Nuorena lukiolaisena Jarmo Kehusmaa oli oppilasvaihdossa Ranskassa. Hän asui silloin perheessä, jonka isä oli leipuri-kondiittori. Perheen liike oli kodin yhteydessä. Aterioilla istuttiin hyvän ruuan ääressä pitkään ja hartaasti, mistä jäi mieleen mukavat makumuistot.
Sittemmin Jarmo opiskeli Aix-en-Provencen yliopistossa ja oli kesätöissä Korsikalla ja Nizzassa. Täydennyskoulutuskurssien ja muiden matkojen olennaisena osana on aina ollut tutustuminen paikalliseen ruokaperinteeseen.
– Ranskalainen ruokakulttuuri on ennen kaikkea ruuan arvostamista. Ruoka on Ranskassa niin keskiössä, että meidän on sitä vaikea käsittää. Ruokaan ja syömiseen suhtaudutaan siellä aivan eri tavalla kuin täällä. Ateria koostuu aina alkuruuasta, pääruuasta ja jälkiruuasta, Jarmo toteaa.
Kaikilla Ranskan maakunnilla on Jarmon mukaan omat erikoisuutensa verimakkaroista äyriäisiin. Maa jakautuu etelän oliiviöljy- ja pohjoisen voialueisiin. Juustot, juomat, käytetyt viljat ja muut ainekset vaihtelevat. Paikalliskulttuuria ruokineen arvostetaan.
– Oma harrastukseni alkoi vuonna 1994, kun aloimme järjestää Turun ranskalaisessa seurassa gastronomisia iltoja. Sen jälkeen minua on pyydetty eri puolille Suomea Ranska-yhdistyksiin ja jopa Ranskan Suomen suurlähetystöön esitelmöimään Ranskan ruokahistoriasta ja vetämään kokkaustapahtumia. Alustan aina ensin teemasta, minkä jälkeen valmistamme teeman mukaisen menyyn.
Ruokamatkoja lautasella on tehty Provencesta Bretagneen ja Normandiasta Elsassiin. Historiateemaisissa illoissa on valmistettu Ranskan historian eri aikakausien herkkuja ja toisinaan on tutustuttu vaikka Ranskan luostareiden keittiöön.
– Myös monet ranskalaiset kirjailijat ja taiteilijat, kuten Émile Zola, Marcel Proust ja Henri de Toulouse-Lautrec ovat olleet herkkusuita. Esimerkiksi Honoré de Balzac riensi aina kirjoitusurakkansa jälkeen suosikkiravintolaansa ja söi ja joi itsensä suurin piirtein tainnoksiin.
Helsingissä jo pitkään asunut Jarmo opettaa tällä hetkellä ranskaa Malmin yläasteella ja Helsingin työväenopistossa. Vapaa-aikanaan hän toimii Suomi-Ranska-yhdistysten liiton hallituksessa sekä Helsingin ranskalais-suomalaisen yhdistyksen hallituksessa.
– Ranskalainen gastronomia on valittu 2010 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ensimmäisenä yksittäisen maan gastronomiana. Tämä on valtavan suuri matkailullinen valttikortti ranskalaisille.
Ruokailloissa Jarmo käyttää usein esiliinaa ja kokinhattua, joissa on trikolorin värit. Esiliinan ja kokinhatun hän sai lahjaksi oppilaaltaan. Sinä keväänä hän jakoi päättötodistukset kokinhattu päässä.
– On ollut hyvin palkitsevaa ja merkityksellistä tuoda esille Ranskan kulttuuria opetuksessa. Oppikirjoissakin voisi olla enemmän nimenomaan ruokaan liittyviä tekstejä. On olennaista tietää, mitä ja miten kussakin maassa syödään.
Kouluvuoden aikana Jarmo pyrkii järjestämään ranskan tunteja kotitalousluokassa, jolloin hän valmistaa ranskalaisia herkkuja oppilaiden kanssa.
– Voimme opiskella samalla, kun paistos on uunissa, ja tunnin lopuksi voimme nauttia valmistamamme ruuan. Pöydässä myös jutellaan. Se on hyvin ranskalaista!
Jarmo Kehusmaa
- 56-vuotias ranskanopettaja Malmin yläasteella Helsingissä. Opettaa lisäksi ranskaa Helsingin työväenopistossa.
- Ranskan valtio on myöntänyt vuonna 2016 Akateemisten Palmujen ritarikunnan ritarin arvon tunnustuksena työstä ranskan kielen ja ranskalaisen kulttuurin hyväksi.
- Osallistunut ranskan kielen oppikirjojen ja äänikirjojen tekemiseen.