Elokuussa uudistuva oppimisen tuen malli sisältää monia OAJ:n toivomia muutoksia. Se ei ole sattumaa.
Järjestön koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat tehneet vaikuttamistyötä paremman tuen mallin ja sen rahoituksen puolesta jo vuodesta 2011 lähtien. Siis siitä, kun nykyinen kolmiportainen tuki otettiin käyttöön.
– Yleensä kun koulutuksen lakimuutos tulee, teemme vuoden, parin kuluttua jäsenkyselyn, jossa selvitämme, mitä mieltä jäsenet ovat uudistuksesta ja miten sitä pitäisi korjata, kertoo koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen OAJ:stä.
Ensimmäinen kysely kolmiportaisesta tuesta tehtiin 2013. Jäsenten selvä viesti oli, että erityisen tuen oppilaat suuressa luokassa ilman tarvittavaa tukea ei ole toimiva yhtälö. Vastaajat olivat huolissaan myös lisääntyvästä työmäärästä, etenkin paljon aikaa vievästä kirjaamisesta.
OAJ:n kopo-asiantuntijat ottivat jäsenten viestistä vaarin ja lähtivät heti vaatimaan tukeen muutoksia. Jyrki Kataisen hallitus kirjasikin ohjelmaansa tavoitteen pienemmistä ryhmäkoista. Sen sijaan seuraava, Juha Sipilän hallitus taas leikkasi perusopetuksen rahoitusta ja ryhmäkokoavustuksia.
Toinen jäsenkysely osoitti, että tuen portaat muuttuivat yhä epäselvemmiksi. Ei tiedetty, milloin pitäisi siirtyä yleisestä tuesta tehostettuun ja edelleen erityiseen tukeen. Lisäksi erityisopettajista oli pulaa ja oppimistulokset laskivat vuodesta toiseen.
Ongelmien myötä Sanna Marinin hallituksen työryhmä lähti selvittämään, miten oppimisen tukea pitäisi muuttaa. OAJ oli mukana työryhmässä. Tarkastelussa olivat erityisesti inkluusion toimivuus ja resurssien riittävyys.
– Sillä hallituksella ei kuitenkaan ollut rahaa perusopetuksen tuen uudistuksen toteuttamiseen, sillä rahoitusta kohdennettiin oppivelvollisuuden laajentamiseen ja koronapandemian hoitoon, Lahtinen muistelee.
Uudistus kulki vaalitavoitteista hallitusohjelmaan
OAJ.ssä työtä jatkettiin jälleen uudella jäsenkyselyllä. Sillä selvitettiin kolme tärkeintä tuen muutostarvetta. Vastausten perusteella ne olivat kirjaamisen vähentäminen, tukimuotojen täsmällisempi määrittely ja erityisluokkien säilyttäminen.
Näistä tuli lähtökohtia järjestön omalle oppimisen tuen mallin rakentamiselle. Samoja muutostarpeita järjestö oli jo viestinyt Marinin hallituksen työryhmässä sekä puolueille ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja.
– Pitkäjänteinen vaikuttamistyö jäsenten kanssa onnistui, ja puolueet uskoivat vuosia toistamamme viestin, ettei kolmiportainen tuki toimi. Ne ottivat tuen uudistamisen omiin tavoitteisiinsa ja sanoittivat sitä sen suuntaisesti kuin toivoimme, Lahtinen sanoo.
Puolueiden vaalitavoitteista oppimisen tuki päätyi hallitusohjelmaneuvotteluihin ja sitä kautta hallitusohjelmaan. Lahtinen kävi itse neuvotteluissa kertomassa, miten tuki pitää uudistaa.
Tärkeä viesti oli, että ilman rahaa se ei onnistu. OAJ:n mallin kustannus olisi ollut 200 miljoonaa euroa.
– Saatiin siihen lopulta sata miljoonaa.
Oikea viesti oikeaan aikaan
Koulutuspoliittinen vaikuttamistyö tarkoittaa vaikuttamista lainsäädäntöön ja koulutuksen rahoitukseen. Kuten oppimisen tuen esimerkki osoittaa, vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä.
On oltava ajoissa liikkeellä, koska pääsääntöisesti hallitusohjelmaneuvottelujen vaiheessa on jo liian myöhäistä. OAJ kun ei ole niissä neuvottelijana, toisin kuin vaikkapa tämän kevään virka- ja työehtosopimuspöydissä.
Siksi omaa viestiä pitää puskea läpi poliitikoille jo esimerkiksi puoluekokouksiin. Parin vuoden välein pidettävissä kokouksissa puolueet kirjoittavat omia tavoiteohjelmiaan, joihin ne sitten nojaavat hallitusohjelmatavoitteissaan.
– Meidän pitää olla koko ajan kaksi askelta edellä puolueita. Ja vaalien näkökulmasta kolme vuotta, kertoo koulutuspolitiikan johtava erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.
OAJ:ssä vaikuttamistyötä tekee parikymmentä koulutuspolitiikan erityisasiantuntijaa. Heille on jaettu puoluevastuut, mutta myös hyvät henkilökohtaiset suhteet poliitikkoihin ovat olennaisia.
On tärkeää osata aistia politiikan ilmapiiriä ja punnita, miten kannattaa ottaa yhteyttä poliitikkoihin. Viitamies korostaa, että viestin pitää olla napakasti ja kirkkaasti muotoiltu.
– Niin, että tapaamisen jälkeen tai viestin vastaanotettuaan ihminen oikeasti tietää, mitä me haluamme.
Ajoitus on yhtä tärkeää. Esimerkiksi nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa opettajien kelpoisuudet eivät välttämättä ole Arkadianmäellä jatkuvasti päällimmäisenä mielessä.
– Silloin ei pidä närkästyä siitä, että mikseivät he ottaneet meitä vastaan tai miksei heitä kiinnostanut.
Viitamies itse oli Sdp:n kansanedustajana sivistysvaliokunnassa vuonna 2010 kuuntelemassa Nina Lahtisen esitystä oppimisen tuen uudistamisesta.
– Muistan elävästi, kun Nina toitotti siellä, että nyt jos raha ei seuraa oppilasta, niin tässä käy huonosti. Ja niinhän siinä kävi.
Meidän pitää olla koko ajan kaksi askelta edellä puolueita.
Tavoitteet tulevat jäseniltä
OAJ:n vaikuttamistyön tavoitteet muodostetaan jäsenkyselyiden ja jäsenten tapaamisten sekä työryhmien ja toimikuntien valmistelun pohjalta. Järjestön hallitus vahvistaa tavoitteet.
Olennaista on, että päättäjille suunnattava viesti on samansisältöinen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
– Pyrimme siihen, että meidän jäsenemme viestivät mielipidekirjoituksilla ja alue- ja paikallisyhdistysten väki puhuu oman alueensa kansan- edustajille ja paikallispoliitikoille, Nina Lahtinen sanoo.
Vaikuttamisessa tehdään paljon yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja samansuuntaisia tavoitteita ajetaan yhdessä. OAJ on kuitenkin iso ja itsenäinen toimija, jonka viesti tulee kuulluksi yksinkin.
– Opetushenkilöstön, rehtorien ja päiväkodinjohtajien puolesta ei yleensä puhu kukaan muu kuin me, Lahtinen toteaa.
Timanttiliigalainen tarttuu kuntapäättäjän hihaan
Koulutuksen lakeihin vaikuttamisella ei ole mitään merkitystä, jos niitä ei onnistuta viemään käytäntöön kunnissa. Sitä varten OAJ perusti tammikuussa 2024 Timantti- liigan, jossa koulutetaan paikallis- yhdistysten kopo-vaikuttajia.
Yksi heistä on lapinlahtelaisen Matin ja Liisan koulun biologianopettaja Ritu Savolainen. Hän toimii aktiivisesti OAJ:n Lapinlahden paikallisyhdistyksessä.
Savolaisen mukaan pienessä kunnassa henkilökohtaiset kontaktit ovat erityisen tärkeitä. Niiden kautta avautuu kaksisuuntainen väylä, joka mahdollistaa suoran viestinnän päättäjille ja auttaa pysymään kärryillä siitä, mitä kunnan politiikassa tapahtuu.
– Esimerkiksi kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja on meidän koulumme entinen matematiikanopettaja. Hänelle on aina helppo soittaa.
Savolainen järjesti Lapinlahdella viime lokakuussa OAJ:n Sivistyksen avoimet ovet -tapahtuman, jossa päättäjiä kutsuttiin seuraamaan kouluarkea kuntavaalien alla.
Mediakontakteistakin Savolainen on pitänyt huolta. Lapinlahden paikallisyhdistys sai tilaisuuden ehdottaa kysymyksiä Savon Sanomien vaali- koneeseen.
– Iloksemme saimme aika monta opetukseen liittyvää kysymysehdotusta läpi.
Savolaisen mukaan tekeillä on lisäksi ehdokkaiden koulutusnäkemyksiä avaava artikkeli paikallislehti Matti ja Liisaan.
Timanttiliigassa toimiminen on opettanut Savolaiselle paljon koulutuspolitiikasta.
– Eivät luottamusmiehet yksinään voi hoitaa asioita, vaan tarvitaan muita aktiivisia henkilöitä. On tärkeää, että me opettajat olemme järjestäytyneitä ja meillä on rivit yhtenäisinä.
OAJ:n kopovaikuttamisen hedelmiä
Oppimisen tuen uudistamisen lisäksi OAJ on onnistunut vaikuttamaan kuluvalla hallituskaudella moniin muihin koulutuspoliittisiin päätöksiin. Nina Lahtinen ja Pauliina Viitamies kertovat järjestön vaikuttamistyön hedelmistä.
Koulutus erityissuojelukseen
- Saimme lupauksen, että koulutus on erityissuojeluksessa, kun hallitus tekee leikkauksia. Vaikka lupaus ei ole kaikilta osin pitänyt, suurin osa yhdeksän miljardin leikkauksista on kohdistunut muualle kuin koulutukseen. Myös luvatuista lisärahoituksista on pidetty kiinni.
Norminpurku torpattiin
- Hallituksen iso tavoite oli purkaa normeja. Kunnat vaativat eniten normeja purettavaksi opetustoimesta, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien kelpoisuuksista ja henkilömitoituksesta. Tämä saatiin estettyä.
Helpotusta varhaiskasvatuksen opettajapulaan
- Saimme hallitusohjelmaan tavoitteen 1 400:sta vakaopettajakoulutuksen aloituspaikasta. Paikkoja onkin nyt lisätty ja rahoitettu.
Lisätunnit alakouluun
- Ensi syksynä tulee voimaan laki, jolla alakouluun saadaan kolme vuosiviikkotuntia lisää ilman uusia ops-velvoitteita. Se on ollut meidän pitkäaikainen tavoitteemme.
Kännykkäkielto oppitunneille ja aveille puuttumisoikeus
- Laki on vielä eduskunnan käsittelyssä mutta menossa läpi. Sekin on ollut meidän tavoitteemme, että kännyköiden käyttöön saadaan tolkku ja aluehallintovirastoille puuttumisoikeus, jos opetus ei toteudu lain mukaan.
Taito- ja taideaineet ylioppilaskirjoituksiin
- Pitkään toivoimme lukiodiplomia ja taito- ja taideaineita mukaan kirjoituksiin. Nyt se on tapahtumassa.
Joku roti ammatillisen koulutuksen leikkauksiin
- Olemme selvittäneet leikkausten vaikutuksia ja kertoneet niistä puolueille ja medialle, jotta lisäleikkauksia ei tehdä.
Vapaan sivistystyön tulevaisuus
- Leikkausten määrää on onnistuttu pienentämään. Niiden vaikutuksia on selvitetty ja tuotu esille, jotta leikkaukset eivät unohtuisi ja toistuisi.
Korkeakoulutuksen rahoitus nousuun
- Perusrahoituksen korottaminen on yksi päätavoitteistamme. Vuosien 2026–2029 alustavissa kehyksissä tki-rahoituksesta onkin kirjattu korkeakoulujen perusrahoitukseen yhteensä 40 miljoonaa euroa.