Opettamalla oppii – Opettajilla on digitaidot entistä paremmin hyppysissä

Digitaitojen opettaminen on yksi parhaista konsteista oppia aiheesta itsekin. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehityksessä on selviä myönteisiä merkkejä, selvitys kertoo.

Miksi Itä-Suomen harjoittelukoulun luokanopettajan Sinikka Räty-Záborszkyn digiopetus kuulostaa sujuvan niin luonnollisesti?

– En minä ole mikään digi-ihminen ollut koskaan. Monta mutkaa olen saanut kiertää, mutta en koe tieto- ja viestintäteknologiasta mitään ahdistusta. Digitaalinen maailma on osa elämää, ja siksi myös koulua, oppimista ja opetusta, sanoo Räty-Záborszky, joka on väitellyt myös kasvatustieteiden tohtoriksi.

Räty-Záborszkyn mutkaton asenne tvt:n opetuskäyttöä kohtaan vahvistaa tietoja siitä, mitä digitaalisuuden haltuunotto opettajien parissa edellyttää.

 

Ensinnäkään Sinikka ei ole jäänyt tvt-pähkäilyjensä kanssa yksin. Parhaillaan hänellä on meneillään Opetushallituksen tukema hanke yliopisto-opettaja Susanna Pöntisen kanssa. Parivaljakon tiivis yhteistyö alkoi tosin jo seitsemän vuotta sitten, kauan ennen nykyistä projektia.

– Kaipasin tutkijana käytännönläheisyyttä ja löysin Sinikan. Vuosien varrella meillä on ollut monenlaisia yhteisprojekteja. Lasten kanssa on sanallistettu matematiikkaa ja suunnistettu tableteilla metsässä, Pöntinen kertoo.

Nyt meneillään olevassa Ilmiömäiset agentit -hankkeessa kaksikko etsii uudenlaisia pedagogisia tapoja edistää ja ymmärtää oppilaiden digitaalista osaamista. Pöntinen saa luokkahuoneesta vastalahjaksi ensi käden tietoa tutkimuksiinsa ja myös opettajaopiskelijoiden opetukseensa yliopistolla.

Digitaalisen osaamisensa heikoksi kokevien opettajien osuus laskee koko ajan.

Valtakunnalliset tiedot opettajien digitaalisen osaamisen kehittymisestä ovat rohkaisevia. Tiedot ilmenevät esimerkiksi Digiajan peruskoulu -hankkeen selvityksestä, jonka päätösraportti julkaistaan loppuvuodesta.

– Selkein muutos tuoreimpienkin tietojen valossa on se, että digitaalisen osaamisensa heikoksi kokevien opettajien osuus laskee koko ajan, sanoo tutkimusjohtaja Jarmo Viteli Tampereen yliopiston Tampere Research Center for Information and Media -tutkimusyksiköstä.

Yhä suurempi osa opettajista myös kokee, että tieto- ja viestintätekniikka rikastaa opetusta ja oppimisen kokemuksia.

Hankkeen tulokset perustuvat tuhansien opettajien ja kymmenien tuhansien oppilaiden vastauksiin. Kyselyjen idea ei ole vain valtakunnallinen tiedonkeruu, sillä vastaukset tuovat esiin myös tarkkoja tietoja yksittäisen koulun tai kunnan kehittämistarpeista.

Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Susanna Pöntinen saa kouluyhteistyöstä aineksia opetukseen ja tutkimukseen.

Että digilaitteetko ovat nyt hallussa ja digiähkystä kokonaan päästy? Ei sentään.

– Kyllä suuri osa opettajista kokee, että nämä asiat ovat rasittaviakin. Kyselymme väitteestä, jonka mukaan uuden teknologian tuominen opetukseen on kuormittavaa, viidennes oli täysin ja puolet jokseenkin samaa mieltä.

Ja sitten voisi pysähtyä miettimään sitä tosiasiaa, että tässäkin lyhyessä jutussa digi-etuliitettä on käytetty jo 11 kertaa. Se ei ole oikea kuva nykykoulusta.

– Sähköiset materiaalit ovat täydentävässä roolissa. Kyselymme perusteella kirjoja ja vihkoja käytetään opetuksessa päivittäin, mutta internetiä vain viikoittain, Viteli huomauttaa.

Osaamisen päivittämisessä keskeistä on Vitelin mukaan koulujen ja erityisesti rehtoreiden strateginen ote, ja tietenkin myös täydennyskoulutuksen mahdollisuus.

– Tuloksissamme nuoret opettajat ovat saaneet enemmän täydennyskoulutusta kuin vanhemmat, jotka sitä kuitenkin useammin toivovat. Tulisi selvittää, miksi näin on, ja ylipäänsä koulutuksia tulisi kenties räätälöidä eri ikäluokille, sanoo Viteli.

80 prosenttia opettajista kertoo saavansa vertaisopetusta muilta opettajilta. Tutoropettajamalli saakin vastauksissa runsaasti myönteistä palautetta.

 

Opettajat näyttävät löytävän aiempaa enemmän itselleen ja opetukselle sopivia sähköisiä materiaaleja. Tämän vahvistaa Joensuun opettaja–tutkija-aisaparikin.

– Hiljalleen ja kokeilujen kautta on alkanut löytyä sovelluksia, jotka ovat pedagogisesti toimivia ja kelpaavat myös lapsille, Räty-Záborszky sanoo.

Pedagogiikan ja digitaalisuuden onnistuminen voi imaista oppilaan mukaansa.

– Joskus lapset opettavat toisilleen enemmän, mitä opettajana koskaan rohkenisi vaatia.

Digiajan peruskoulu

  • Digiajan peruskoulu -hankkeessa selvitetään perusopetuksen digitalisaation kehitystä.
  • Selvityksessä kyselyt toteutetaan opettajille suunnatulla Opeka-palvelulla, rehtoreille suunnatulla Ropeka-palvelulla sekä oppilaiden Oppika-palvelulla.
  • Hankkeen päätösraportti julkaistaan loppuvuonna 2018.
  • Kuulumisia Räty-Zaborszkyn ja Pöntisen Ilmiömäiset agentit -hankkeesta voi lukea osoitteessa norssiagentit.blogspot.com