntapäättäjät eivät ymmärrä, mitä lomautukset merkitsevät koulutyössä.
Syyskuun puolivälissä, jolloin Opettaja-lehti vieraili Eskolanmäen koulussa, peruskouluissa oli meneillään opettajien kolmas eli viimeinen lomautusjakso. Ensimmäisen jakson aikana kaikki opettajat olivat pakkolomalla elokuun alun vesopäiviensä ajan. Kaksi seuraavaa jaksoa toteutettiin kahdessa erässä, joiden aikana puolet opettajista oli lomautettuna ja puolet töissä.
Eskolanmäessä haastateltujen opettajien mukaan kuntapäättäjät eivät ymmärrä, mitä lomautukset merkitsevät koulutyössä.
Jo lukuvuoden kynnykselle suunniteltujen vesopäivien menetys riipaisi opettajia syvältä, rehtori Toppila-Mörsky sanoo. Puhuttavaa olisi hänen mukaansa riittänyt esimerkiksi arvioinnin uudistuksista, mutta myös pelkästään siitä, miten koulu vallitsevassa koronatilanteessa aloitetaan.
– Lukuvuosi päättyi etäopetuksen jälkeiseen lähikouluhässäkkään. Syyslukukauden alkuun mennessä tilanne oli jo muuttunut, mutta lähtökohdat olivat edelleen poikkeukselliset.
Teija Toppila-Mörsky on työskennellyt Eskolanmäen koulun rehtorina 20 vuotta. Hänen mukaansa Kouvolan seitsemän vuoden takaisista lomautuksista toivuttiin koko lukuvuosi.
Yhteistä suunnitelmaa siitä, miten koulussa menetellään vaikkapa turvavälien pitämisessä tai muissa varotoimissa, ei ehditty tehdä. Rehtori lähetti opettajille ohjeita Wilma-viestissä ja saattoi vain toivoa, että se luetaan. Opettajat kun saapuivat töihin tuntia ennen lukukautensa aloittaneita oppilaita.
Opettajat saapuivat töihin tuntia ennen lukukautensa aloittaneita oppilaita.
Kouvolan koronatilanne on tuntunut rehtorista rauhalliselta, mutta uutisotsikot ovat olleet hermostuttavia täälläkin. Koronaa on löytynyt jätevesistä, ja tartuntoja on todettu esimerkiksi jääkiekkojoukkueissa ja pesäpallon suomenmestaruusfinaalin katsomossa.
Koulutkin ovat valmiustilassa.
– Meidän tulee olla jatkuvasti valmiina siirtymään etäopetukseen vuorokauden varoajalla. Kyllä se teettää huomattavasti lisätyötä, sanoo Antti Vainikka.
Koronan ja lomautusten yhdistelmä on opettajille kohtuuton, Toppila-Mörsky sanoo.
– Elättelin vielä kesälläkin toiveita, että tilanne olisi ymmärretty ja lomautukset peruttu.
Osa lomautuspäätöksen tehneistä kunnista perui lomautukset, vaan ei Kouvola. Täällä päättäjiä ei hetkauttanut sekään, kun opetusministeriö päätti kesäkuussa koulujen korona-avustuksista.
Ministeriö ilmoitti avustusten hakuilmoituksessa, että mikäli kunta lomauttaa opetus- tai varhaiskasvatuksen henkilöstöä, korona-avustusta peritään takaisin.
– Tästäkään huolimatta Kouvolan päättävissä elimissä ei ollut halukkuutta edes pohtia, onko lomautuksista enää yhtään mitään taloudellista hyötyä, sanoo Vainikka, joka on myös kaupungin yhtenäiskoulujen opettajien OVTES-luottamusmies.
Kouvola sai varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen suunnattua koronatukea 1,46 miljoonaa euroa. Elokuussa kaupunki kertoi aikovansa palkata tuella määräaikaisesti 25 päätoimista tuntiopettajaa, kaksi oppilaanohjaajaa, kaksi S2-opettajaa, kymmenen laaja-alaista erityisopettajaa ja ”kasvatustutoreiksi” seitsemän sosionomia.
”Palkattavia määräaikaisia työntekijöitä ei käytetä paikkaamaan opettajien lomautusten aiheuttamaa henkilöstövajetta”, Kouvola alleviivaa tiedotteessaan.
Miten koronatuilla palkattavat opettajat paikkaisivat aivan eri opettajavajetta kuin sitä, minkä lomautukset aiheuttavat?
Vastauksen kysymykseen antaa ministeriö, kun se tutustuu Kouvolan raportointiin ja selityksiin koronatuen käytöstä. Ylen uutisen mukaan ministeriö oli lähettänyt lomauttajakunnille selvityspyyntöjä jo syyskuun lopussa.
Paitsi kouluissa, lomautuspäätös näyttää aiheuttavan hikoilua myös kaupungintalolla, jossa lomautukset vaikuttavat myös kirjanpidolliselta ongelmalta. Viimeisimmästä käänteestä kertoi Kouvolan Sanomat 30. syyskuuta.
Kaupunki oli lähettänyt ministeriöön muutoshakemuksen, jossa se halusi vaihtaa alkuperäiseen hakemukseen merkitsemänsä avustuksen käyttöajan alkamispäivämäärää. Nyt päivämäärä oli siirtynyt elokuulta lokakuulle, lomautusten jälkeiseen aikaan.
Tehtäviin valitut määräaikaiset opettajat eivät lehden mukaan olleet aloittaneet töitään, kun ministeriön kantaa odotettiin.
Opettajien lomautuksiin turvautuessaan Kouvola tavallaan myöntää, ettei se tällä hetkellä selviä lakisääteisten koulutustehtäviensä jokaisesta kirjaimesta. Opetussuunnitelman tunnolliseen noudattamiseen tulee tauko. Tukipalveluihin ja erityisopetuksen järjestämiseen syntyy puutteita.
Eskolanmäessä yläluokille matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa opettavalla Marke Heijalalla on Opettaja-lehden vierailun aikaan meneillään oman aineen oppitunnin lisäksi toisen ryhmän espanjantunti.
Hän ehti olla töissä reilun viikon ennen ensimmäistä lomautusjaksoaan.
– Minulle tuli tänä syksynä paljon uusia opetusryhmiä, kuten uudet seiskat, joista yhdelle ryhmälle olen luokanvalvoja. Sellainen vaatimus, että tämä homma voitaisiin käynnistää parin tunnin aikana, tuntuu kohtuuttomalta.
Opetussuunnitelman mukaan pitäisi edetä, mutta lomautusten aikana tämä käy mahdottomaksi varsinkin muita kuin omaa oppiainetta opettaessa. Marke Heijalan mukaan lomautukset haittaavat niiden rutiinien luomista, joiden avulla oppimisen edellytykset rakennetaan.
Osaa ryhmistään Heijala tapasi ennen lomautustaan vain kerran. Tämän kohtaamisen perusteella Heijalan pitäisi luottaa siihen, että hänen poissaolonsa aikana oppilaat etenevät opinnoissaan itsenäisesti ja opsia noudattaen.
Tilanne on tietenkin mahdoton.
– Tunnontuskat ovat tosi kovat. Se on moraalisesti tiukka paikka, sillä me haluaisimme hoitaa työmme hyvin. Lomautusaikanakaan oloni ei ollut mukava, kun tiesin, että oppilaat ovat koulussa keskenään ja kollegat kuormittuvat.
Ryhmiä ei voi koota suuremmiksi, koska Eskolanmäessä ei suurempia tiloja ole, eikä isoissa ryhmissä olisi koronankaan kannalta järkeä.
– Siksi kahden tilan välillä on pakko vain juosta, rehtori sanoo.
Antti Vainikan mukaan luottamusmiehelle tulevat huolet kertovat paljon opettajien asenteesta. Oma palkanmaksu on hänen mukaansa sivuseikka, kun opettajat huolehtivat koulun pyörimisestä, opetuksen onnistumisesta ja lasten turvallisuudesta.
Lista lomautusten vaikutuksista on pitkä.
Vainikan erityisen tuen oppilaiden integrointeja yleisopetukseen on tauolla, kun yleisopetuksen ryhmien opettajia on lomautettuna.
– Sama koskee suomi toisena kielenä -opetusta. Sitä ei yksinkertaisesti ole meillä ennen lokakuuta, kun opettajat ovat kiinni muualla, Vainikka sanoo.
Heijalan mukaan pysähdyksissä ovat sellaiset asiat kuin eriyttäminen, tukiopetus ja pedagogisten asiakirjojen tekeminen. Alakoulun puolella erityisopetusta järjestetään vasta lomautusten jälkeen, koska laaja-alainen erityisopettaja on kiinni ekaluokassa.
– Eihän nyt sentään elokuussa koulutaipaleensa aloittaneita ekaluokkalaisia voi luokkaan yksin jättää, Vainikka sanoo.
Teija Toppila-Mörskylle lomautusmylly on tarkoittanut arvovalintojen tekemistä.
– On tullut tilanteita, joissa olen sanonut opettajalle, että tee vain näin, minä kannan vastuun. Olemme katsoneet oppilaan etua ja luovineet, hän sanoo.
Antti Vainikan korviin kantautuneista opettajien kokemuksista kenties ikävin liittyy työrauhaan. Kun kahdessa luokassa ei voi olla samaan aikaan, työrauhaa on mahdotonta vaatia.
Hän kertoo, että edellisen lomautusjakson aikana tapahtui kaksi kertaa niin, että luokkaan palannutta opettajaa oli vastassa itkuisia oppilaita.
– Itku johtui siitä, että luokassa oli ollut niin rauhaton meininki, ettei oppituntiin ole voinut keskittyä.
Kouvolassa selvitettiin keväällä, miten etäopetus vaikutti koulunkäyntiin. Sen mukaan 25–30 prosentille oppilaista syntyi erilaisia oppimisen ja koulunkäynnin ongelmia. Toppila-Mörskyn mukaan Eskolanmäessä tämä luku oli tarkalleen 27 prosenttia.
– Meidän pitäisi antaa vahvaa tukea niille oppilaille, jotka kärsivät kevään etäkoulusta. Nyt se meidän vahva tuki on sitä, että meillä on puolet koulun henkilökunnasta pois. Että tämä on nyt se Kouvolan tapa.