Kymmenen faktaa amisten vallankumouksellisesta työaikamallista

Amisten uusi työaikamalli on valmis. Palvelussuhteen ehdot ovat nyt kaikille samat koulutusalasta riippumatta. OAJ:n työmarkkina-asiamies Markku Perttunen pitää muutosta vallankumouksellisena.

1 Mikä on vuosityöaika?
Vuosityöaika perustuu opettajan tekemiin työtunteihin. Kaikki työtehtävät tehdään työajalla. Ammatillisissa oppilaitoksissa perustyöaikaa on 1500 tuntia vuodessa. Se jaetaan sidottuun, sitomattomaan ja sellaiseen työaikaan, jossa jakoa ei tehdä.

Vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät.

2 Mitä on sidottu työaika?
Työn tekemisen aika tai paikka on määrätty. Esimerkiksi palaverit, yhteissuunnittelu, opetus ja ohjaus on usein hoidettava tiettyyn aikaan työpaikalla.

3 Mitä on sitomaton työaika?
Työaikaa, jonka ajan ja paikan opettaja päättää itse. Se on enimmäkseen opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ja osaamisen arviointia.

4 Mitä on sääntelemätön työaika?
Työaikaa, jota ei jaeta etukäteen sidottuun ja sitomattomaan. Sitä ovat esimiestyöt, hanketyöt, vastuutehtävät, työelämäyhteistyö ja oman osaamisen kehittäminen.

5 Miksi opettajat siirtyvät vuosityöaikaan?
Opettajan työnkuva on muuttunut. Työaikajärjestelmän on vastattava paremmin työn tekemistä ja ammatillista reformia. Myös työn suunnittelua ja seurantaa pitää jäntevöittää.

Vuosityöaikasopimus on joustava: se mahdollistaa erilaiset työnkuvat ja tuo kaiken opettajan työn näkyviin ja palkanmaksun perusteeksi.

6 Mikä on työaikasuunnitelma?
Työaikasuunnitelma sisältää kaikki opettajan työtehtävät ja niihin varatun työajan. Työnantaja vahvistaa suunnitelman ennen luku- tai työvuoden alkua. Opettajalla ei ole sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa ei ole varattu aikaa.

7 Miten työaikaa seurataan?
Työajan seurannassa käytetään paikallisesti sovittua mallia. Opettaja seuraa työaikansa toteutumista päivittäin ja esimies tarkistaa työajan toteutumisen esimerkiksi kuukausittain. Tarvittaessa työaikaa voidaan muuttaa. Työaikaa ei seurata kellokortilla.

8 Voiko vuosityöajan ylittää?
Kyllä voi. Kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan sama korvaus kuin perustyöstäkin.

9 Entä jos työtehtäviin varattu aika ei riitä?
Työnantaja päättää, paljonko työtehtäviin on käytössä aikaa. Opettajalla ei ole velvollisuutta käyttää työtehtäviin enempää aikaa kuin työaikasuunnitelmassa on sovittu. Jos tuntuu, ettei aika riitä, ota yhteys esimieheen. Hän vahvistaa resurssit.

10 Mitä ovat vuosityöajan vapaajaksot?
Ne ovat aikoja, joille työnantaja ei voi määrätä työtehtäviä. Vapaajakso voi olla esimerkiksi kesällä kahdeksan ja talvella neljä viikkoa. Kesävapaajakson voi pitää korkeintaan kolmessa ja talvivapaan korkeintaan neljässä osassa.

 

Sama palkka ja sama työaika

Samalla työajalla saa nyt saman palkan kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Se on OAJ:n työmarkkina-asiamiehen Markku Perttusen mukaan vuosityöajan merkittävin muutos entiseen.

Uudet palvelussuhteen ehdot eivät enää ole sidoksissa esimerkiksi koulutusalaan.

− Jos opettajan tutkinto on saman tasoinen ja palvelusvuosia yhtä paljon, palkka ja työaika ovat samat riippumatta koulutusalasta, Perttunen sanoo.

Moni opettaja kysyy, voiko hänen palkkansa laskea. Perttunen vastaa, että palkka ei laske, jos työaika on sama kuin ennenkin.

− Vuosityöaika palkitsee yhdenmukaisesti kaikesta opettajan työstä ja mahdollistaa työnantajalle työn teettämisen kesällä, myös esimerkiksi kesälukukausina. Se ottaa aikaisempaa paremmin huomioon opettajan työn muutoksen, erilaiset työnjaot ja roolit.

 

Vuosityöaika oli Perttusen mukaan kevään sopimuskierroksen suurin asia. Vääntö kuntatyönantajan kanssa oli pitkä ja kivinen ja ratkesi vasta loppumetreillä. Nyt diili on tehty, ja KT ja OAJ ovat siihen sitoutuneet.

− Tämä sopimus on vallankumouksellinen koko sopimusmaailmassa. Kaikki eri ammatillisten koulutusalojen väliset sopimukset on nyt kasattu yhteen, Perttunen kertoo.

Toukokuusta lähtien Markku Perttunen on kiertänyt KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikön Hannu Freundin kanssa maakunnissa ohjeistamassa koulutuksen järjestäjiä paikan päällä. Takana on jo kymmeniä paikkakuntia.

Epätietoisuutta vuosityöajasta on vielä paljon, eikä ihme. Vuosityöaikajärjestelmä on täysin uusi ja erilainen kuin aikaisemmat työaikamallit.

− Infotilaisuuksissa on käynyt ilmi, että opettajat eivät vastusta vuosityöaikaa sinänsä, vaan ovat ennen kaikkea hämmentyneitä ja epätietoisia siitä, mihin suuntaan työsuhteen ehdot ovat muuttumassa, Perttunen sanoo.

Kierroksella Perttunen ja Freund kertovat opettajille, miten systeemi toimii ja miksi se vastaa paremmin opettajan uutta työnkuvaa, jossa on paljon muitakin tehtäviä kuin oppituntien pitäminen.

 

Kaikki ammatilliset oppilaitokset lukuunottamatta Sivistan ja valtion oppilaitoksia siirtyvät asteittain vuosityöaikajärjestelmään. Ensimmäiset oppilaitokset siirtyivät järjestelmään tänä syksynä ja viimeiset tulevat mukaan elokuussa 2020. Valtaosa, noin 11 000 opettajaa, on jo vuosityöaikasopimuksen piirissä.

Lue samasta aiheesta