Suvi Kettumäki muistaa vieläkin, että kielo on myrkyllinen kasvi. Sen hän oppi lapsena päiväkodin metsäretkellä.
Tänään lapset eivät välttämättä pääse retkelle lainkaan, koska päiväkodissa on liian vähän henkilöstöä.
Varhaiskasvatuksen opettajat Suvi Kettumäki ja Sari Lapiolahti kyllästyivät taannoin juuri tähän henkilöstön niukkuuteen. Heitä rasitti, kun he eivät voineet tehdä työtään niin hyvin kuin halusivat.
Ystävykset polkaisivat liikkeelle kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan tiukempia määräyksiä päiväkodin kasvatushenkilöstön määrää sääteleviin suhdelukuihin.
Alkusanat kansalaisaktivismille lausuttiin jo vuonna 2014, kun Suvi suoritti varhaiskasvatuksen maisteriopintoja ja mietti aihetta sivuaineen lopputyöhönsä.
Viiden työvuotensa aikana hän oli huomannut, että numerot vaikuttivat yhtä enemmän päiväkodin arkeen ja johtamiseen.
− Aamuisin räknättiin, ketkä ovat töissä ja montako lasta puuttui. Vasta sitten alettiin miettiä, tarvitaanko sijaista.
Suvi päätyi tekemään lopputyön, jossa hän tarkasteli numerojohtamista ja pedagogista johtamista suhdelukujen pohjalta. Myöhemmin hän oli mukana asiantuntijaryhmä Myyräjoukossa, joka selvitti suhdelukujen toteutumista. Kävi ilmi, että suhdeluvut ja siten päiväkotien ryhmäkoko ylittyi useassa päiväkodissa päivittäin ja erityisesti iltapäivisin kunnasta riippumatta.
Jos huomaan epäkohtia työssäni, pyrin vaikuttamaan niihin.
Keväällä 2019 opiskelutoveri Sari otti yhteyttä Suviin, kun kansalaisaloitteelle tarvittiin tekijöitä. Sarille kansalaisvaikuttaminen oli jo tuttua. Hän oli tehnyt Riihimäellä kuntalaisaloitteen Ei leikkirahaa -kampanjan yhteydessä. Siinä vaadittiin parempia palkkoja varhaiskasvatuksen opettajille.
− Jos huomaan työssäni epäkohtia, pyrin vaikuttamaan niihin, Sari sanoo.
Mutta vaativa prosessi kansalaisaloitteen laatiminen kahteen pekkaan oli. Kaksikko sai taustatyöhön tukea OAJ:n erityisasiantuntijoilta, työmarkkina-asiamiehiltä ja lakimiehiltä. Silti aloitteen kirjoittaminen, muokkaaminen ja markkinointi ovat vieneet hurjasti aikaa ja vaatineet luovuutta.
Verkkoon aloite saatiin huhtikuussa. Siitä lähtien Sari ja Suvi ovat kiertäneet korttelitapahtumissa ja pihajuhlissa keräämässä kannattajien nimiä. Asiaa on rummutettu myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
He ovat keskustelleet satojen ihmisten kanssa myös muista varhaiskasvatuksen epäkohdista, kuten erityislasten asemasta, tilaongelmista, päiväkotien koosta ja resurssien vähyydestä.
− Nämäkin ovat tärkeitä asioita, mutta kaikkea ei voi muuttaa kerralla, Suvi toteaa.
Henkilöstömitoituksen hankaluudet huolettavat laajasti sekä alan ammattilaisia että lasten vanhempia. Moni järjestö, kuten Mothers in Business, on markkinoinut kansalaisaloitetta omissa tapahtumissaan ja sometileillään. Kannattajien joukko kasvaa ja se kannustaa ystävyksiä jatkamaan nimien keruuta.
Nyt Suhdeluvut kuntoon -kansalaisaloitteessa on kohta 13 000 nimeä ja loppukiri on edessä. Lokakuun kolmanteen päivään saakka Suvilla ja Sarilla on aikaa saada kasaan 50 000 nimeä, jotta aloite etenee eduskuntaan. Hallituspuolue vihreät on jo ilmoittanut kannattavansa aloitetta ja tehnyt asiasta myös puoluealoitteen.
Taistelu hyvän asian puolesta väsyttää mutta myös palkitsee.
− Moottorina on toivo siitä, että epäkohdat korjaantuvat, Sari sanoo.
Suvi Kettumäki
- Varhaiskasvatuksen opettaja. Äitiyslomalla varajohtajan tehtävästään Kalasataman päiväkodissa Helsingissä.
- Koulutukseltaan varhaiskasvatustieteen maisteri.
Sari Lapiolahti
- Varhaiskasvatuksen opettaja päiväkoti Jukolan päiväkodissa Riihimäellä.
- Varhaiskasvatustieteen kandidaatti.