Amisreformi on vielä kaukana tavoitteistaan, paljastaa 1500 opettajan jättikysely

Anteeksi, mutta olisiko teillä hetki aikaa puhua ammatillisesta koulutuksesta?

Tällaisen kysymyksen kuullessaan ihminen kavahtaa. Luvatessaan pienen hetken aikaansa eteensä saakin päättymättömän kysymysten patteriston.

Tilanne kuitenkin muuttuu, jos aiheesta onkin sanomisen tarvetta. Viime vuonna uudistuneesta ammatillisesta koulutuksesta sitä tuntuu monilla asianosaisilla todella olevan.

Kerrottavaa riittää myös opettajilla, jotka eivät säikähtäneet yli 50 kysymystä sisältänyttä kyselyä ammatillisen toisen asteen koulutuksen tilasta.

Yksityiskohtaiseen kyselyyn vastasi 1 432 amisopettajaa. Tuloksista löytää sekä reformin toimivia osia että ongelmia, joihin tarttumisen kysely voisi tehdä helpommaksi.

– Reformin toimeenpano on vielä kesken, ja toimivien käytäntöjen löytymisessä on tärkeää kuulla opettajia ja opiskelijoita. Yksi ilahduttava tulos kyselyssä on se, että ainakin osassa oppilaitoksista ongelmiin on tartuttu ja vaikeaksi osoittautuneita toimintatapoja on muutettu, OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen sanoo.

Koulutuksen järjestäjille ja päättäjille kyselyn tulokset ovatkin sekä kehitysideoiden aarrearkku että toimenpiteiden työkalupakki. Kyselyn toteuttivat OAJ, Työväen sivistysliitto TSL, opiskelijajärjestö Sakki, Kiipulan ammattiopisto sekä Opetushallitus.

 

Analyysi vastauksista on tehty ja jokainen tuhansista avoimista vastauksista on luettu. Tuloksissa näkyy vaihtelua niin alueiden kuin oppilaitostenkin toimintakulttuurien välillä. Se voi olla pettymys sekä pessimistille että optimistille: kyselyn perusteella amiksen asiat eivät ole pelkästään hyvin tai huonosti.

– Uudistus koetaan askeleena järkevään suuntaan. Ne asiat, joista nousee ongelmia ja kritiikkiä, voitaisiin korjata kohdennetuin toimin, tuloksia analysoinut hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru TSL:stä toteaa.

60 prosenttia vastaajista kertoo, että opiskelijan henkilökohtainen ohjaaminen on lisääntynyt reformin myötä. Tämä olisi hyvä uutinen, ellei asialla olisi kääntöpuolta.

– Henkilökohtaisen ohjaamisen lisääntyminen on hyvä juttu, mutta eihän se lohduta, jos samaan aikaan opetus vähenee. Kokonaisuus on sellainen, että kehitettävää riittää vielä runsaasti, koulutuspoliittinen asiantuntija Samuli Maxenius Suomen ammattiin opiskelevien liitosta Sakkista sanoo.

Opetuksen vähentymisestä kertoo yli puolet, 54 prosenttia opettajista. Nina Lahtisen mukaan tämä on huono merkki, koska opiskelijat tulevat amikseen saadakseen opettajan rinnalleen.

– Osaamista voi hankkia ja olemassa olevaa osaamista näyttää uudistuksen myötä koska ja missä vain. Se perusasetelma ei silti muutu, että oli kyse sitten opetuksesta tai henkilökohtaisesta ohjaamisesta, koulutukseen tullaan saamaan opettajalta tukea asioihin, joita halutaan oppia, Lahtinen sanoo.

 

Seikkaperäisessä kyselyssä opetuksen muutoksista saatiin pelkkää opetuksen määrää tarkempiakin tietoja. Esimerkiksi se tuntimäärä, joka opettajalta kuluu yhtä osaamispistettä kohden, keikkuu vastauksissa kuin suomalainen kevät.

– Opetustuntimäärät vaihtelevat miten sattuu. Saman asian oppimiseen käytettävä aika voi vaihdella opettajien vastauksissa puolesta tunnista 24 tuntiin sen mukaan, paljonko koulutuksen järjestäjä osoittaa resurssia asiaan, Lahtinen sanoo.

Hänen ja OAJ:n mielestä osaamispisteen edellyttämä opetus olisi määriteltävä valtakunnallisesti.

– Lukiossa opintopisteelle on täsmällinen tuntimäärä, mutta amiksessa sen puute tekee eroista hurjia. Kyse on yhdenvertaisuudesta. Nykytilanne on opiskelijoille kohtuuton, Lahtinen sanoo.

Opetushallituksessa ajatus osaamispisteen valtakunnallisesta opetustuntimäärästä ei saa vastakaikua.

– Osaamispisteen linkittäminen aikaan on siinä mielessä mahdotonta, että ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteet on sidottu osaamiseen, ei aikaan. Osaamista arvioidaan suhteessa sen kattavuuteen, vaikeusasteeseen ja merkittävyyteen, projektipäällikkö Sanna Pensonen Opetushallituksesta sanoo.

OAJ:n mukaan tämä on vain puute, joka voidaan korjata.

– Osaamispistettä vastaavalle tiedolle ja taidolle on mahdollista määrittää aika, joka sen hankkimiseen keskimäärin kuluu. Meidän ehdotuksessamme määritelmä tehtäisiin opetukselle ja opiskelulle silloin, kun suorittajalla ei ole aikaisempaa osaamista asiasta, Lahtinen sanoo ja toivoo uuden hallituksen tarttuvan ammatillisen koulutuksen jatkokehitykseen heti kautensa alussa.

Reformissa käyttöön otettua jatkuvaa hakua opintoihin piti toimivana 41 prosenttia kyselyyn vastanneista. Päinvastaista mieltä oli 59 prosenttia.

Kiitosta sai jatkuvan haun joustavuus varsinkin opiskelijan kannalta. Kriittiset vastaukset liittyivät usein opettajien työmäärän lisääntymiseen. Eri tahtiin aloittavien opiskelijoiden opetuksen pitäminen laadukkaana herättää huolta.

Peräti kaksi kolmannesta oli sitä mieltä, että reformi on heikentänyt opiskelijoiden ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä.

– Moni 15–16-vuotias menee opiskelussa vahvasti ryhmän ja kavereiden mukana. On iso kysymys, miten aikuisten ja nuorten ryhmät saadaan toimimaan niin, että osallisuus ja yhteisöllisyys palvelevat jokaisen opintopolkua, Sakkin Samuli Maxenius sanoo.

Kyselyssä opettajat toivoivat jatkuvaan hakuun suunnitelmallisuutta ja selkeitä aloitusajankohtia opinnoille.

– Vaikka aina voikin hakea, opintoja ei voi aloittaa ihan kaiken aikaa. Siellä, missä jatkuva haku toimii, opintojen aloittaminen on pilkottu tiettyihin ajankohtiin, kuten jaksojen alkuun, OAJ:n Lahtinen sanoo.

Ammatillisen reformin sisällöllisiä pääasioita on myös työpaikoilla oppimisen lisääminen. Miten siinä on onnistuttu?

Kyselyssä vain 28 prosenttia opettajista vastasi, että työelämäyhteistyö on reformin myötä ylipäätään lisääntynyt. Tasan puolet oli sitä mieltä, että yhteistyön määrässä ei ole muutosta aiempaan.

60 prosenttia kertoi, etteivät he pysty riittävän usein käymään työpaikalla ohjaamassa opiskelijaa. Alle puolella opettajista oli riittävästi tilaisuuksia keskustella työpaikkaohjaajien kanssa.

Työväen sivistysliitolle opettajakysely oli osa Ammattitaitoa yhdessä -hanketta, jonka päähuomio on nimenomaan opiskelun työelämäyhteistyössä. Hankkeessa TSL selvitti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa myös sitä, mitä työpaikoilla ajatellaan amisopiskelijoista ja työpaikoilla oppimisen sujuvuudesta. Asiasta kysyttiin yritysten työpaikkaohjaajilta ja luottamusmiehiltä.

Myös tuon kyselyn perusteella reformin perusideat tunnetaan yrityksissä huonosti. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö voisi toimia paremminkin.

Vastaajista kolmannes sanoi, että työpaikka saa tarvittaessa tukea ammatilliselta oppilaitokselta opiskelijoiden ohjaamisessa. Vain vajaan viidenneksen mielestä ammatillinen opettaja on riittävästi läsnä työpaikalla.

– Sellainen yhteenveto on huolestuttava, jossa opetus vähenee samalla, kun opettajat eivät pääse käymään työpaikoilla riittävästi, TSL:n Ilkka Vuorikuru sanoo.

Hän on kuitenkin havainnut, että työpaikat ovat heräämässä reformin velvollisuuksiin ja mahdollisuuksiin.

– Aletaan ymmärtää, että työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyö on se avain, jolla vastataan moniin pulmiin ja viime kädessä myös osaajapulaan.

Fiksuimmat yritykset satsaavat Vuorikurun mukaan työpaikkaohjaajien osaamiseen paremmin, toiset ”karsitulla mallilla”.

– Pelkästään hyvästä sydämestä työpaikoilla tehdään lopulta melko vähän. Se ei johdu siitä, että siellä olisi pahoja ihmisiä, vaan työpaikkojen rutiineista, joissa kaikelle ei vain ole tilaa ja aikaa. Jos työpaikoilla oppimiseen saataisiin luotua luontaisia ja oppimista tukevia palikoita, varmasti näkisimme hyviä tuloksia.

 

Tietoa ammatillisen koulutuksen tilanteesta on kerätty monesta näkökulmasta. Nyt julkaistun opettajakyselyn lisäksi kyselyjä ja selvityksiä ovat julkaisseet hiljattain esimerkiksi Opetushallitus, Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amke, Aikuisopettajien liitto sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijajärjestöt Sakki ja Osku.

Suomeen eduskuntavaalien jälkeen koottava hallitus pääsee osallistumaan ammatillisen reformin jatkotoimenpiteisiin.

Moniin kysymyksiin on jo vastattu. Johtopäätökset kiinnostavat jo etukäteen.

Tutustu OAJ:n vaalitavoitteisiin:

koulutusratkaisee.fi