Korkeakoulut parempaa maailmaa rakentamassa

Laureassa vauhditetaan kestävää kehitystä vähentämällä ruokahävikkiä, Savoniassa järkevöitetään matkustamista ja Jyväskylän yliopistossa viisastetaan keskustelua poikkitieteellisillä näkökulmilla.

Tutkimus ja opetus ovat kestävän tulevaisuuden avaintekijöitä. Ilmastonmuutoksen lieventämiseksi tarvitaan tekniikan lisäksi syy–seuraussuhteiden ymmärtämistä sekä sellaista laaja-alaista osaamista, joka ylittää eri tieteiden väliset raja-aidat.

Suomalaiset korkeakoulut suhtautuvat vakavasti tehtäväänsä ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa tutkijat vaudittavat kiertotaloutta ja Itä-Suomen yliopistossa selvitetään ilmastonmuutoksen ja ilmansaasteiden terveysvaikutuksia.

Pikkuhiljaa vastuullisuus kasvaa konkreettisiksi teoksi ja teot osaksi korkeakoulujen strategioita ja toimintasuunnitelmia.

Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kuriin pitäisi saada ainakin kiinteistöjen energiankulutus ja liikkuminen, jotka aiheuttavat kaikkein eniten päästöjä.

 

Hävikki nollaan

Anne Turunen, liiketalouden lehtori, Laurea, Tuusula

Vedän Mission Zero Foodprint -hanketta. Työpajoissa kehitellään ideoita ravintoloiden hiilijalanjäljen mittaamiseen ja ruokahävikin vähentämiseen yhdessä ravintoloiden työntekijöiden ja sidosryhmien kuten kuntien edustajien ja laitetoimittajien kanssa. Opiskelijat tekevät harjoitus- ja opinnäytetöitä hankkeen teemoista. Ideoita testataan Espoon Leppävaaran kampuksella opetusravintola Bar Laureassa, jota pyörittävät restonomiopiskelijat. Joskus keinot ovat yksinkertaisia. Jos lounasbuffetissa on isoja lautasia, ruokahävikkiä näyttää syntyvän enemmän. Energiasyöpöt vanhat koneet puolestaan heikentävät energiatehokkuutta, mutta pienillä ravintoloilla ei välttämättä ole rahaa hankkia uusia. Hankkeen tuloksista koostetaan sähköinen työkirja suomeksi ja englanniksi.

 

Järkeä matkustamiseen

Jarkko Surakka, fysiikan ja matematiikan lehtori, Savonia, Kuopio

Savonian tavoitteena on, että henkilöstö puolittaisi työmatkustamiseen käyttämänsä ajan ja kulut vuoden 2020 aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi polkaistiin pystyyn esimerkiksi polkupyöräkampanja. Minäkin pyöräilen kuuden kilometrin matkan kampukselta kotiin, ja aamuruuhkassa matka taittuu nopeammin kuin autolla. Opiskelijoilla on myös käytössään yliopiston maksamia sähköavusteisia kaupunkipyöriä. Aiemmin matkustin paljon kansainvälisissä seminaareissa. Nyt neuvotellaan yleensä videolla ja harkitaan työmatkat tarkkaan paitsi ympäristön myös työn tehokkuuden takia. Kasvokkain tapaamiset ovat arvokkaita, ja kun ne suunnitellaan hyvin ennalta, niistä saadaan enemmän irti.

 

Isoa ymmärrystä

Kaisa Raatikainen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Työskentelen Jyväskylän yliopiston Wisdom-tutkimusyhteisössä, jossa esimerkiksi ekologit, psykologit, kauppatieteilijät ja taiteen tutkijat keskustelevat kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvistä aiheista. Tehtäväni on koordinoida planetaarisen hyvinvoinnin Mooc-verkkokurssia, joka antaa opiskelijoille keinoja käsitteellistää ilmastonmuutosta, monimuotoisuuskatoa ja muita planetaarisen hyvinvoinnin haasteita. Wisdom-yhteisö käy myös läpi Jyväskylän yliopiston kaikki toiminnat ja selvittää yliopiston aiheuttamat ilmasto- ja luontohaitat.