Mitä päättäjät aikovat? – Puolueiden koulutuskannat aukenivat Educan paneelissa ja Opettaja-lehden kyselyssä

Eduskuntapuoluiden mukaan Suomeen tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitelma koulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi, selviää Opettaja-lehden kyselyssä puolueille. Educa-koulutustapahtuman puoluepaneelissa ei annettu yhtä suurta koulutuslupausta. Sen sijaan saatiin monta vakuutusta siitä, että tuleva hallitus ymmärtää koulutuksen merkityksen maamme tulevaisuudelle.

Koulutusasiat nousevat huhtikuun eduskuntavaalien tärkeimpien teemojen joukkoon. Vaalit näyttävät myös olevan päätepiste kaksi hallituskautta jatkuneille koulutuksen rahoitusleikkauksille.

Etkö usko? Siinä ei edes ollut vielä kaikki, jos Educa-messujen puoluepaneeliin osallistuneita poliitikkoja on uskominen.

Educassa käydyn keskustelun perusteella tuleva hallitus nimittäin tekee myös perhevapaauudistuksen ja vahvistaa lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.

Se kiistelee oppivelvollisuuden ulottamisesta toiselle asteelle, mutta kokoonpanosta riippuen hallitus joko tekee sen tai varmistaa muutoin ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon jokaiselle.

Jatkuvan oppimisen tueksi jokainen suomalainen voi hyvinkin saada osaamissetelin. Sisäilmaongelmiin tartutaan kansallisella ohjelmalla. Siitäkin hallitus huolehtii, että perusopetuksen ryhmäkoot pysyvät kurissa ja ammatillisen koulutuksen opiskelupäivät täysinä.

 

Muun muassa tällaisen listan voi tehdä yhdistämällä puoluepaneelin keskustelua sekä Opettaja-lehden puolueille tekemän kyselyn tuloksia.

Opettaja-lehti kysyi puolueilta kannat kymmeneen koulutuskysymykseen.

Seitsemän yhdeksästä eduskuntapuolueesta on täysin samaa mieltä esimerkiksi väitteestä, jonka mukaan koulutukselle tarvitaan pitkän aikavälin kasvuohjelma rahoitustason nostamiseksi. Yksikään puolue ei ollut väitteestä kokonaan eri mieltä.

Yhtä voimakkaasti kaikki puolueet haluavat pitää kiinni opettajien nykyisistä kelpoisuusvaatimuksista. Yksikään puolue ei vastusta esitystä osaamissetelistä tai -tilistä. Sisäilmaongelmien korjaamisen rahoitusohjelmasta löytyy vain yksi epäröivä rasti, kokoomukselta.

Näin eduskuntapuolueet vastasivat Opettaja-lehden koulutuskyselyyn.

Puolueiden vastaukset lehden kyselyyn saatiin tammikuun puolivälissä, jolloin kohu yksityisen vanhustenhoidon ja myös varhaiskasvatuksen ongelmista ei ollut vielä noussut.

Kyselyssä ajatus voitontavoittelun rajoittamisesta yksityisessä varhaiskasvatuksessa jakoi puolueita selvästi. Kristilliset, Rkp ja kokoomus eivät pitäneet rajauksia tarpeellisena. Keskusta ei ollut väitteestä samaa eikä eri mieltä.

– Esimerkiksi osakeyhtiömuotoisen päiväkodin toiminnan laadulle on laissa määritellyt selkeät kriteerit. On yhteiskunnan etu, että sinne viivan alle jää plus- eikä miinusmerkki, totesi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah Educan paneelissa, mutta korosti, että päiväkotiyritysten voitto olisi sijoitettava päiväkodin laadun kehittämiseen, ei pääomasijoittajien taskuun.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä ilman yksityistä varhaiskasvatusta ”järjestelmä ei pyörisi niin hyvin”.

– Yksityisten investoinnit säästävät yhteiskunnan varoja. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että toiminta on läpinäkyvää, jotta ei synny kalvavaa epäilystä siitä, että joku vie veronmaksajien rahoja jonnekin muualle.

”Nousin vallihaudasta ja käänsin ajatteluani.”
– Tuomo Puumala

Erimielisiä puolueet ovat myös siitä, pitäisikö oppivelvollisuus ulottaa toiselle asteelle. Näkemykset jakautuvat kysymyksessä keskeltä kahtia. Niiden väliin keskusta on kehitellyt oman ”hybridimallinsa”.

Mallissa on kansanedustaja Tuomo Puumalan (kesk.) mukaan kyse velvollisuuden sijaan oppioikeudesta, joka jatkuisi 18 vuoden ikään.

– Peruskoulun jälkeen on oltava valmius jatko-opintoihin. Jos näin ei ole, siinä vaiheessa nuoresta otetaan koppi. Ajattelin asiasta kymmenen vuotta samalla tavoin kuin Petteri, mutta sitten nousin vallihaudasta ja käänsin ajatteluani, Puumala viittasi Educan paneelissa kokoomuksen kielteiseen kantaan asiasta.

”Ilman toisen asteen tutkintoa jääminen on varmin tie pitkäaikaiseen työttömyyteen.”
– Hanna Sarkkinen

Oppivelvollisuuden pidentämisen puolustajat totesivat, että syrjäytymisen yhteiskunnallinen hintalappu on noussut liian korkeaksi.

– Ilman toisen asteen tutkintoa jääminen on varmin tie pitkäaikaiseen työttömyyteen. Eikä oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoita sitä, etteikö peruskouluun panostettaisi, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen sanoi paneelissa.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto oli samoilla linjoilla.

– Meillä on 60 000 nuorta, jotka ovat sekä työn että koulutuksen ulkopuolella. Kyllä me tarvitsemme ehdottomasti toimia pudokkuuden ehkäisyyn.

 

Orpo puolusti puolueensa kielteistä kantaa oppivelvollisuuden pidentämiseen sillä, että hänen mukaansa syrjäytymisen ja koulu- pudokkuuden ongelmat ovat syntyneet jo paljon toista astetta aiemmin.

Muidenkaan esityksen vastustajien mukaan koko ikäluokan velvoittavuus ei olisi oikea ratkaisu. Perussuomalaiset eivät kannata oppivelvollisuuden laajentamista kummastakaan päästä.

– Oppivelvollisuuden laajentaminen olisi kallis ratkaisu, jolla tuettaisiin niitäkin, joilla ongelmia ei edes ole, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi.

Lappuäänestyksessä kaikki osallistujat ilmaisivat aikovansa tehdä vahvoja toimenpiteitä sen eteen, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen palasi paneelin päätöspuheenvuorossaan oppivelvollisuuskeskusteluun.

– Jos toiselle asteelle ulottuva oppivelvollisuus ei kelpaa, niin poliitikot joutuvat vastaamaan, mikä on syrjäytyneiden sosiaaliturva, ja mistä se maksetaan, Luukkainen sanoi.

 

Opettaja-lehdelle antamissaan kyselyvastauksissa puolueet ovat varsin yksimielisiä siitä, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoille on säädettävä oikeus täysiin opiskelupäiviin ja -viikkoihin. Tätä mieltä on seitsemän puoluetta, eivätkä loput kaksi, kokoomus ja Rkp, vastusta asiaa.

Samoin nykyiseltä hallitukselta tekemättä jääneen perhevapaauudistuksen haluaa suurin osa tehdä. Educa-keskustelussa linjasta poikkesivat oikeastaan vain Essayah ja sinisten puheenjohtaja Sampo Terho, joiden mukaan kansa ei kaipaa poliitikkoja kertomaan, kuka on milloinkin kotona lapsia hoitamassa.

– Keskustelussa perhevapaasta työelämän tasa-arvokysymyksiä yritetään tuoda takaoven kautta perheiden pöytiin. Lapsettomien nuorten miesten työllisyys on heikompaa kuin nuorten äitien, Essayah huomautti ja kertoi puolueensa ”taaperobonus-mallista”.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja Sarkkinen kannattivat ääneen niin sanottua 6+6+6-mallia.

– Jousto lisääntyisi, eikä malli veisi äideiltä mitään pois. Eihän isäkiintiöitä olisi pakko käyttää, vaikka se toivottavaa olisikin. Malli vahvistaisi miehen oikeutta perhe-elämään, ja työnantajien näkökulmasta nuoren naisen palkkaamiseen koettu riski madaltuisi, sanoi Sarkkinen.

Orpolle perhevapaauudistus olisi hallitusohjelmassa jopa kynnyskysymys.

– Kyllä hallituksen pitää tehdä perhevapaa-uudistus, joka lisää työelämän tasa-arvoa ja joustoja. Monista asioista olen Sarin kanssa samaa mieltä, mutta tämä hänen mallinsa valitettavasti pitää äidit siellä kotona.

Tuomo Puumala, Petteri Orpo ja Jukka Gustafsson Educan puoluepaneelissa, jota seurasi paikan päällä yli tuhatpäinen yleisö.

Educassa eduskuntapuolueiden edustajat keskustelivat koulutusteemoista tuhatpäisen yleisön edessä puolentoista tunnin ajan.

Jos puoluepaneelia halusi pitää kevään koulutuspoliittisena vaalistarttina, niin ainakin ajoitus sellaiselle oli hyvä. Puolueiden vaaliohjelmat ja paksuudeltaan vaihtelevat koulutuspoliittiset ohjelmat ovat valmiit. Educa-lauantaina esimerkiksi sosiaalidemokraatit ja vihreät viettivät koko vaalikampanjoidensa avajaisia.

Että koulutusvaalitko? Kyllä, liputti vihreällä lapullaan seitsemän yhdeksästä panelistista. Koulutusteeman tärkeyden myönsivät kaksi muutakin, Essayah ja Halla-aho, joiden mukaan koulutus on yksi monista vaalien tärkeistä teemoista.

Vihreiden Haavisto perusteli koulutusteeman merkitystä vaaleissa sen kokonaisvaltaisuudella.

– Oikeastaan se ilmastokysymyskin ratkeaa osittain koulutuksen kautta. Nyt on nähty sellainen hallituskausi, jossa on tehty valtavia leikkauksia, ja on selvää, että näissä vaaleissa tarvitaan käänne, Haavisto linjasi.

Kokoaan suurempi asia koulutusjärjestelmä oli myös Henrikssonille.

– Ei Suomi olisi paitsi osaavimpia, myös maailman onnellisimpia maita ilman korkeatasoista koulutusta.

”Edellisellä kaudella leikkaukset oli viety jo aivan piripintaan!”
– Jukka Gustafsson

Myös koulutusleikkauksiin oli keskustelussa palattava, vaikka paneelissa selvä pyrkimys olikin katsoa jo tulevaan.

Kiviä leikkauksista heiteltiin, vaikka synnitöntä ei porukasta löytynytkään. Tällä ja edellisellä vaalikaudella kaikki paikalla olleet puolueet ovat osallistuneet hallituksessa koulutusleikkauksiin.

– Edellisellä kaudella leikkaukset oli viety jo aivan piripintaan! Mitään tämän hallituskauden kokoluokan leikkauksia ei olisi pitänyt tehdä, toissa kaudella opetusministerinä toiminut kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) sanoi.

Tätä mieltä oli myös Sarkkinen, jonka mukaan koulutusleikkaukset ovat kuuluneet istuvan hallituksen eriarvoistavaan linjaan.

– Viime vaalien alla puolueiden antama koulutuslupaus liittyi siihen, että yleisesti nähtiin, että leikattu oli jo liikaa. Tämä hallitus rikkoi sen lupauksen ja on rahoittanut leikkauksilla muun muassa miljardiluokan veronkevennyksiä, Sarkkinen alleviivasi.

Kun lappuäänestyksessä kysyttiin, pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa, vain Orpo jätti nostamatta vihreän lapun.

– Ei kahta ilman kolmatta? kysyi paneelia juontanut toimittaja Jussi Kärki Orpolta, jonka puolue on istunut kummassakin koulutuksesta leikanneessa viime hallituksessa.

Orpo vastasi hallituspuolueiden jo tutuksi tekemällä mantralla: vaikeiden vuosien jälkeen talous on saatu tasapainoon, minkä myötä lähtökohta seuraavalle hallituskaudelle on täysin erilainen.

– Näinä niukkoina vuosina koulutuksesta on pidetty huolta uudistusten kautta, eli järjestelmästä on tehty paremmin tulevaisuuteen vastaava. Ja siitä olen Pekan kanssa samaa mieltä, että kaikki tulevaisuuden kannalta tärkeimmät asiat liittyvät viime kädessä korkeaan osaamiseen ja koulutukseen, Orpo totesi.

Myös Sampo Terhon mukaan koulutus on suomalaisten tärkeimpiä voimavaroja.

– Ei kukaan lähde vaaleihin sillä ajatuksella, että koulutuksesta leikataan. Mutta jos taas olosuhteet sen vaativat, niin kaikki tässä olevat sen myöskin tekevät.

Tutustu OAJ:n vaalitavoitteisiin:

Puoluepaneelissa sanottua

”Tavoitteena on se, että se tuhat olisi opettajahenkilökuntaa. Sitä, onko joukossa ohjaajia, emme ole vielä tarkasti linjanneet. Painotus on työssä oppimisen vahvistamisessa, jossa tarvitaan opettajia.”
Tuomo Puumala (kesk.) kysymykseen Juha Sipilän esityksestä, jonka mukaan ammatilliseen koulutukseen tarvitaan tuhat opettajaa lisää.

”Vihreiden vaihtoehtobudjetissa koulutuksen rahoitusta palautettaisiin 900 miljoonalla. Totta kai nämä ovat arvovalintoja. Budjetissa on esimerkiksi miljardin euron edestä ympäristölle haitallisia tukia.”
Pekka Haavisto (vihr.) puolueensa koulutusmiljardi-puheista.

”Koulutustaso on Suomessa rapistumassa selkeillä indikaattoreilla. Pisa-tuloksiin ei kannata liikaa rakastua, mutta jostainhan nekin kertovat. Trendi on laskeva, eikä se liity vain rahaan, vaan esimerkiksi muuttuvaan oppilasmateriaaliin.”
Jussi Halla-aho (ps.).

”Hallitus on puuttunut koulupudokkuuteen liian hitaasti. Nämä nuoret tarvitsevat yksilöllistä apua, ja siksi niukat resurssit pitää räätälöidä heille, ei koko ikäluokalle.”
Anna-Maja Henriksson (r.) puolueensa kielteisestä kannasta oppivelvollisuuden ulottamiseen toiselle asteelle.

”Meitä suorastaan loukkasi, ettei subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta kirjattu lakiin. Olisimme myös turvanneet lastenhoitajille ja sosionomeille selkeämmin lisä- ja täydennyskoulutusta. Se oli mielenilmaisumme, mutta varhaiskasvatus itsessään on meille sydämenasia.”
Jukka Gustafsson (sd.) kysymykseen siitä, miksi demarit vastustivat varhaiskasvatuslakia sen eduskuntakäsittelyssä.

Lue lisää:

Sivuilla myös linkki videotallenteeseen koko puoluepaneelista.