“Education is a right !” huutaa mielenilmauksen vetäjä.
“That is why we have to fight!” vastaa väkijoukko.
On maaliskuun 19. päivä, koulupäivän alkuun on puolisen tuntia.
Marylandissa Takoma Parkissa sijaitsevan koulun edustalle on kokoontunut väkeä kylttien ja banderollien kanssa. Protect our public schools, monissa niissä lukee. On opetushenkilöstöä, vanhempia, oppilaita, alueen asukkaita, järjestöväkeä.
Kun koulupäivä alkaa, joukko marssii sisään kouluun.
Aamun kulku oli sama sadoissa kouluissa eri puolilla Yhdysvaltoja. Opettajajärjestö NEA:n organisoimassa mielenilmauksessa puolustettiin julkisia kouluja ja vastustettiin Trumpin hallinnon toimia, jotka näivettävät koulutusta.
Seuraavana päivänä presidentti Donald Trump allekirjoitti määräyksen Yhdysvaltojen opetusministeriön lakkauttamiseksi.
Aiemmin maaliskuussa ministeriön henkilöstöstä oli irtisanottu noin puolet.
Tätä kaikkea osattiin odottaa. Trump otti opetusministeriön hampaisiinsa jo vaalikampanjansa aikana.
Monet toimista ovat sekä perustuslain että tutkimuksen autonomian vastaisia.
Opetusministeriön hajottaminen on yksi keinoista, joilla Trumpin hallinto iskee koulutusjärjestelmään. Se haluaa muuttaa järjestelmää ideologisten tavoitteidensa mukaiseksi, ja keinot ovat poikkeuksellisen kovat.
Yhdysvalloissa osavaltiot hallinnoivat suurta osaa julkisesta koulutuksesta, mutta opetusministeriön työllä on iso merkitys etenkin köyhille ja vammaisille oppilaille ympäri maan.
Opetusministeriö koordinoi muun muassa 18 miljardin dollarin rahoitus- ta erityisesti köyhien alueiden kouluille sekä 15 miljardin dollarin rahoitusta vammaisten oppilaiden opetukseen. Se on pyörittänyt myös erilaisia yhdenvertaisuutta tukevia ohjelmia.
Juuri yhdenvertaisuus onkin Yhdysvalloissa jylläävän ideologisen kamppailun ytimessä.
Opettajajärjestö NEA:n puheenjohtajan Becky Pringlen mielestä hallinnon pyrkimys on selkeä:
“Viedä julkisilta kouluilta oppilaiden tarvitsemat resurssit ja kanavoida ne syrjiville yksityiskouluille, joilla ei ole vastuuvelvollisuutta,” hän sanoo järjestön sivuilla julkaistussa jutussa.
Opetusministeriön lakkauttaminen ei välttämättä virallisesti onnistu. Se vaatisi kongressin hyväksynnän, jota ei ehkä ole luvassa.
Lisäksi toukokuun lopulla liittovaltion tuomari määräsi, että toimet ministeriön lakkauttamiseksi tulisi keskeyttää ja irtisanomiset perua.
Tämä oli myönteinen uutinen opettajajärjestöille, mutta oikeudellinen vääntö asiasta jatkuu. Ministeriön toiminta on joka tapauksessa vakavasti uhattuna.
Koulutuspolitiikan uudistaminen on keskeinen osa kristillisen oikeiston toimia, joilla se pyrkii viemään Yhdysvaltoja kohti konservatiivista tulevaisuutta, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.
Trumpin hallinnon koulutuspoliittisia tavoitteita on linjattu kattavasti ajatushautomo Heritage Foundationin Project 2025 -julkaisussa, Heiskanen kertoo.
Koulutusjärjestelmä on kulttuurisodassa keskeinen taistelutanner, ja Trumpin hallinnolla on ollut ensimmäisen presidenttikauden jälkeen neljä vuotta aikaa suunnitella toimenpiteitään.
– Kun Trump astui tehtäväänsä, presidentin asetuksia oli heti valmiina iso nippu, Heiskanen toteaa.
Toisen presidenttikautensa aluksi Trump antoi ensi töikseen asetuksen, jolla määrättiin lakkautettavaksi kaikki liittovaltion monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta turvaavat niin sanotut DEI-ohjelmat. Trumpia tukevat konservatiivit katsovat, että monimuotoisuusajattelu syrjii enemmistöryhmiä kuten valkoisia miehiä.
Ideologiassa sinänsä ei ole mitään uutta: Yhdysvaltojen konservatiivipiireissä on ajettu samansuuntaisia tavoitteita vuosikymmenten ajan.
Toimien voima ja keinovalikoima on kuitenkin täysin poikkeuksellinen.
Yliopistot on ajettu ahtaalle uhkaamalla niitä miljardileikkauksilla. Hallinto puuttuu niiden rekrytointikäytäntöihin sekä tutkimuksen ja opetuksen sisältöihin.
Lisäksi käyttöön on otettu kovat siirtolaispolitiikan keinot: kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita on pidätetty mielivaltaisesti ja heidän viisumeitaan peruttu.
– Monet toimista ovat sekä perustuslain että tutkimuksen autonomian vastaisia. Mitään tällaista en ole nähnyt koko tieteellisen urani aikana, Heiskanen sanoo.
Poistoon menee sisältö, jonka tulkitaan olevan niin sanotusti “woke”.
Annetaan yksityisten, ideologisten koulujen kukoistaa ja vähennetään keskustason säätelyä. Tämä on yksi Trumpin hallinnon koulutuspolitiikan pyrkimyksistä. Opetusministeriön hajottaminen on yksi keino päästä lähemmäs maalia.
Trump haluaa eroon järjestelmästä, jossa koulujen ja oppilaitosten täytyy täyttää tietyt laadulliset kriteerit saadakseen luvan opetuksen järjestämiseen. Hallinnon pyrkimyksenä on, että paikallisesti voidaan perustaa yksityiskouluja, joiden opetuksen sisällöt mukailevat vanhempien toiveita eikä opetusministeriön kaltainen taho puutu asiaan.
– Tämähän on toisaalta ristiriidassa sen kanssa, että keskustasolta nyt nimenomaan puututaan näihin sisältöihin, kuten moninaisuusohjelmiin, Heiskanen sanoo.
Instituutioiden purkamisen ja rahoituksen leikkaamisen ohella hallinto on ottanut kuristusotteen koulutuksen sisällöistä. Trumpin johtamat konservatiivit haluavat rajoittaa etenkin sukupuoleen liittyviä teemoja sekä sitä, miten mustan väestön historiasta kerrotaan.
Pyrkimyksenä on palata klassiseksi kutsuttuun opetustapaan, jossa annetaan suuri painoarvo muun muassa klassisille kirjoituksille ja Yhdysvaltojen perustajaisien esimerkille. Vastaavasti poistoon menee sisältö, jonka tulkitaan olevan niin sanotusti “woke”.
Tämäkään ilmiö ei ole uusi. Joissa- kin republikaanivaltaisissa osavaltioissa opettaja on jo vuosikausien ajan voinut saada potkut sillä perusteella, että on käsitellyt opetuksessa konservatiivien vastustamia aihepiirejä.
Vuodesta 2021 alkaen 20 osavaltiota on säätänyt lakeja, joilla on rajoitettu esimerkiksi ihonväriin, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien teemojen käsittelyä opetuksessa.
Tutkijoiden mukaan tulilinjalla ovat teemat, joiden käsittely voisi saada valkoisen enemmistön tuntemaan syyllisyyttä.
Lait ovat usein melko epämääräisesti muotoiltuja, eivätkä opettajat välttämättä tiedä, mikä tarkalleen ottaen on kiellettyä ja mikä ei.
Lukuisia kirjoja on vaadittu kiellettäväksi ja poistettavaksi kirjastojen ja koulujen valikoimista osavaltio- ja paikallistasolla.
American Library Association on koonnut listaa kirjoista, jotka ovat yleisimmin joutuneet kieltolistalle. Kärkikymmeniköstä löytyy muun muassa Nobel-voittaja Toni Morrisonin teos Sinisimmät silmät.
Opettajajärjestö NEA:n osin rahoittamassa RAND-kyselyssä opettajilta kysyttiin, miten he käsittelivät opetuksessa kymmentä arkaluontoiseksi miellettyä aihetta lukuvuonna 2023–2024.
Rajoituksilla näyttää olevan vaikutusta: niissä osavaltioissa, joissa rajoituksia on käytössä, opettajat käsittelivät ihonvärin, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen kaltaisia teemoja vähemmän kuin muualla.
Lisäksi ilmeni, että poliittinen ilmapiiri vaikutti laajemminkin. Monet opettajat kertoivat varovansa kiisteltyjä aiheita silloinkin, kun osavaltion laki ei kieltänyt niiden käsittelyä.
Hallinto haluaa tuoda rajoittavan linjan koko liittovaltion tasolle. Opetusministeriö muun muassa tiedotti helmikuussa julkaisseensa ilmiantokanavan, jossa vanhemmat ja muut voivat raportoida havaitsemistaan monimuotoisuutta edistävistä puheista ja käytännöistä kouluissa.
Osavaltioista jyrkintä laitaa opetuksen sisältöjen sensuroinnissa ja konservatiivisen koulutuspolitiikan toteuttamisessa edustaa Florida. Toimien veturina on republikaanikuvernööri Ron DeSantis, joka viime vaaleissa tavoitteli myös puolueen presidenttiehdokkuutta.
Vuonna 2021 DeSantis ajoi läpi Pysäyttäkää woke -nimellä tunnetun lain, jolla muun muassa rajoitettiin ihonväriin ja sukupuoleen liittyvien aiheiden käsittelyä koulutuksessa.
2023 Floridassa otettiin käyttöön opetussuunnitelma, joissa on hätkähdyttäviä vaatimuksia siitä, miten esimerkiksi orjuuden historiasta pitää opettaa. Oppilaille on kerrottava, että mustat ihmiset hyötyivät orjuudesta, koska se opetti heille hyödyllisiä taitoja.
Floridan opettajajärjestö kutsui linjauksia karhunpalvelukseksi oppilaille ja valtavaksi askeleeksi taaksepäin. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jorje Botello oli raivoissaan ja pettynyt, kun hän kommentoi tilannetta tuoreeltaan NEA Todaylle vuonna 2023.
“Tiedän, että monet eivät pidä siitä, että tehdään rinnastuksia Floridan tapahtumien ja fasismin välille, mutta tämä on hyvin samanlaista. Historioitsijana voin kertoa, että tämä muistuttaa sitä, mitä natsi-Saksassa nähtiin 1930-luvulla.”
Samaan aikaan Floridaan on avattu suuri joukko perinteistä, klassiseen kaanoniin perustuvaa opetusta antavia yksityiskouluja.
Moni opettaja kertoi varovansa kiisteltyjä aiheita silloinkin, kun laki ei kieltänyt niiden käsittelyä.
Hyvin resursoidut yliopistot ovat pitkään kannatelleet Yhdysvaltojen talouskasvua ja menestystä. Syykin on selvä: ne tuottavat laadukasta tutkimusta ja koulutusta.
Nyt Trumpin hallinto on kuitenkin ottanut eliittiyliopistot silmätikukseen.
Hallinto kiristää yliopistoja rahoituksen rajulla leikkaamisella.
Yliopistoja vastaan on hyökätty etenkin antisemitismisyytöksillä. Painostuksen kohteena ovat olleet myös sukupuoleen ja moninaisuuteen liittyvät ohjelmat ja niitä käsittelevä opetus.
Yliopistot ovat toki olleet ideologisen kamppailun keskiössä aiemminkin. Erilaiset ideologiat ovat asettaneet omia reunaehtojaan sille, millaiset puheenvuorot ovat olleet toivottuja tai sallittuja.
Tilanne eroaa Benita Heiskasen mukaan aiemmasta sillä, että nykyhallinnon toimet ovat niin radikaaleja: miljardiluokan rahoitusleikkauksia, sekaantumista tutkimuksen ja opetuksen sisältöihin, kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden pidätyksiä.
Toukokuussa Suomessa uutisoitiin myös Helsingin yliopiston väitöskirja- tutkijasta, jonka Fulbright-stipendi ja viisumi peruttiin, koska hänen aiheensa käsitteli rasismin kohtaamista.
– Nämä ovat aivan ennenkuulumattomia toimia, Heiskanen sanoo.
Antisemitismi on todellinen ilmiö, johon on puututtava, toteaa Yhdysvaltojen toisen suuren opettajajärjestön AFT:n puheenjohtajan Randi Weingarten. Trump kuitenkin käyttää antisemitismitutkintaa aseena hyökätessään hänelle epämieluisaa puhetta vastaan ja lietsoakseen kulttuurisotia, epäluottamusta ja vastakkainasettelua.
Weingartenin mukaan Trumpin toimet murentavat korkeakoulutuksen merkitystä demokratian suojamuurina ja talouden moottorina.
“Tätä tiedon ja ilmaisunvapauden vastaista sotaa vastaan pitää nousta oikeusistuimissa, kaduilla sekä yliopistoissa ja korkeakouluissa”, Weingarten toteaa järjestön verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa.
Osa yliopistoista on taipunut painostuksen edessä, mutta Harvardin yliopisto ilmoitti huhtikuussa haastavansa Trumpin hallinnon oikeuteen. Oikeuskanteessa hallintoa syytetään laajasta hyökkäyksestä, jolla pyritään saamaan vaikutusvaltaa akateemisen päätöksenteon hallitsemiseksi.
Heiskanen on itse väitellyt tohtoriksi Teksasin yliopistossa Austinissa. Hänen korkeatasoisen opinahjonsa rinnalle Austiniin on sittemmin perustettu uusi konservatiivinen yliopisto, jossa opetus ei käsittele yhteiskunnallisia valtarakenteita tai eriarvoisuutta vaan keskittyy esimerkiksi klassisiin kirjoituksiin.
Harvardin yliopisto ilmoitti huhtikuussa haastavansa Trumpin hallinnon oikeuteen.
Ilmiöt leviävät ympäri maailmaa lähes reaaliajassa, eikä mikään ole koskaan vain Yhdysvaltojen sisäinen asia, Benita Heiskanen sanoo.
Kulttuurisotateollisuus toimii ympäri maailmaa, ja samat teemat ovat esillä kaikissa maissa.
Yliopistonopettaja Aleksi Fornaciari opettaa Jyväskylän yliopistossa muun muassa demokratiakasvatukseen liittyviä opintojaksoja. Hän on tehnyt väitöskirjansa luokanopettajan yhteiskuntasuuntautuneisuudesta.
Yhdysvaltojen kehityskulut ovat hänen mielestään huolestuttavia.
– Oppimateriaalien ja tiettyjen näkökulmien poisveto on liberaalin demokratian, meidän oikeustajumme ja tietyssä mielessä kehitystasommekin vastaista. Mieleen tulevat tosi synkät historian ajanjaksot.
Fornaciari pohtii, että Suomelle jonkinlaista suojaa vastaavalta kehitykseltä antavat hyvinvointivaltiohistoria sekä vahvat ja yhteiset instituutiot.
Meillä ei ole samanlaista kategorista kahtiajakoa kuin Yhdysvalloissa. Silti täälläkin on nähtävissä polarisaatiota. Arvoja jaetaan entistä pienemmissä kuplissa, ja kuplien etäisyydet toisistaan kasvavat.
Jonkinasteiseen huoleen on ehkä syytä.
– Ainakin kaikkien niiden, jotka näkevät liberaalin demokratian arvot ja ihmisoikeudet tärkeänä perustana yhteiskunnalle, pitää puolustaa niitä vahvasti ja selväsanaisesti.
Kun Fornaciari puhuu opettajien kanssa siitä, mikä ammatissa on tärkeää, demokraattisen kansalaisuuden ihanteet ja niihin kasvattaminen nähdään yleensä kasvatus- ja opetustyön keskeisinä, universaaleina hyveinä.
Käytännössä kuitenkin oppiaineiden substanssiasiat ja monenlaiset kiireet saattavat arjessa ajaa niistä ohi.
Luokkahuonetyössä olisi Fornaciarin mielestä tällaisena aikana hyvä lisätä esimerkiksi kriittisen ajattelun taitojen ja ihmisoikeuksien käsittelyä oppilaiden ikävaiheeseen sopivalla tavalla. Teemoihin pääsee käsiksi tavallisissa kouluarjen kohtaamisissa.
Lasten ja nuorten keskusteluissa voi nousta jollain tavoin ihmisoikeuksia vastustavia ajatuksia liittyen oppilaiden taustaan, kokemusmaailmoihin tai erilaisuuksiin yleisesti.
– Nämä ovat hyviä tilanteita nostaa esiin sitä, että hei, tässä on lopulta kyse ihmisoikeuksista.
Helsingin Sanomat uutisoi toukokuussa, että monien aineenopettajien mukaan nuorilla on aiempaa enemmän jyrkän oikeistolaisia mielipiteitä.
Osa oppilaista kyseenalaistaa ihmisoikeuksien, syrjimättömyyden ja tasa-arvon kaltaiset peruslähtökohdat. Se saattaa koulussa ilmetä esimerkiksi rasistisena huuteluna tai natsitervehdyksinä.
Tiedot pohjautuivat lehden tekemään verkkokyselyyn.
Koulu on ratkaisevan tärkeä paikka siinä, miten demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen pohjautuva arvopohja säilyy yhteiskunnassa, Fornaciari muistuttaa.
Ei ole sattumaa, että ideologiset puhdistukset alkavat usein koulusta.
– Tietysti koulu ja muut kasvatuslaitokset ovat ne paikat, joissa massojen ajattelua voidaan ohjata ja koskettaa kasvavia mieliä. Niissä leviävät niin hyvät kuin pahatkin asiat.
Ihmiset mieltävät usein, että puhe koulusta ja demokratiasta liittyisi jotenkin puoluepolitiikkaan. Fornaciarin mukaan se ei pidä paikkaansa.
Hän kehottaa katsomaan opetussuunnitelman arvopohjaa, joka perustuu liberaalin demokratian kansalaisihanteisiin sekä vahvasti ihmisoikeuksiin ja moniarvoisuuteen. Ne ovat ainakin opetussuunnitelman laatimisen aikaan olleet varsin laajasti jaettuja.
– Ne ihanteet eivät ole minkään yhteiskunnallisen intressiryhmän tai puolueen omaisuutta vaan meidän kaikkien.
Fornaciarin mielestä jokaisen pitäisi sitoutua ihanteisiin ja miettiä, tekeekö tarpeeksi niiden eteen.
– Jos ihmisoikeuksia ei kunnioiteta, mitä vain voi tapahtua, ja se on lopulta meidän kaikkien omallatunnolla. Sen osoittaa esimerkiksi Gazan humanitaarinen kriisi.
Ei ole sattumaa, että ideologiset puhdistukset alkavat usein koulusta.
Vappuna Yhdysvalloissa marssittiin taas. Suuret opettajajärjestöt NEA ja AFT olivat mukana, kun mielenosoituksia järjestettiin noin tuhannessa kaupungissa ympäri liittovaltion.
Mielenosoitukset vastustivat yhdenvertaisuus ja tasa-arvotyön murentamista ja siirtolaisiin kohdistettuja hyökkäyksiä.
Benita Heiskasen mukaan onkin kiinnostavaa, millaisen roolin kansalaistoiminta ottaa hallinnon vastavoimana.
– Tiedämme, että kansalaisaktivismin rooli on ollut aina aika tärkeä tällaisissa yhteiskunnallisissa murroksissa.
Toinen maan tulevaan suuntaan vaikuttava asia ovat oikeusprosessit, joita hallintoa vastaan on nostettu.
Nähtäväksi jää, eteneekö kanteita korkeimpaan oikeuteen asti ja millainen on lopputulos.
Maailmanlaajuiselta opetusalan järjestöjen yhteisöltä virtaa tukea Yhdysvaltojen opettajille. Opettajajärjestöjen tapaamisessa maaliskuussa Islannissa maailman opettajajärjestön EI:n puheenjohtaja Mugwena Maluleke peräänkuulutti toivoa ja vastarintaa. Hän painotti, että historia osoittaa, että tyrannit kaatuvat ja kansa voittaa.
EI:n pääsihteeri David Edwards muistutti, että järjestö edustaa 33:a miljoonaa opetusalan työntekijää ympäri maailman. Tämä yhteisö pitää yhtä ja panee hanttiin voimille, joiden pyrkimyksenä on murentaa koulutusta ja demokratiaa.
“Fasisteilla on aihetta pelätä opettajajärjestöjä, koska meillä on näyttöjä siitä, miten olemme taistelleet heitä vastaan ja voittaneet”, Edwards totesi.
Lähteenä ja taustatietona on käytetty yhdysvaltalaisten opettajajärjestöjen NEAn ja AFT:n ja maailman opettajajärjestön EI:n verkkosivuja sekä useiden yhdysvaltalaisten ja suomalaisten uutismedioiden juttuja.