Oppilasarviointi on ollut perusopetuksen uuden opetussuunnitelman jäljiltä pahasti sekaisin. Arviointia on vaikeuttanut erityisesti se, että oppimista tukeva formatiivinen ja oppilaan osaamista kuvaava summatiivinen arviointi ovat menneet keskenään sekaisin. Tämän takia opettajille on ollut epäselvää, mitä ja miten heidän tarkkaan ottaen pitäisi arvioida.
– Ops on hyvin tavoitelähtöinen, mutta kunkin oppiaineen tavoitteet on kirjoitettu opetukselle, ei oppilaan oppimiselle. Opetuksen järjestäjien eli kuntien piti jalostaa opetuksen tavoitteista oppimisen tavoitteita, mutta se on usein jäänyt tekemättä, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivio selittää sekaannuksen taustoja.
Arviointiuudistus tuo ensi elokuusta alkaen selkeyttä opettajia kuormittaneeseen tilanteeseen. Uudistus on Opetushallituksen vastuulla, ja sitä tehdään yhdessä opettajien ja tutkijoiden kanssa. OAJ on ollut aktiivisesti vaatimassa muutoksia arviointiin.
Ouakrim-Soivio on yksi uudistustyöhön osallistuvasta seitsemästä arvioinnin asiantuntijasta.
– Huomiota on kiinnitetty muun muassa oppilaan työskentelytaitoihin. Ne ovat tähän saakka tarkoittaneet opettajille hyvin erilaisia asioita: joillekin sitä, että oppilas muistaa tuoda repun mukaan kouluun, toisille taas todellisia koulutyöhön liittyvä taitoja, Ouakrim-Soivio sanoo.
Uudistetussa arvioinnissa työskentelytaidoilla tarkoitetaan itsenäistä ja yhdessä työskentelyä, suunnittelutaitoja, oman työskentelyn arviointia, vastuullista työskentelyä ja vuorovaikutustaitoja.
– Työskentelyaidot arvioidaan osana kutakin oppiainetta.
Dokumentointia tarvitaan, kun arviointi pitää huomioida esimerkiksi lukuvuositodistuksessa.
Formatiiviseen arviointiin kuuluvaksi katsottu jatkuva dokumentointi on kuormittanut opettajia ja aiheuttanut hämmennystä. Ouakrim-Soivion mukaan kyse on paljolti opsin dokumentointivelvoitteen ylitulkinnasta.
Dokumentointia tarvitaan vain silloin, kun arviointi pitää huomioida esimerkiksi lukuvuositodistuksessa.
– On hyvin tärkeää sekä oppilaan että opettajan oikeusturvan kannalta, että silloin kun arviointi dokumentoidaan, se tehdään selkeästi.
Uudistusta ei aloitettu arvioinnissa ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi, vaan työn lähtökohtana oli tarve luoda peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit muillekin arvosanoille kuin arvosanalle 8.
Ouakrim-Soivio osoitti arvosanakriteerien tarkennuksen tarpeen väitöskirjassaan: Mitä parempi koulun osaamistaso, sitä tiukemmin perustein päättöarvosanoja annetaan. Ero tasoltaan heikompiin kouluihin voi olla jopa kaksi arvosanaa. Näin suuret erot vaarantavat oppilaiden tasa-arvon.
– Kun ryhdyimme tekemään pohjatyötä arvosanojen 5, 7 ja 9 kriteerejä varten, meille selvisi, että paljon muuta on tehtävä sitä ennen. Pelkistä kriteereistä ei olisi hyötyä, jollei formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin rooleja saataisi selkiytettyä.
Arvioinnin linjausten selkiyttäminen tulee voimaan 1.8.2020 ja päättöarvioinnin kriteerit 1.8.2021.
Najat Ouakrim-Soivio, Erja Vitikka ja Marjo Rissanen Opetushallituksesta ja Jaakko Salo OAJ:stä keskustelevat arvioinnista Educassa pe 24.1.2020 klo 12.
OAJ:n lausunto arviointiuudistuksesta:
Arviointiuudistus menossa hyvään suuntaan
Tutkimus ja raportti
Najat Ouakrim-Soivio: Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? Oppilaiden saamat arvosanat ja Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen välisten osaamiserojen mittareina. Helsingin yliopisto 2013.
”Että tietää missä on menossa” Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Karvi 2019.