Amisopinnot uuteen asentoon – omat polut kaikille opiskelijoille

Ammatillisissa oppilaitoksissa hiotaan käyttöön monia uusia toimintatapoja. Pieksämäellä laajan osaamisen tavoite ja pienet ikäluokat keikauttivat tekniikan opinnot uudenlaiseen starttiin. Turun ammatti-instituutissa puolestaan on jo vuosia hitsattu koulutusta sopimaan telakan koulutus- ja työvoimatarpeisiin.

Tekniikan perusteet monesta kulmasta

Pieksämäellä koulutetaan tekniikan alan moniosaajia. Uusien opiskelijoiden ensimmäinen lukukausi rullaa yhteisen opinto-ohjelman mukaan siten, että nuoret oppivat perusteet niin auto-, rakennus-, metalli- kuin sähköalastakin. Oman alan he valitsevat vasta syyslukukauden lopussa.

– Idea uuden mallin kokeiluun lähti kes-kusteluista yrittäjien kanssa. He haluavat moniosaajia työntekijöikseen, Etelä-Savon ammattiopiston sähköalan opettaja Aku Hyvönen kertoo.

Toinen keskeinen tavoite on yrittäjämäisen asenteen herättäminen opiskelijoissa. Syyslukukaudella yrittäjiä vierailikin oppilaitoksessa aiempaa enemmän. Myös ryhmät ovat tehneet yritysvierailuja. Yrittäjät pyritään sitouttamaan yhteistyöhön yrityskummimallin kautta.

Opettajien mielestä yhteistyö työelämän kanssa on parantunut ja monipuolistunut. Myös opiskelijoilta ja vanhemmilta on saatu pääasiassa positiivista palautetta.

– Moniosaaminen on tätä päivää. Esimerkiksi autoasentajan täytyy tuntea sähköpuolen perusasiat, kun sähköautot ja hybridit yleistyvät. Sähköasentajan on hyvä tietää rakentamisen perusteita ja päinvastoin, Hyvönen perustelee.

 

Motiivi uuden mallin taustalla on laaja-alaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen Pieksämäellä, jossa nuorten ikäluokat ovat käyneet pieniksi. Etelä-Savon ammattiopiston toimipisteet ovat Mikkelissä ja Pieksämäellä. Opiskelijoita on yhteensä 8 000, joista 500 opiskelee Pieksämäellä.

Hyvösen mukaan pienen yksikön kaikille aloille ei välttämättä tule riittävästi hakijoita.

– Mallin myötä saamme opiskelijat isompiin aloitusryhmiin ensimmäiseksi vuodeksi.

Yhteishaussa opiskelijat hakevat edelleen yhdelle alalle. Yhteisen tekniikan alan vaihtoehdon luominen hakuun osoittautui vielä hankalaksi.

Opiskelijat saavat jatkaa yhteisen aloituksen jälkeen haluamallaan alalla sikäli kun alakohtaiset kriteerit täyttyvät. Esimerkiksi sähköalalla tarvitaan hyvä värinäkö. Jostakin ryhmästä voi tulla suurempi ja toisesta pienempi.

– Opiskelijoiden innostus on yllättänyt positiivisesti. Luulin, että mallin läpiviemisessä saadaan painia enemmän, Hyvönen myöntää.

 

Tekniikan alan opettajat ovat suunnitelleet ensimmäisen syksyn opinto-ohjelman yhdessä. Palavereissa on pohdittu, mitä alat voivat oppia toisiltaan ja mitä perusasioita jokaisen opiskelijan pitäisi hallita.

Opettajien yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi.

– Tämä on muuttanut opettajan työtä erityisesti ajattelun tasolla. Minun pitää nähdä asiat työelämälähtöisemmin, kokonaisvaltaisemmin ja myös muiden alojen näkökulmasta, Hyvönen pohtii.

Opettajat ovat myös määritelleet yhdessä, millaista osaamista ensimmäisen vuoden aikana pitäisi opetussuunnitelman valossa kertyä. Opiskelijat rastittavat osaamispassiin, mitä he osaavat ja mitä pitää vielä harjoitella.

– Aika helposti tulee passiin rukseja, vaikka kyseistä asiaa ei olisi edes tehty. Monella opiskelijalla arviointitaidot eivät ole vielä kohdillaan, Hyvönen sanoo.

 

Moniosaajamallia on valmisteltu Pieksämäellä kehittämishankkeessa puolitoista vuotta. Varsinainen opiskelu alkoi viime syksynä. Kokeilu on nostanut esiin myös kysymyksiä.

Esimerkiksi rahoituksen kertyminen ja opintojen rakenteen muuttuminen askarruttavat opettajia. Aiemmin lukuvuodessa saatiin tutkinnonosa valmiiksi. Nyt osien valmistuminen jakautuu useammalle vuodelle.

Myös ryhmäkoot mietityttävät. Ensimmäisen vuoden eri aloja kiertävissä ryhmissä on 20 opiskelijaa. Se on Hyvösen mukaan liian paljon yhdelle opettajalle.

– Tämäkin on rahoituskysymys. Työnantaja on laskenut, että sen kokoisilla ryhmillä alat voidaan säilyttää. Raha ohjaa nykyisin kaikkea tekemistä, Hyvönen huokaa.

Pieksämäellä on havaittavissa pientä kehittämisähkyä. Tekniikan aloitusvuoden rinnalla on siirrytty kokeilemaan opettajien vuosityöaikaa. Lisäksi uuden koulurakennuksen suunnittelu on työllistänyt myös opettajia.

– Toive on, että työjärjestykseen ei tulisi enää mitään uutta, vaan saisimme rauhassa keskittyä moniosaajamallin kehittämiseen.

Hanna Moilanen

Kolmannes tutkinnosta telakalla

Turun ammatti-instituutti on vienyt yritysyhteistyön poikkeuksellisen pitkälle luksusristeilijöitä rakentavan Meyer Turun kanssa. Oppilaitoksen levyseppähitsaajaopiskelijat suorittavat kolmanneksen tutkinnostaan telakalla Turun Pernossa.

– Telakka on sitoutunut siihen, että opiskelijat suorittavat hitsauksen, asennushitsauksen sekä hitsaus- ja teräsvarustelutyöt täällä, kone- ja metallialan lehtori Mika Haapalainen kertoo.

Laaja yhteistyö on mahdollinen, koska telakalla on oma laivanrakennusoppilaitos. Haapalainen työskentelee sen tiloissa. Hän kouluttaa ja ohjaa ammatti-instituutin opiskelijoita sekä avustaa telakan omissa rekrytointikoulutuksissa.

Telakan ja ammatti-instituutin yhteistyö istuu hyvin ammatillisen koulutuksen reformiin, joka painottaa koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Yhteistyö tosin alkoi jo vuonna 2007.

– Yhteistyö vaatii pitkäjänteistä työtä ja suunnittelua sekä luottamusta yrityksen ja oppilaitoksen välillä, Turun ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen summaa.

Turun ammatti-instituutin levy-seppähitsaajaopiskelijat saavat roimasti käytännön kokemusta Turun telakan laivanrakennusoppilaitoksen tiloissa. Lehtori Mika Haapalainen ohjaa opiskelija Mika Lindholmia. Taustalla Juha Lindström ja Hannu Immonen.

Lounais-Suomessa monet yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä. Laivanrakennusoppilaitoksen rehtorin Vesa Eskosen mukaan yhteistyö ammatti-instituutin kanssa on telakalle tärkeä rekrytointikanava.

– Tämä on meille hyvä tilaisuus päästä ajoissa kiinni hyviin tyyppeihin.

Opettaja Mika Haapalainen tekee töitä telakan tuotannon ehdoilla, sillä opiskelijatöinä tehdään laivan osia. Osa työajasta menee sopivien harjoitus- ja näyttötöiden etsimiseen.

Haapalainen korostaa, että ilman ammatti-instituutin opettajakollegoiden tukea hän ei työssään pärjäisi. Heitä tarvitaan esimerkiksi, kun opiskelija tarvitsee erityistä tukea tai oppilashuollon apua.

Yhteistyö ammatti- instituutin kanssa on telakalle tärkeä rekrytointikanava.

Ammatti-instituutti virittelee uudenlaista yhteistyötä myös alueen pk-yritysten kanssa. Reformin myötä työelämäjaksot tähtäävät jonkin tutkinnonosan suorittamiseen. Ideana on räätälöidä jaksot opiskelijoiden tarpeiden mukaan, ja yritysyhteistyön tavoitteet linjataan koulutussopimukseen.

– Meillä on ollut hyvä työssäoppimismalli ennenkin mutta ei niin suunnitelmallinen, palvelualuejohtaja Immonen sanoo.

Lounais-Suomen ammatilliset oppilaitokset saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä joulukuussa kaksi miljoonaa euroa positiivisen rakennemuutoksen koulutustarpeiden täyttämiseen. Immosen mukaan resurssin avulla muun muassa pestataan ammatti-instituutin opettajia ”yritysagenteiksi” rakentamaan yritysyhteistyöpolkuja opiskelijoita varten.

– Opettajia, opettamista, oppilaitoksia, valmentamista ja ohjaamista tarvitaan edelleen, mutta tavoite on, että meillä olisi selkeät polut yrityksiin ja että yritykset tuntisivat koulutus- ja oppisopimusten mahdollisuudet, hän linjaa.

 

Turun ammatti-instituutin luottamusmiehen Juha Lindströmin mielestä reformi on hyvä mahdollisuus tehdä ammattikoulutuksesta yhä käytännönläheisempää. Yritysyhteistyö tuo opiskelijoiden käyttöön koneita ja laitteita, joita oppilaitoksella ei olisi varaa hankkia.

Hänestä opettajien arkityön suurin haaste on se, miten kestävä yhteistyö eri alojen pk-yrityksiin käytännössä rakennetaan. Meyer on yhteistyöyrityksenä poikkeus, kun sillä on resursseja omaan ammattioppilaitokseen.

– Omat polut on löydettävä kaikille opiskelijoille. Toivon, että pääsisimme mahdollisimman nopeasti jouhevaan malliin, jotta opettajat eivät joudu luomaan prosesseja jokaisen opiskelijan kanssa erikseen.

Lindströmin mielestä reformi monipuolistaa opettajien työtä, kun he työskentelevät yhä useammin yrityksissä ohjaamassa opiskelijoita. Opettajilla on tärkeä ohjaava rooli myös siinä, että yrityksissä todella tehdään oppimistavoitteita vastaavia asioita. Näitä joustavia yrityksiä tarvitaan aika paljon.

Kun opettajien työ muuttuu, pitää Lindströmin mukaan miettiä, onko opetusvelvollisuuteen perustuva palkkaus perusteltu vai pitäisikö harkita esimerkiksi vuosityöaikaa. Pitää myös varmistaa, ettei ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä unohdu.

– Opettajien työhyvinvoinnille on erittäin tärkeää, että reformiin liittyvistä asioista tiedotetaan. Siihen liittyy paljon epätietoisuutta.

Heidi Pelander

 

Potkua työssäoppimiseen

Mäntässä liiketalouden opiskelijat oppivat yrityksissä läpi vuoden.

Mäntän seudun koulutuskeskuksessa liiketalouden toisen vuoden opiskelijat kiertävät lukuvuoden aikana kahdessa tai kolmessa alan yrityksessä työssäoppimassa. Lisäksi he työskentelevät ryhmän omassa pop up -kaupassa.

– Työnantajat katsovat yhdessä nuoren kanssa osaamistaulukosta, mitä on käyty läpi ja mitä jää seuraavaan paikkaan opittavaksi, liiketalouden opettaja Eija Nieminen kertoo.

Aiemmin kaupan palvelu ja myynti -tutkinnonosassa istuttiin paljon luokassa. Asioita tehtiin teoriapainotteisesti. Työssäoppiminen alkoi vasta huhtikuussa ja päättyi näyttöön.

Työnantajat ovat kiittäneet uutta mallia. Esimerkiksi paikallinen K-kauppa on räätälöinyt opiskelijoille työpisteet, joissa opetellaan muun muassa kassatyöskentelyä, tavaran tilaamista ja hyllyttämistä.

– Myös opiskelijat ovat mielissään.

Reformikahvit maistuivat

Kainuun ammattiopistossa amisreformia esiteltiin syksyn aikana henkilökunnalle reformikahveilla.

Opettajille tilaisuuksia järjestettiin toistakymmentä. Lisäksi kahvit tarjottiin TE-keskuksen väelle ja peruskoulujen opinto-ohjaajille.

Henkilöstö tykkäsi toimintatavasta.

– Saimme yhdessä keskustella asioista, matkailualan lehtori ja erityisopettaja Arja Virkkunen summaa.

Virkkusen mukaan eniten keskustelua herättivät oppimisvalmiuksia tukevat opinnot, opiskelijoiden erityinen tuki, koulutuksen rahoitus, koulutussopimus sekä aikuisten ja nuorten opintojen yhdenmukaistaminen.

– Kysymyksiä toki tulee lisää, kun alamme katsoa perustutkintojen tasolla, mitä reformi arjessa tarkoittaa.

Henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa kahvittelivat koulutusjohtaja Liisa Härmä ja laatukoordinaattori Esa Oikarinen.

Hanna Moilanen