Karvi arvioi: opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia kannattaa lisätä

Osallisuus, yhteisöllisyys, opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet ja aktiivinen kansalaisuus. Miten nämä lukion ja ammatillisen koulutuksen uusissa opetussuunnitelmissa vilisevät teemat toteutuvat tosielämässä?

– Asiat näyttävät olevan ihan hyvällä mallilla, arviointiasiantuntija Niina Rumpu Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista summaa.

Hänen mukaansa opiskelijat itse arvioivat oppivansa edellä mainittuja taitoja keskimäärin hyvin ja käyttävänsä niistä tulevaisuudessa.

Tässä jutussa syvennytään kehitysajatuksiin, joita nousee Karvin tuoreesta arvioinnista Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella. Arvioinnissa on kuultu sekä henkilöstöä että opiskelijoita.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä heikentävät opiskelijoiden mukaan muun muassa ulkopuolisuus yhteisöstä, kiusaaminen, kiire sekä opintojen ja opetusryhmien hajanaisuus. Vaikutusmahdollisuuksia on, mutta opiskelijat eivät välttämättä jaksa tai halua tarttua niihin.

Karvin arviointiasiantuntijan Salla Venäläisen mukaan opiskelijoiden ja henkilöstön vastauksissa nousee usein esiin opintojen kuormittavuus ja opiskelijoiden jaksaminen.

– Ja jos vaikuttaminen ei kiinnosta, herää kysymys, ovatko opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet heille mielekkäitä.

Venäläisen mukaan on oppilaitoksen johdon ja koko henkilöstön vastuulla, että opiskelijat tuntevat tulevansa kuulluksi ja nähdyksi.

– Johto ottaa vastuun siitä, että nämä teemat näkyvät arjessa. Yhteiselle keskustelulle on varattava riittävästi aikaa, Rumpu lisää.

Kuopion klassillisen lukion eli Klassikan apulaisrehtorille Inka Kokkoselle sekä maantieteen ja biologian lehtorille Riikka Salmiselle on tuttua, miten haastava hajanainen lukioarki on yhteisöllisyyden kannalta.

Asiaan on puututtu esimerkiksi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tiimijaksolla. Siinä opiskelijat opiskelevat 4–5 hengen ryhmissä yhden jakson ja tutustuvat toisiinsa paremmin. Aineita on viisi, ja jakson aikana toteutetaan oppiainerajat ylittäviä projekteja.

– Näin saadaan vahvistettua heidän kuulumistaan yhteisöön, tiimiohjaajanakin toimiva Salminen selittää.

Opettajat suunnittelevat ja vetävät tiimijakson yhdessä. Salmisen ja Kokkosen mukaan tiimijaksossa opettaminen vahvistaa siis myös opettajien yhteistyötä yli oppiainerajojen.

Opiskelijoiden osallisuus toteutuu Karvin arvioinnin mukaan suurimmassa osassa oppilaitoksia melko hyvin. Opiskelijat tietävät useimmiten, mihin ja miten he voivat vaikuttaa.

Arviointi peräänkuuluttaa aktiivista vuoropuhelua ja systemaattista opiskelijapalautteen käsittelyä opiskelijoiden kanssa.

– Opiskelijoiden osallistuminen ei ole vain sitä, että kuullaan opiskelijakunnan hallitusta. Pitäisi näkyä, että opiskelijoiden ajatuksilla on oikeasti merkitystä, Rumpu summaa.

Klassikan Kokkonen ja Salminen korostavat, että opiskelijoiden kuuleminen pitää olla oppilaitoksen rakenteissa. Näin se ei riipu yksittäisistä kyselyistä tai tiettyjen opettajien ponnisteluista.

Kokkosen mukaan Kuopion lukioissa kehitetään ryhmänohjausta vuorovaikutteiseen ja toiminnalliseen suuntaan.

Klassikassa kerran jaksossa on muita ryhmänohjauksia pidempi 45 minuutin sessio, jossa on enemmän aikaa keskustelulle. Lisäksi ryhmänohjaajan haastatteluissa opettaja juttelee 4–5 opiskelijan kanssa kerrallaan.

Näin kynnys viedä viestiä eteenpäin tutun opettajan kautta on matala.

Moni uusi juttu on saanut alkunsa juttelusta opiskelijan kanssa.

Karvin arviointi kannustaa tarjoamaan opiskelijoille erilaisia ja vaihtoehtoisia tapoja osallistua ja vaikuttaa oppilaitoksen toimintaan. Rumpu ja Venäläinen kehottavat kysymään mielekkäitä tapoja opiskelijoilta, hyödyntämään digikanavia ja pöllyttämään totuttuja tapoja.

Klassikan Kokkosen ja Salmisen mielestä aito ja mutkaton keskusteluyhteys opiskelijoiden ja opettajien välillä on tärkeää osallisuuden luomisessa.

– Moni uusi juttu on saanut alkunsa juttelusta opiskelijan kanssa, Salminen sanoo.

Miten hyvät opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet oppilaitoksissaan tällä hetkellä ovat? Venäläisen ja Rummun mukaan henkilöstö näkee mahdollisuudet parempina kuin opiskelijat.

Tällä hetkellä opiskelijat pystyvät vaikuttamaan eniten teemapäiviin ja tapahtumiin. Arvioinnin mukaan he haluaisivat vaikuttaa myös opintojen sisältöön ja toteutustapoihin.

Klassikan Salminen on vienyt ajatuksen pisimmälle ihmismaantieteen kurssillaan. Kurssi rakentuu kuvitteellisen Namgalin valtion ympärille. Opiskelijat saavat päättää, suorittavatko perinteisemmän kirjallisen reitin vai lähtevätkö rakentamaan valtiota omalla luovalla tavallaan. Arviointikriteerit ovat samat.

– Opiskelijoilta on tullut kiitosta siitä, miten hyvin kurssi valmistaa ylioppilaskirjoituksia varten, kun rakennan arvioinnin pisteytyksen samantyyppisesti kuin ylioppilaskoetta arvioidaan, Salminen sanoo.

Hän on pitänyt Klassikan opettajille myös arviointikoulutuksia, joissa hän on avannut erilaisia arviointimahdollisuuksia. Hänestä läpinäkyvä arviointi antaa opiskelijoille mahdollisuuden priorisoida tiettyjä opintoja.

– Tavoitteeni on se, että tulevaisuudessa jokaisella kurssilla huomioitaisiin erilaiset oppijat ja tarjottaisiin erilaisia suoritustapoja.

Karvin arvioinnissa korostetaan, että aktiivinen kansalaisuus pitäisi sisällyttää osaksi opintoja. Tämä voisi lisätä opiskelijoiden motivaatiota vaikuttaa asioihin.

– Pitäisi löytää yhtenäinen linja sille, miten oppilaitoksen sisäinen ja muu yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta sisällytetään osaksi opintoja, Karvin Venäläinen sanoo.

Klassikassa opintopisteitä saa esimerkiksi opiskelijakuntatoiminnasta, tutortoiminnasta, koulun lehden toimittamisesta ja musiikkiesityksistä.

Kuopion lukioissa voi suorittaa myös aktiivisen kansalaisen passin. Siinä lukiolainen voi valjastaa yhteiskunnallisen aktiivisuutensa, kuten vapaaehtoistyön tai järjestötoiminnan, osaksi opintojaan.

– Ideana on liittää oma toiminta YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin, Riikka Kokkonen sanoo.

Karvin arvioinnissa puhutaan opiskelijoiden tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja aktiivisesta kansalaisuudesta, jotka pitäisi ujuttaa opiskeluarkeen ja opintoihin. Miten tämä tehdään kiireen keskellä?

Niina Rumpu ja Salla Venäläinen korostavat oppiainerajat ylittävää keskustelua ja hyvien käytänteiden jakoa opettajien kesken. Uusia elementtejä kannattaa ottaa mukaan vähitellen ja armollisesti.

Klassikassa opettajien keskustelua ruokitaan esimerkiksi pedagogisissa kahviloissa ja lukioiden aineryhmäpalavereissa. Kokkosen mukaan velvollisuuksien ja oikeuksien pitää olla tasapainossa, jotta kehittämistyöstä ei tule kuormittavaa.

– Oikeuksia pitää olla paljon, jolloin voi valita asioita, joihin haluaa vaikuttaa. Tämä pätee sekä opettajiin että opiskelijoihin.