Kun some suoltaa sontaa – toimi näin, jos sinua häiritään

Usein opettajan sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa kohtaama häirintä tulee huoltajalta, liittyy opettajan työskentelyyn, on kärkästä ja menee henkilökohtaisuuksiin, sanoo työmarkkina-asiamies Kari Kinnunen OAJ:sta.

Huoltaja saattaa esimerkiksi arvostella opettajan toimintaa jossakin tietyssä, omaan lapseensa liittyvässä tilanteessa ja samalla haukkua opettajaa.

Tällaista voi tulla vastaan vaikka julkisessa Facebook-ryhmässä tai jonkin median keskustelupalstalla. Joskus opettaja kuulee vanhemmalta, että toinen vanhempi on arvostellut ja haukkunut opettajaa vanhempien suljetussa Whatsapp-ryhmässä.

– Välillä täytyy ihmetellä, että minkähän takia asiaa ei ole keskusteltu ja käsitelty yhdessä opettajan kanssa vaan lähdetty purkamaan sitä somepalstalle, Kinnunen sanoo.

Häirinnällä tarkoitetaan tässä jutussa laajalla skaalalla erilaisia tilanteita, esimerkiksi nimittelyä, valheellisen tiedon levittämistä, epäasiallista arvostelua ja uhkailua.

Kinnunen arvioi, että OAJ:n tietoon tulee vain jäävuoren huippu opettajien häirintätapauksista. Yhteydenottoja aiheesta tulee useita kuukaudessa. Silloin opettajat kaipaavat toimintaohjeita ja arviota tilanteen vakavuudesta: mitä asialle voi tehdä ja onko kyse rikoksesta, esimerkiksi kunnianloukkauksesta?

– Meiltä neuvoja kyselevät ovat jo siinä tilassa, että tilanne selkeästi rasittaa ja kuormittaa henkisesti, Kinnunen kertoo.

Hän korostaa ennaltaehkäisyä ja toivoo, että päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa luotaisiin pelisäännöt huoltajien ja opettajien yhteydenpitoon. Nämä säännöt tulisi käydä läpi myös huoltajien kanssa.

Häirintää kohtaavan ei kannata alkaa ratkoa tilannetta yksin.

Jos opettaja kohtaa esimerkiksi asiatonta kirjoittelua itsestään, Kinnunen kehottaa ensimmäiseksi ottamaan yhteyttä esimieheen. Esimiehen on työturvallisuuslain perusteella otettava vastuu asiasta. Esimiehen on syytä käydä tilanne läpi opettajan kanssa, sopia etenemisestä ja olla tukena.

Ratkaisuja etsitään tilannekohtaisesti, mutta Kinnunen suosittelee, että usein on parasta tavata esimerkiksi opettajaa haukkuneen huoltajan kanssa rauhallisesti kasvotusten ja selvittää, mistä on kyse.

– Sellaiseen tapaamiseen opettajaa ei tietysti saa laittaa yksin asiaa selvittelemään. Esimiehen pitää mennä mukaan, Kinnunen sanoo.

Tarpeen mukaan tilanteiden ratkomiseen voi saada apua myös työsuojeluvaltuutetulta ja luottamusmieheltä. Jos häirinnällä on terveydellisiä vaikutuksia, voi hakeutua työterveyshuoltoon. OAJ:n lakitiimiltä on mahdollista pyytää neuvoja ja arvion siitä, onko tilanteessa menty rikoksen puolelle.

Myös kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki ammattijärjestöjen yhteisestä TJS Opintokeskuksesta sanoo, että häirintää kohtaavan ei kannata alkaa ratkoa tilannetta yksin, vaan esimiehen kanssa.

– Jos tilanteessa on jotain rikokseen viittaavaa, se on tietysti poliisiasia, Leinikki toteaa.

Hän vinkkaa myös, mitä kannattaa tehdä ensimmäisenä, jos näkee itsestään asiatonta kirjoittelua esimerkiksi Facebookissa: ottaa ruutukaappaus kirjoituksesta. Silloin kirjoitus pysyy itsellä tallessa todistusaineistona, vaikka kirjoittaja poistaisikin sen.

Jos asiatonta kirjoittelua on käyty suljetussa ryhmässä, Leinikki kehottaa pyytämään häirinnästä vinkanneelta huoltajalta, voisiko tämä välittää asiattomat kirjoitukset hänelle. Jos tämä ei halua näyttää kirjoituksia, kannattaa miettiä, miksi näin on. Mikä motiivi tällä on kertoa, että opettajaa on haukuttu?

Jos häiriköinnistä on kuullut vain huhua, Leinikin mukaan ei ole perusteita ottaa yhteyttä väitettyyn häiriköijään.

TJS Opintokeskus ja Osuuskunta Mediakollektiivi työstävät parhaillaan häiritseväpalaute.fi-verkkosivustoa, jonka tarkoitus on auttaa asiantuntijoita – myös opettajia, siis opettamisen ja kasvattamisen asiantuntijoita – ja heidän työyhteisöjään häiritsevän palautteen käsittelyssä ja ehkäisyssä. Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa on yhtenä kumppanina OAJ, ja sivusto on tarkoitus julkistaa viimeistään toukokuun lopulla.

Sivustolle tulee ohjeita niin asiantuntijoille kuin esimiehille esimerkiksi siitä, mikä on kenenkin vastuulla ja miten toimia häirintätilanteissa.

Hanketta koordinoiva Leinikki korostaa, että häiritsevä palaute ei ole yksilön ongelma, Niinpä hankkeella yritetään edistää sitä, että työpaikoilla tehtäisiin ennalta toimintaohjeet häirintätilanteita varten.

Häiritsevällä palautteella tarkoitetaan kaikkea viestintää, jonka toinen osapuoli kokee häiritseväksi, loukkaavaksi tai jopa uhkaavaksi. Leinikki huomauttaa, että kritiikkiä saa toki antaa. Häirinnän puolelle mennään, jos palaute on perusteetonta tai jatkuvaa, menee henkilökohtaisuuksiin, kohdistuu esimerkiksi henkilön sukupuoleen tai uskontoon tai on epäasiallista tai jopa uhkaavaa.

– Asiasta saa olla eri mieltä, mutta ei saa syntyä oloa, että koska me olemme eri mieltä, tuo syyttää minua joksikin, Leinikki tähdentää.

Hän huomauttaa, että häiritsevä palaute voi vaikuttaa paitsi kuormittavasti myös rajoittavasti. Häirintä voi vähentää asiantuntijoiden halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun.

Leinikin mielestä opettajien on tärkeää esimerkiksi pystyä ottamaan kantaa kuntapolitiikkaan vaikkapa koulujen resurssien turvaamiseksi.

– On hirveän vaarallista koko yhteiskunnan kannalta, jos asiantuntijat eivät osallistu yhteiskunnan kehittämiseen.