Ilmoitus Jyväskylän kaupungin yt-neuvotteluiden alkamisesta ei tullut yllätyksenä, kun Tanja Balabin palasi kesälomaltaan töihin elokuussa. Jyväskylän luontokoulun opettaja arvasi myös, että hänen oma työpaikkansa on lakkautusuhan alla, kuten useita kertoja aiemminkin.
Balabinille ja hänen työkavereilleen oli jo viime vuodenvaihteen tienoilla selvää, että kaupungilla on isot säästötavoitteet. Kevään kuluessa talouden madonluvut tarkentuivat ja laskuri pysähtyi lopulta 40 miljoonaan euroon.
Kun kaupunki aloitti koko henkilöstöään koskevat yhteistoimintaneuvottelut, uhan alla olivat jopa 490 henkilön työsuhteet. Syksy kului työntekijöiden varautuessa osa-aikaistamisiin, tehtävien muutoksiin ja suoriin irtisanomisiin.
Balabin pelkää jäävänsä kokonaan ilman töitä.
Tanja Balabin vastaa Teams-puheluun syyskuun lopussa Jyväskylästä. Hän kertoo, että yt-tilanne on stressannut alusta asti.
– Kevät oli raskas koko luontokoulun porukalle. Toki perustyö hoidettiin, mutta energia tehdä oikeastaan mitään muuta oli aika vähissä.
Työkaverit ja mielekäs työ auttoivat jaksamaan. Balabin kertoo, että lasten kanssa työskennellessä huolet eivät juuri paina vaan keskittyminen on täysin työnteossa.
Yt-tilanne palasi mieleen esimerkiksi luontokoulun opettajakollegoiden kanssa kahvipöydässä keskustellessa. Silloin töiden mahdollinen loppuminen nousi aina puheenaiheeksi.
– Keväällä huomasin, että suhtauduimme asiaan vähän eri tavoin, mutta kaikilla se oli jollain tavalla mielen päällä.
Luontokoulussa on kolme opettajaa, jotka kiertävät vetämässä luontoretkiä Jyväskylän koulujen ekaluokkalaisille. Kuudesluokkalaisille he pitävät vesiturvallisuus- ja melontakoulutuksia.
Luontokoululla ei ole omia opetustiloja, mutta opettajat pitävät tukikohtaansa ja välinevarastoaan Mankolan yhtenäiskoulussa.
Luontokoulun opettajat työskentelevät osa-aikaisesti ja jakavat kaksi luokanopettajan virkaa. Balabin on opettajista ainut, jonka virka on sivutoiminen. Haastattelussa hän arvelee jäävänsä kokonaan ilman töitä, jos luontokoulu lakkautetaan.
– Minä olen tässä se, joka tipahtaa kortistoon.
Kesällä Tanja Balabin onnistui hetkeksi unohtamaan stressaavan tilanteen. Siitä hän kiittää kahta pientä lastaan sekä täyttä loma-ajan palkkaa, jota hän sai ensimmäistä kertaa oltuaan viime lukuvuoden päätoimisena tuntiopettajana luontokoulussa.
Loman päätyttyä työkaverin sanat saivat Balabinin tajuamaan, kuinka raskas kevät oli ollut.
– Toinen kollegoistani sanoi, että minusta huomasi toukokuussa, että oli tosi paha tilanne. Unohtelin asioita, ja kuormitus oli varmaan aika kova.
Elokuussa yt-prosessi lähti etenemään rytinällä ja tilanteen epävarmuus palautti huolet mieleen entistä vahvempina.
Sivistyslautakunta esitti syyskuussa luontokoulun poistamista ensi vuoden leikkauslistalta. Syyskuun lopun haastattelussa Balabin kertoo pelkäävänsä sen palautuvan listalle, kun lopulliset säästövelvoitteet selviävät.
– Uutisten perusteella vaikuttaa siltä, että lautakunnan olisi pitänyt saada aikaan isommat säästöt.
Balabin sanoo saaneensa alkusyksystä tilannetietoa sanomalehti Keskisuomalaista lukevalta työkaveriltaan mutta ei juuri lainkaan työnantajaltaan. Syyksi selvisi myöhemmin se, että hänen osoitteensa puuttui kaupungin henkilöstön sähköpostilistalta.
Viha tulee useimmiten vasta sitten, kun muutokset on tehty.
Syys–lokakuun taitteessa Balabin on menossa vetämään syksyn viimeistä melontaryhmää. Huoli rakkaan työn menettämisestä unohtuu välillä, mutta palaa sitten takaisin jo seuraavassa lauseessa.
– Toukokuussa sitten jatkuu. Tai siis toivottavasti jatkuu, Balabin toteaa haastattelussa viitaten melontaryhmiin.
Hän kuvailee tilannettaan kieltämisvaiheeksi, jossa hän yrittää olla ajattelematta töiden mahdollista loppumista.
– Teen työni niin hyvin kuin pystyn, ja kehitämme toimintaa sillä ajatuksella, että se jatkuu.
Arjen rinnalla kulkevat silti kauhunsekaiset tunnelmat. Luontokoulun lakkauttaminen tarkoittaisi Balabinille paitsi työn menettämistä, mahdollisesti myös lähtöä Jyväskylästä.
– Olisihan se tietynlainen painajainen. Jyväskylä on opettajalle aika vaikea paikka työllistyä, varsinkin jos kaikki määräaikaisuudet lopetetaan. Surkea tilanne, kun olemme juuri muuttaneet mukavaan uuteen kotiin ja lapset ovat vaihtaneet päivähoitopaikkaa.
Terveystalon työterveyspsykologi Nina Lyytinen kertoo, että yt-neuvottelutilanne voi herättää työntekijöissä monenlaisia tunteita. Lyytinen on työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologina perehtynyt stressinsäätelyyn sekä työssä kohdattuihin kriisitilanteisiin.
Hänen mukaansa yleisimmin ja tyypillisesti ensimmäisenä tulevat pelko, epäilykset ja huoli siitä, miten tilanne vaikuttaa omaan työhön ja sen jatkumiseen.
– Viha tulee useimmiten vasta sitten, kun muutokset on tehty, Lyytinen viittaa neuvotteluiden lopputuloksiin.
Hän painottaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Myös hyvin ristiriitaisia tunteita voi nousta pintaan samaan aikaan, esimerkiksi helpotusta oman työpaikan säilymisestä ja syyllisyyttä siitä, että toinen joutuu lähtemään.
– Ne eivät sulje toisiaan pois. Ilo ja helpotus eivät tarkoita, ettei välittäisi siitä, joka menettää työnsä.
On tärkeää, että kaikenlaisia tunteita on mahdollisuus myös käsitellä. Lyytinen kannustaa keskustelemaan oman lähipiirin kanssa ja hakemaan matalalla kynnyksellä ammattiapua esimerkiksi työterveydestä.
Myös työyhteisön sisällä on hyvä jakaa tunteita ja ajatuksia.
– Se, että muutkin samassa tilanteessa olevat kokevat vastaavaa, tekee omat reaktiot ymmärrettäviksi, luonnollisiksi ja normaaleiksi.
Lyytinen kehottaa tunnistamaan sen, mikä elämässä on työtilanteen kuormittavuudesta huolimatta hyvin ja tuottaa turvaa. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia, ja siksi myös muutoksiin reagoidaan eri tavoin.
– Toiset reagoivat voimakkaammin, toiset hitaammin. Yhdellä on tarve puhua, ja toinen taas haluaa työstää asioita itsekseen.
Kuormitus voi kasaantua ja patoutua pitkän yt-prosessin aikana. Sen huomasi myös Tanja Balabin.
Balabin lähettää sähköpostia muutama viikko haastattelun jälkeen ja kirjoittaa, että syysloman alku sai hänet pysähtymään ja tajuamaan, miten kuormittunut hän oikeastaan on.
– Havahduin näin loman alussa siihen, että yt-tilanne, tulevat mittavat säästöt ja niihin liittyvä oman työtilanteen epävarmuus vaikuttavat jaksamiseen.
Balabin kertoo viestissään, että hänellä on uniongelmia ja univelka on kasvanut hitaasti pitkin syksyä.
– Herään lähes järjestään aamuyöllä enkä saa enää uudelleen unta.
Jyväskylän yt-neuvottelut päättyivät lokakuun viimeisenä päivänä. Niiden tuloksena henkilöstövaikutukset kevenivät hieman: 490 henkilön sijaan säästöt vaikuttavat enintään 322 työntekijään.
Perusopetus ja varhaiskasvatus ovat kaupungin suurimmat työllistäjät ja samalla menoerät. Siksi niiden osuus säästöistä oli alkuperäisissä laskelmissa peräti 12,2 miljoonaa euroa.
Lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyssä säästövelvoite putosi syksyn aikana 4,7 miljoonaan euroon. Jyväskylän pääluottamusmies Petri Kääriäinen arvioi, että säästöt pystytään toteuttamaan ilman vakituisten opettajien irtisanomisia.
Tanja Balabinin oloa yt-neuvottelujen päätös ei helpottanut.
– Tuntuu edelleen todella kuormittavalta, koska oman työn tulevaisuus on epäselvä.
Yt-syksy kurittaa kasvatus- ja opetusalaa
Henkilöstön vähentämiseen tähtääviä kuntien yhteistoimintaneuvotteluja on tullut luottamusmiehiltä OAJ:n tietoon toistakymmentä kuluvan syksyn aikana. Huomiota herättävä keskittymä löytyy Jyväskylän ympäristöstä, jossa neuvotteluja ovat käyneet myös Jämsä, Laukaa, Petäjävesi, Toivakka ja hieman etäämmällä Mikkeli.
– On nähtävissä vähän sellaista taipumusta, että kun jossain järjestetään yt:t, ne leviävät kuin tartuntana naapurikuntiin, toteaa OAJ:n työmarkkinaedunvalvonnan kehittämispäällikkö Niku Tuomisto.
Pari viime vuotta on menty lähes kokonaan ilman yt:itä. Sitä edeltävällä puolivuotisjaksolla näkyivät koronan vaikutukset ja peräti 198 kuntaa kävi neuvotteluja yhtä aikaa.
Tavallista on, että vuoden aikana yt:t käydään 10–20 kunnassa. Tämä syksy ei siis toistaiseksi näytä lukujen valossa poikkeukselliselta.
Nyt yt-uhka lankeaa kuitenkin ensimmäistä kertaa vahvimmin kasvatus- ja opetusalan ylle, kun aiemmin kuntien suurimman toimialan eli sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on siirtynyt hyvinvointialueille. Näin myös Jyväskylässä, jossa kasvatus ja oppiminen muodostavat yli puolet kaupungin taloudesta.
– Leikkauksia ei pystytä toteuttamaan ilman, että alaamme puututaan jollain tavalla, toteaa Jyväskylän pääluottamusmies Petri Kääriäinen.
Kaupunki päätti korottaa kunnallisveroaan ensi vuonna 0,64 prosenttiyksiköllä. Kääriäisen mukaan sillä katetaan 17,5 miljoonaa 40 miljoonan euron vajeesta, eikä korotus siten ratkaise kokonaistilannetta.
Niku Tuomisto muistuttaa, että yt-neuvotteluiden tuloksena löytyy usein myös muita keinoja leikata menoja kuin henkilöstön vähentäminen.
– Sen takia neuvotteluja käydään. Työnantajat laittavat yleensä tavoitteeksi maksimilukuja, jotka usein pienenevät neuvottelujen tuloksena.
Tuomisto sanoo myös, että OAJ:n intressissä ei aina ole ottaa kantaa koulujen lakkauttamisiin.
– Seinien vähentäminen on monta kertaa meidän näkökulmastamme ihan hyvä juttu, jos rahaa pystytään kohdentamaan henkilöstön palkkaamiseen ja opetukseen.
Kiristyvä yt-tilanne on silti vakava paikka OAJ:lle, jonka lähtökohtana on, ettei opetusalan henkilöstöä pitäisi vähentää lainkaan.
– Veikkaan, että tämä on vasta alkusoittoa ja tilanne menee vielä huonommaksi, Tuomisto toteaa.