Jokaiselle sopivasti tukea – Lopen yhtenäiskoulussa huolehditaan kaikille perustaidot

OAJ:n yksi eduskuntavaalitavoite on varmistaa perustaidot jokaiselle. Lopen yhtenäiskoulun erityisluokanopettaja Marjo Friman pitää tärkeänä, että pienryhmät säilytetään ja yksilölliset oppimispolut turvataan.

Jotta hyvinvointivaltio voi toimia, kaikille on varmistettava perustaidot. Näitä taitoja ovat luku-, kirjoitus- ja laskutaidon lisäksi sosiaaliset taidot, opiskelu- ja digitaidot sekä kyky huolehtia itsestä ja omasta hyvinvoinnista.

Siksi opettajan antama lähiopetus on tärkeää. Lähiopetuksessa oppilas oppii toisten kanssa toimimista ja opiskeluvalmiuksia, joiden varaan tulevaa elämää on mahdollista rakentaa.

Lopen yhtenäiskoulu haluaa turvata yläkoululaisten oppimista perustamalla ensi syksynä aloittaville seiskoille pienet opetusryhmät. 16 oppilaan ryhmässä jokaisen on mahdollista saada enemmän tukea oppimiselleen kuin nykyisissä 20 oppilaan ryhmissä.

Koulun seiskaluokkalaisista 32 prosenttia tarvitsee nyt tukea. Se on tavallista enemmän, sillä keskimäärin tukea tarvitsee 22 prosenttia seiskoista.

 

Erityisopetuksen järjestelyt Lopen yhtenäiskoulussa toimivat erityisluokanopettaja Marjo Frimanin mukaan hyvin. Friman opettaa kasi- ja ysiluokkalaisten pienryhmää, jossa on yhdeksän oppilasta.

– Koska koulussamme on paljon tukea tarvitsevia, on hyvä ettemme ole luopuneet pienryhmistä. Meillä pienryhmiin on tunkua, niihin siis halutaan, ei jouduta.

Kolmiportaisen tuen järjestelyillä koulu pyrkii varmistamaan kaikille oppilailleen mahdollisimman hyvät perustaidot. Tähän tarvitaan jokaisen lapsen ja nuoren opettamista hänen omalla taitotasollaan. Erityisessä tuessa tämä tarkoittaa usein oppiaineiden yksilöllistämistä.

Ensi syksynä koulussa aloittaa yksi laaja-alainen erityisopettaja lisää. Hän huolehtii erityisesti putoamisriskissä olevista oppilaista. Friman pitää kunnan panostusta merkittävänä. Hän haluaa, että kaikilla on koulussa hyvä olla ja oppia.

– Kun oppilas voi hyvin, opettajakin voi hyvin. Oikein mitoitettu oppimisen tuki parantaa oppilasryhmien ilmapiiriä ja samalla edesauttaa opettajien jaksamista.

Kun oppilailla on yksilöllinen vaatimustaso, koulunkäynti on palkitsevaa.

 

Lopen yhtenäiskoulussa toimii soveltava pienryhmä toiminta-alueittain opiskeleville, kuntouttava luokka sekä useita pienryhmiä. Pienryhmien oppilailla on haasteita esimerkiksi sosiaalisissa taidoissa, koulunkäynnin jaksamisessa sekä oppimisessa.

Yleensä oppilaan perustaito-odotukset ovat erilaiset kuin yleisopetuksen oppilaan, jolta voi parhaimmillaan odottaa menestymistä yliopisto-opinnoissa.

– Kun jokaisella oppilaalla on yksilöllinen vaatimustaso, koulunkäynti on palkitsevaa ja kouluun on mukava tulla. Yhden taidon oppiminen mahdollistaa uuden tavoitteen asettamisen, Friman sanoo.

Osalle yhtenäiskoulun erityisoppilaista perustaidot merkitsevät jonkinlaisen ammatin saamista ja elämässä pärjäämistä. Hyvä olisi oppia tekemään esimerkiksi työhakemus ja budjetoimaan omaa rahankäyttöään.

– Tavoite olisi selviytyä yhteiskunnassa omillaan. Sosiaalisten ja yhteiskunnallisten taitojen lisäksi paljon hyötyä on siitä, että osaa kysyä tarvittaessa apua.

Osa erityisoppilaista ei halua erityisammattikouluihin vaan tavallisiin ammattikouluihin muiden nuorten tavoin. Toiselle asteelle siirtymistä auttaa esimerkiksi mahdollisuus TE-toimiston järjestämään koulutuskokeiluun ammatti- tai erityisammattioppilaitoksessa.

 

Marjo Friman pitää yllä me-henkeä ja välittää oppilaalle tunnetta, että on läsnä oppilaan kanssa juuri tässä hetkessä. Palautteen pitää Frimanin mukaan olla realistista mutta kannustavaa.

Osalla oppilaista on haasteita myös positiivisen palautteen vastaanottamisessa. Jokainen kuitenkin tarvitsee myönteistä palautetta. Erityisesti sitä tarvitsee erityisen tuen pienryhmän oppilas, jolla saattaa olla taustalla vahva negatiivisen palautteen kokemus esimerkiksi käyttäytymisen ongelmien takia.

– Positiivinen palaute auttaa itsetunnon vahvistamisessa, ja itsetunto vaikuttaa kaikkeen elämässä.

 

Lopen yhtenäiskoulu aloitti toimintansa maaliskuussa 2021. Oppilaita on reilut 500, opettajia noin 50 ja ohjaajia parikymmentä.

Friman kiittää nykyistä yhtenäiskoulua muun muassa yhteistyön sujumisesta. Henkilöstö on jaettu tiimeihin, joiden toiminta- ja sisältöalueet pohjautuvat opetussuunnitelman laaja-alaisisiin oppimiskokonaisuuksiin.

Kussakin tiimissä on aineen-, luokan- ja erityisopettajia sekä ohjaajia. Friman vetää tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen tiimiä.

Frimanin mukaan tiimeissä työskentely on hyvä tapa oppia toisilta ja jakaa käytäntöjä. Toimiva tiimityö vahvistaa myös perustaitojen oppimista.

– Oppilaiden on hyvä nähdä, miten aikuiset toimivat yhteistyössä. Näin he saavat mallin sosiaalisten taitojen tärkeydestä.

 

Oppilaan asioita koskeva tiedonsiirto vaatii erityisopettajalta paljon paperityötä. Erityisopettaja kirjoittaa lausuntoja ja tutkimuslähetteitä, tekee tuntimerkinnöillä omaa työtään näkyväksi huoltajille, lähettää Wilman kautta viikkoviestejä sekä kirjoittaa pöytäkirjoja ja tiimitiedotteita.

Tiedonsiirtopalavereita järjestetään aina aloitus- ja muutoskohdissa. Näissä palavereissa erityisluokanopettaja käy läpi oppilaan asioita yhdessä luokan- ja aineenopettajan kanssa.

– Työajan puitteissa tämä kaikki ei onnistu. Siksi moni opettaja väsyy – varsinkin, jos tekee työtä sydämellään, kuten usea erityisopettaja. Mutta toivon, etteivät nämä kirjaamiset vie resurssia opetukselta.

Lopen yhtenäiskoulussa erityisopettajan tukena on kuraattori, terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä koulupsykologi. Lisäksi koulussa on ensi lukukaudesta alkaen neljä laaja-alaista erityisopettajaa.

Uutta koulussa on sekin, että ensi syksystä alkaen seiskaluokkalaiset saavat yhden vuosiviikkotunnin verran tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta. Frimanin mukaan näitä taitoja käytetään muun muassa ryhmäytymisen vahvistamiseen.

– Seiskojen kanssa me-hengen rakentaminen on tärkeää. Siksi voimme viettää erityisopetuksen pienryhmässä ensimmäisen viikon vaikka metsässä makkaraa paistamassa tai luokassa lautapelejä pelaten.

 

Kommentti

Erityisopettajia koulutettava lisää

Ilman erityisopettajia inkuluusio ei toimi. Koska reilut 25 prosenttia peruskoulun oppilaista tarvitsee tukea, erityisopettajia pitäisi olla yksi sataa oppilasta kohden. Näin erityisopettajalla olisi kohtuumäärä oppilaita eli noin 25.

Ongelmana on nyt, että päätös tuen portaasta ei vielä takaa mitään tukitoimia oppilaalle. Oppilas voi olla vahvimmalla tuen portaalla saamatta vahvimpia tukimuotoja.

 

Noin kymmenelle prosentille peruskoululaisista on tehty erityisen tuen päätös. Tehostettua tukea saa noin 15 prosenttia. Tässäkään tuessa ei ole säädetty velvoittavasti siitä, mihin tukeen oppilaalla on oikeus.

OAJ vaatii, että tehostetussa tuessa oppilaan tulisi aina saada erityisopettajan antamaa opeusta, tukea ja ohjausta.

Palkkatilastojen mukaan erityisopettajia on noin 7 500. Heitä tarvittaisiin tuhansia lisää. Erityisopettajakoulutukseen olisi saatava lisää aloituspaikkoja.

Hyvä polku erityisopettajaksi on myös luokanopettajan ja aineenopettajan lisäopinnoilla hankkima erityisopettajan pätevyys.

Aineen- tai luokanopettajataustaisella erityisopettajalla olisi kattava koulutus ja kokemusta arjen koulutyöstä.

 

Nina Lahtinen OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja