Opetusteknologian kannalta positiivisia tutkimustuloksia on helpompi saada julkaistuksi alan tiedelehdissä kuin negatiivisia, huomasi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen apulaisprofessori Pekka Mertala kollegoineen.
Tutkimuksessa analysoitiin kymmenen suuren koulutusteknologiaa käsittelevän tiedelehden 200 eniten lainattua artikkelia vuosilta 2015–2020. Huomion tutkijat kiinnittivät muun muassa siihen, missä ja miten tutkimus oli tehty ja millaisia tuloksia siinä raportoitiin.
– Tutkimuksemme käsittelee nimenomaan paljon viittauksia saaneita artikkeleita. Jos otos olisi tehty koko artikkelimassasta, tulokset olisivat voineet olla toisenlaisia, Mertala korostaa.
Mertalan mukaan koulutusteknologiamyönteiset tulokset painottuvat julkaistuissa tutkimuksissa, koska vertaisarvioidut tiedelehdet julkaisevat mieluiten tutkimusartikkeleita, joissa tutkimushypoteesit osoittautuvat paikkansapitäviksi.
Miksi tutkimushypoteesit sitten lähtevät niin usein opetusteknologian hyödyistä?
Tilanteeseen saattavat vaikuttaa tiedelehtien julkaisupolitiikan ohella tutkimuseettiset syyt.
– Positiiviset hypoteesit korostuvat, koska kyse on usein interventiotutkimuksista. Yksikään tutkimuseettinen toimikunta ei hyväksyisi tutkimussuunnitelmaa, joka lähtee siitä, että tutkittava opetusinterventio aiheuttaa oppilaille haittaa, Mertala sanoo.
Koulutusteknologiatutkimusten positiivisuusvinoumaan vaikuttaa hänen mukaansa sekin, että alan peruskäsitteisiin, kuten teknologiatuettuun oppimiseen, on sisäänkirjoitettu ajatus teknologian hyödyllisyydestä.
Alan käsitteisiin on sisään- kirjoitettu ajatus teknologian hyödyllisyydestä.
Toisessa tutkimuksessa Mertala havaitsi, että tutkimusartikkeleiden johtopäätöksissä korostetaan usein teknologian hyötyjä silloinkin, kun artikkelissa esitetyt tulokset kertovat muuta.
Tutkitut artikkelit olivat 2010-luvun alusta, jolloin iPadit tulivat markkinoille. Erään artikkelin tuloksista ilmeni, että tablettitietokoneet eivät auttaneet suurinta osaa lapsia oppimisessa lainkaan.
– Hyötyjiä olivat ne, joilla oli jo valmiiksi hyvät oppimis- ja itsesäätelytaidot. Haittaa laitteista oli muun muassa niille, joilla oli haasteita toiminnanohjauksessa ja itsesäätelyssä. Johtopäätöksissä tutkija kuitenkin toteaa iPadeilla olevan verraton potentiaali tehokkaina oppimisvälineinä.
Mertala hahmottaa tutkimusartikkeleista “hypekäyrän”, joka nousee uuden teknologian lanseerauksen jälkeen ja laskee ennen seuraavan uuden teknologian lanseerausta.
Kaikki opetusteknologiaa käsittelevä tutkimus ei kuitenkaan tätä aaltoliikettä seuraa, ja Mertalan mukaan suomalaiset opetusalan päättäjät kuuntelevat myös tutkimuskentän kriittisiä ääniä.
– Suomessa vaikuttaa pieni mutta aktiivinen ja alati kasvava joukko kriittisiä opetusteknologiatutkijoita varhaiskasvatuksesta korkeakoulututkimukseen. Oma kokemukseni on, että opetusalan keskeiset päättäjät kuulevat asiantuntijoita laajalla rintamalla.
Tutkimusartikkelit
Highly cited educational technology journal articles: A descriptive and critical analysis. Learning, Media and Technology 2022.
‘It is important at this point to make clear that this study is not “anti-iPad”’: Ed-Tech speak around iPads in educational technology research. Learning, Media and Technology 2021.