Kun Sotkamoa etsii kartalta, kunnan löytää reilun sadan kilometrin päästä Euroopan unionin ulkorajan ylityspaikkaa. Helsinkiin on kuusi kertaa pidempi matka.
– Kainuussa ollaan, ja pitkien etäisyyksien päässä, mutta sitä tiiviimmin haluamme osallistua sekä valtakunnalliseen että eurooppalaiseen koulutuksen kehittämiseen. Olemme osa verkostoa, ja kansainvälinen toiminta luo meille hyvää yhdessä tekemisen fiilistä, Sotkamon lukion biologianopettaja Leena Korhosen sanoo etähaastattelussa.
Kansainvälisyydellä on vahva painotus paitsi lukion opetussuunnitelmassa myös Sotkamon ja siten sen koulujen strategian arvopohjassa, sanoo lukion rehtori Mauri Reinikka.
Ikkuna Eurooppaan ja maailmalle ei pysy auki itsekseen. Takapakkia Sotkamossa otettiin vuonna 2017, josta alkaen lukion IB-linjalle ei ole säästösyistä otettu enää uusia opiskelijoita. IB-linjalla opiskelijat tavoittelevat kansainvälistä ylioppilastodistusta.
Yksi keino, jolla tyrehtyvää rahahanaa on väännetty toiseen suuntaan, ovat olleet Erasmus+ -hankkeet, jollaisiin lukio on osallistunut pitkin 2010-lukua.
Vuosina 2018–2020 Sotkamon lukiossa toteutettiin EU-hanke Välkky, jossa kehityskohteita olivat etäopetusmenetelmät, digitaaliset oppimisympäristöt sekä oppiaineiden välinen yhteistyö ja yhteisopettajuus.
Välkky palkittiin tänä syksynä uudella eurooppalaisella innovatiivisen opetuksen EITA-palkinnolla. Euroopan komission myöntämän tunnustuksen sai 104 hanketta. Sotkamolaisten lisäksi Suomesta palkittiin helsinkiläinen Latokartanon peruskoulu, eteläisessä Suomessa toimiva ammatillisen koulutuksen Axxell sekä Nissnikun päiväkoti Kirkkonummelta.
Ikkuna Eurooppaan ja maailmalle ei pysy auki itsekseen.
Sotkamon Välkky-hanke oli jatkumo lukion pitkäjänteiselle kansainväliselle toiminnalle. Leena Korhonen on toiminut lukion kansainvälisyystiimin vetäjänä ja Erasmus+ -hankkeiden koordinaattorina
– IB-linjan perintönä haluamme ottaa aineenopetukseen mukaan sitä opettajien englanninkielistä osaamista, jota meillä täällä on, Korhonen kertoo..
Esimerkiksi hankkeen fysiikan, kemian ja biologian science-kurssilla käytettiin IB-mallista saatuja oppeja. Opetuksessa hyödynnettiin yhteisopettajuutta, ja osa opetuksesta oli englanniksi. Yrittäjyysteemaisella business-kurssilla puolestaan yhdistettiin yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä.
Lukioon perustettiin myös kansainvälisten opintojen kokonaisuus, jonka ensimmäinen todistus myönnettiin opiskelijalle viime keväänä. Lisäksi hankerahalla tuettiin opettajien täydennyskoulutuksia Euroopassa.
– Eihän kuntatyönantaja aina voi tällaista tarjota. Kyseessä on meille todella tärkeä täydennyskoulutusraha, Korhonen sanoo.
EU-hankkeiden hallintokieli on joskus kimuranttia, mutta mainittakoon silti kaksi Erasmus+ hankkeiden kategoriaa: KA1 ja KA2. KA on lyhenne sanoista key action.
KA1-hankkeissa kehitystyö ja täydennyskoulutus koskevat yksittäistä oppilaitosta. Tällainen on esimerkiksi Sotkamon Välkky.
KA2-hankkeet puolestaan tehdään useamman eurooppalaisen kumppanin eli esimerkiksi oppilaitosten yhteistyössä.
Helsinkiläisen Latokartanon peruskoulun englanninopettaja Seda Altunbay löysi kumppanit koulunsa koordinoimaan KA2-hankkeeseen eTwinning-palvelusta, jota hän kutsuu ”eurooppalaisten opettajien ammatilliseksi Facebookiksi”.
– E-Twinning on EU:n rahoittama ja hyvä alusta, jossa opettajien kaltaiset sosiaaliset ihmiset voivat tavata toisiaan ja keskustella, Altunbay sanoo.
Kumppaneiden etsimisen lisäksi palvelusta oli iloa hankkeen aikana. Sen sisällä järjestettiin työpajoja ja sen avulla jaettiin materiaaleja.
– Se on turvallinen alusta myös alaikäisille oppilaille, koska siihen kirjaudutaan omilla tunnuksilla.
Altunbayn hankkeen päätavoitteena oli, että oppilaat ottaisivat vastuun omasta oppimisestaan. Idea lähti tuolloin uunituoreesta perusopetuksen opetussuunnitelmasta.
Ideasta kiinnostuneet hankekumppanit löytyivät Irlannista, Hollannista ja Portugalista.
Oman oppimisen omistamisen lisäksi pääteemoja olivat digitaalisuus, kielitaidot ja hyvinvointi. Näiden ympärille kumppanit rakensivat aktiviteetit, joissa harjoiteltiin niin kuvankäsittelyä kuin vaikkapa mindfulness-tekniikoita.
Ennen korona-aikaa toteutetussa hankkeessa ylellisyyttä oli vielä se, että partnerit pääsivät vierailemaan toistensa luona. Vierailut oppilaiden kanssa järjestettiin jokaiseen neljään maahan.
Oppilaiden seuraaminen vieraassa ympäristössä oli Altunbaylle hankkeen kohokohtia.
– Oppilaat tosiaan kasvavat matkoilla. Näemme omin silmin, kuinka paljon he saavat irti näistä matkoista ja oppivat.
Own Your Learning 2.0 -hanke toteutettiin vuosina 2017–2019, ja tänä syksynä se sai EITA-palkinnon.
Erasmus+ -hankkeet avaavat kouluille ja opettajille hienoja kansainvälisyyden mahdollisuuksia, joista muutoin jäätäisiin paitsi, Seda Altunbay sanoo.
Kansainvälistä hanketyötä Seda Altunbay on tehnyt jo vuosia. Alun perin hän päätyi itsekin Suomeen opettajavaihto-ohjelman kautta. Tuolloin välivuosi turkkilaisesta yliopistosta vaihtui opintojen loppuun saattamiseen Helsingin yliopistossa ja työuraan täällä.
– Olen löytänyt Suomesta mahtavan työympäristön ja kollegat.
Erasmus+ -hankkeet avaavat kouluille ja opettajille hienoja mahdollisuuksia, joista muutoin jäätäisiin paitsi, Altunbay sanoo.
Toki myös EU-hankkeista löytyy kehittämisen varaa.
– Tällaiselle työlle ei aina löydy sopivaa kategoriaa opettajien työnkuvista, sen enempää Suomessa kuin muissakaan maissa. Opettajan tuntimäärän kohdentaminen voi osoittautua ongelmalliseksi.