”Johanna on ihana” – vapaa-ajanavustaja valaisee Kari Antinojan päiviä

Opettaja-lehdessä kerroimme erityisluokanopettaja Johanna Huhtalasta, joka toimii kolmekymppisen Kari Antinojan vapaa-ajan avustajana. Tässä haastattelussa lisää Johannan kirjaamia Karin vastauksia siitä, mitä yhteistyö Johanna kanssa Karille antaa.

Kerro lyhyesti itsestäsi.

Olen Kari Antinoja. Asun palvelukodissa Oksakujalla ja vanhempien luona käyn välillä viikonloppuisin. Tykkään pyramideista, mutta sinne ei nyt pääse. Ja Johanna on kertonut, että pyramidiin ei pääse ilman matkanjohtajaa. Johanna on käynyt. Oksakujalla tykkään katsoa Muumilaakson tarinoita ja syödä ruokaa. Tykkään tietokoneista.

 

Milloin tapasit Johannan ensimmäisen kerran?

Siellä Bovallius-koulussa, Johanna oli opettaja ja minä olin oppilas. Siellä sain käyttää tauoilla Johannan kameraa. Minä kuvasin ja siirsin esityksiä koneeseen.

 

Kuvaile Johannaa kolmella sanalla.

Nainen, ystävä, avustaja.

 

Mihin tarvitset Johannaa?

Johanna auttaa minua aina kun tarvitaan. Minä en osaa lukea, Johanna lukee minulle. Johanna pyöräilee minun kanssa, koska en voi lähteä yksin. Yksin minä saattaisin eksyä ja voisi käydä hullusti. Ihmiset eivät aina ymmärrä minua. Silloin Johanna tukee minua, pyydän Johannan apuun.

 

Millainen opettaja Johanna oli?

Kun Johanna oli opettaja, hän käski minut joskus sinne jäähypenkille eikä tullut sitä perjantaipalkintoa. Pöhkö minä. Joskus minä temputtelin.

 

Onko Johanna erilainen nyt, kun hän on avustaja?

Koulussa Johanna neuvoi minua ottamaan salaattia, nykyään minun ei enää tarvitse.

 

Mitä teette mieluiten Johannan kanssa?

Kivaa on käydä Johannan ystävän Annikkan luona kylässä. Siellä saan pelata Hugo-peliä ja pitää puheen. Käydään syömässä ravintolassa, eniten pidän siitä kiinalaisesta ja Burger Kingistä. Johannan luona me katsotaan Tinttiä ja Johanna lukee minulle Heimo Huimaa.

Viime kesänä kävimme paljon onkimassa. Sain kalaa, ne laitettiin ämpäriin. Johanna auttoi minua syötin laittamisessa, koska minä pelkäsin, että koukku on terävä. Johanna ottaa myös kalat pois koukusta. Talvella me laskemme pulkalla, välillä käymme myös hiihtämässä. Kerran minä menin pulkalla isosta hyppyristä ja mätkähdin. Onneksi selästä ei mennyt luu poikki. Silloin Johanna pelästyi. Jos joutuisin sairaalaan, Johanna tulisi kyllä katsomaan minua. Kerran kun Johanna oli opettaja, minä sairastuin ja jouduin sairaalaan. Johanna tuli sairaalaan ja toi minulle laskiaispullan ja Aku Ankka -kirjan.

 

Mikä Johannassa on parasta?

Johanna on ihana. On mukavaa, kun hän vie minua laivaristeilyille ja ulkomaille. Siihen tarvitaan matkalaukku. Johanna ei suutu minulle koskaan. Joskus Johannaa harmittaa, kun minä teen oharit. Jos ollaan sovittu että nähdään, niin silloin pitää tulla paikalle.

 

Milloin Johanna ärsyttää sinua?

En koskaan suutu Johannalle. Paitsi kerran siellä junassa. Minä halusin juoda Johannan pillimehun ja siitä syntyi soppa. Johanna sanoi, että käy ostamassa oma ravintolavaunusta, mutta en suostunut menemään. Sovittiin kyllä riita. Kerran Inttileirillä minä ostin niin paljon karkkia, että siitä tuli riita.

 

Mitä olisi vielä kiva tehdä Johannan kanssa?

Viime kesänä meidän piti mennä tähtitorniin, mutta oli pilvistä. Meidän piti matkustaa myös Kööpenhaminaan. Viimeksi olimme siellä huvipuistossa, nyt olisin halunnut sinne pelihalliin. Emme päässeet, koska kesällä ei saanut matkustaa. Puuhamaassa kävimme yhtenä kesänä. Olemme käyneet myös siellä Muumimaailmassa Naantalissa. Siellä oli Niiskun verstas. Haluaisin taas matkustaa ulkomaille, mutta sinne ei nyt pääse. Haluaisin myös matkustaa asuntovaunussa. Siellä on sänky. Haluaisin nukkua asuntovaunussa.