Pisa-tulokset ovat laskeneet, ja Suomi on pudonnut korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrässä alle OECD:n keskitason. Jos suunta ei käänny seuraavalla hallituskaudella, saamme heittää vähitellen hyvästit sivistys- ja hyvinvointiyhteiskunnalle.
Ensi kevään eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma määrittävät Suomen suuntaa seuraaviksi vuosiksi. On ensiarvoisen tärkeää, että tulevat kansanedustajat ja uusi hallitus ymmärtävät koulutuksen ja osaamisen merkityksen.
Koulutuksen perusrahoitusta on lisättävä pitkäjänteisesti, jotta Suomi menestyy. Meillä koulutukseen panostetaan keskimäärin kaksi miljardia vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Ei siis ihme, että oppimistulokset heikentyvät.
Opettajilla on Suomen menestymisen kannalta keskeinen rooli. Opettajat kouluttavat nykyiset ja tulevat sukupolvet työelämään ja koko yhteiskunnan hyväksi.
Opetuksen laatu ja oppimisen edellytykset on varmistettava koko koulutusketjussa. Keskeisenä ja kiireellisimpänä toimena on oppimisen tuki, joka on laitettava kuntoon.
”Tuki ei seuraa oppilasta luokkaan, ja kaikki kärsivät.
OAJ teki syys–lokakuussa kyselyn peruskoulun opettajille ja rehtoreille oppimisen tuen tilanteesta ja haasteista kouluissa.
Vastausten perusteella näyttää selvältä, että inkluusiota käytetään säästökeinona eivätkä resurssit ole riittävät.
Tuki ei seuraa oppilasta luokkaan, ja kaikki kärsivät: tuen tarvitsija, luokkakaverit ja opettaja.
90 prosenttia kyselyyn vastanneista kannattaa inkluusiota, kun siihen on riittävät resurssit.
Tuen on toimittava kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta lähtien. Osaamistason nosto vaatii panostusta myös oppimisen tukeen.
Vaalikeskusteluissa on varmasti pinnalla koulutuksen lisäksi muitakin teemoja, kuten talous ja turvallisuuspolitiikka.
Huolehditaan yhdessä siitä, että koulutus ja osaaminen nousevat laajasti keskusteluun.
Tulevaisuudenkestävä Suomi rakennetaan koulutuksella ja opettajien työllä. ○
Katarina Murto on OAJ:n puheenjohtaja. » katarina.murto@oaj.fi // Twitterissä @KatarinaMurto