Kuvien kikkoja ja itsetuntemuksen ituja kuvistunnilta – Ilkka Vuojalan intohimo kuvittamiseen tukee opetustyötä

YUP:n musiikki taipuu kuviksi, tuumi Ilkka Vuojala jo nuorena. Vuosia myöhemmin opettajalla on yhteinen gallerianäyttely laulaja-lauluntekijä Jarkko Martikaisen kanssa.

Kun Ilkka Vuojala oli lapsi, häntä ja isoveljeä Lauria innostivat ja opastivat piirtämään unkarilainen kuvataiteilija-isoisä ja suomalainen taiteentekijä-isoäiti.

Vielä teineinäkin veljekset vetäytyivät yhteiseen huoneeseensa piirtämään. Taustalla soi usein YUP-yhtye.

– Kuvitin silloin joitakin yhtyeen laulaja-lauluntekijä Jarkko Martikaisen sanoittamia biisejä. YUP:n musiikki on upeasti kuvailevaa, sarjakuvamaista.

 

Suomalais-unkarilaisessa perheessä kasvanut Vuojala on Turengin yhteiskoulun ja Janakkalan lukion kuvataiteenopettaja.

Piirtäjän kynät eivät jouda pöytälaatikkoon. YUP:n fanitus johti lopulta siihen, että Vuojala päätyi kuvittamaan Martikaisen viime vuonna ilmestynyttä 50-vuotisjuhlakirjaa Lihavia luurankoja, laulujen sanat ja tarinat.

– Jarkko oli tulossa keikalle Hämeenlinnaan isoveljeni syntymäpäivänä. Piirsin kuvituksen veljeni lempibiisiin, YUP:n Tämä päivä oli huono päivä ja pyysin Jarkkoa esittämään biisin veljelleni.

Kiitokseksi trubaduuri sai yhden biisikuvituksen ja pyysi myöhemmin Vuojalaa yhdeksi kirjansa kuvittajaksi.

– Ystävystyimme, ja tein kirjaan 55 kuvaa.

Keväällä Martikaisella ja Vuojalalla oli kirjan kuvituksista yhteisnäyttely helsinkiläisessä Laterna Magica -galleriassa.

 

Kuvittaminen on Vuojalalle suuri intohimo, joka tukee opetusta.

– Oppilaiden kiinnostus syttyy usein, kun he näkevät opettajan tekevän jotain, mitä he itsekin haluavat oppia.

Kyse on harjoittelusta ja kärsivällisyydestä. Opettaja näyttää, että kaikkeen on olemassa kikkansa ja kaavansa, jotka ovat opittavissa.

Seiskojen kanssa Vuojala lähtee alkeista. Oppilaat opettelevat perusvälineiden käyttöä, kuten sitä, minkä vahvuinen kynä sopii mihinkin piirtämisen vaiheeseen.

Joillakin väylä kuvataiteeseen löytyy omien mielenkiinnonkohteiden kautta.

– Siksi olen pyrkinyt opettelemaan niin moottoripyörien, autojen kuin hevostenkin piirtämistä.

 

Yläkoulussa ja lukiossa taidetta tehdään myös digivälinein. Käytössä ovat Photoshop ja digitaaliset piirtopöydät.

Lisäksi kouluun on tulossa virtuaalisen taiteen välineitä.

Seiskojen yhteen jaksoon opettaja mahduttaa koko taiteen historian. Vuojalan mukaan laajuus saattaa säikäyttää jokusen oppilaan, kunnes tulee selväksi, ettei taidehistoria ole pölyisää diojen katselua.

Nuoret katsovat musiikkivideoita, tutustuvat taiteilijatarinoihin, tutkivat kuvia ja pohtivat, miten niissä kerrotaan historian tapahtumista ja taiteilijan kokemuksista.

Ilkka huomauttaa, että taiteen tekeminen tarjoaa eväitä nuoren itsetuntemukseen, vahvistaa itseilmaisua, harjoittaa keskittymiskykyä, kehittää käden ja aivojen yhteistyötä ja antaa onnistumisen kokemuksia.

– Silti, kun graduani varten tutkin kuvataiteenopettajien tekstejä Taidekasvatuslehti Styluksessa 1900-luvun alusta lähtien, he ovat aina joutuneet perustelemaan, miksi koulussa opetetaan kuvataidetta.

 

Vuojala saa muotokuvien sekä logojen, levynkansien ja t-paitojen kuvitusten tilauksia silloin tällöin. Tapani Baggen uusi selkokirja Tuhon torni on hänen ensimmäinen kokonaan kuvittamansa kirja.

Piirtäessä soi edelleen YUP, mutta työhuoneesta saattaa kuulua myös esimerkiksi Frank Sinatraa, Nat King Colea ja Luis Primaa.

 

Ilkka Vuojala

  • Turengin yhteiskoulun ja Janakkalan lukion Turengin yksikön kuvataiteenopettaja. Opettaa myös historiaa.
  • Asuu perheineen Hämeenlinnassa.
  • Tekee kuvituksia ja muotokuvia, mieluiten lyijykynällä, tussilla tai hiilellä.
  • Töitä on nähtävillä Instagramissa nimimerkillä art_vuojala ja kotisivuilla artvuojala.com.